Ari, ainoa ystäväni! osa 1

et halua tietää

No tämä on tämmöinen onneton novelli Ari Koivusesta. Nämä ekat osat ovat kaikki samaa. Mutta jos sitten joku haluaa(tuskin) niin voin jatkaa tarinaa siitä mihin se loppui tai kertoa siitä kun Feliciasta tulee aikuinen. Mukavia lukuhetkiä vaikka tämä novelli ei ole parhaasta päästä. Kirjoitusvirheitä löytyy varmasti!
---------------------------------------
Felicia istui yksin olohuoneen sohvalla katsomassa jotain ikivanhaa laihdutus keinoa jonka hän oli nähnyt "kipeänä" olon aika jo monia kertoja. Hän mietti koulua ja sitä tuskaa sielä olemisessa. Vaan se että on silmälasipäinenen ja on vähän oranssin väriset hiukset ja piisamia, saivat muut haukkumaan Feliciaa nörtiksi, ja pahemmaksi kiusaaminen oli käynyt ala-asteen ja ylä-asteen vaihdossa. Monista poissaoloista huolimatta Felicia uskoi pääsevänsä ylä-asteen läpi, vaikka keskiarvo olikin jo alentunut seiskaan. Felicia pani telkkarin kiinni ja otti läppärin syliin. Hän selaili IsoA-foorumia ja kävi myös virallisilla kotisivuilla. Felicia mietti omaa Ari-fanittusta, miksi muut pitivät Arin-fanitusta Felician kannalta hullulta ja tyhmältä? Hän selaili keikka-kalenteria toivossa että Tampereelle tulisi keikkoja lähiaikoina. Pitkän selaamisen jälkeen Felicia huomasi että loppu keväästä keikka olisi tulossa, mutta riemu loppu siihen kun Felicia huomasi että siihen on vaikka kuinka pitkä aika. Felician isä tuli kotiin tuomaan hänelle ruokaa.
- Samaa vanhaa roskaruokaa kun tavallista! Felicia valitti heti kun näki McDonald´s-pussin.
-Mikä sinulle sitten kelpaisi? Isä sanoi todella ärsyntyneellä äänellä.
-Mennään kauppaan ostamaan jotain! Felicia ehdotti.
-Sinähän olet kipeä, eikö vaan? Isä vastasi epäilyttävästi.
-Joo, ei siis joo mutta mulla on jo parempi olo, mennän vaan! Felicia sanoi niin uskottavasti että isä suostui.
Matkalla kauppaan Felicia kertoi Arin keikasta Tampereella kevään lopussa. Isä vaan nyökkäsi ja alkoi kyselemään kevään kokeista, olihan Felicia jo ysillä.
-Joo, joo, kuuntelitko sä, pääsenkö mä keikalle?
-Katotaan nyt, sullahan on varmaan kokeitakin enemmän kun laki sallii! Isä vastasi ilman minkäänlaista kiinnostusta tyttärensä huokauksesta, joka tarkoitti että hän oli todella pettynyt vastaukseen.
Tullessaan kauppaan he ostivat makaroonia ja lihapullia, kun ei kukaan perheessä ollut mikään loistokokki. Kävelessään karkkiosaston ohi Felician setä ja täti tulivat vastaan. He puhuivat kauan jostain pörssi-romahduksista ja muusta turhasta. Felicia itse lähti paikalta ja sattumoisin eksyi lehti-osastolle. Hänen vieressään seisoi pitkätukkainen, pitkä mies, joka oli vähäsen epäilyttävän näköinen sivusta katsottuna kun hänellä oli huppari pään päällä. Felicia meni varovasti viereen ottamaan jonkun lehden jota voisi seilailla. Otettuaan lehden, hän meni vähäsen sivumalle. Tultuaan tarpeeksi kauas miehestä ja isästä hän selaili lehteä jolloin hän huomasi ottaneensa jonkun roskalehden jossa kirjoitetaan vaan kaikkea paskaa. Hän joka tapauksessa ei mennyt takaisin koska hän tunsi pientä pelkoa miestä kohtaa. Selailtuaan lehden läpi hän päätti jättää sen kahvien joukkoon. Felicia lähti etsimään isäänsä joka kolkosta mutta eipähän sitä missään näkynyt. Mentyään ulos kaupasta hän etsi bussi-rahaa taskustaan, löydettyään ne hän yritti ottaa selvää missä bussipysääkki oli. Felicia ajatteli kysyä äidiltään asiasta joka oli bussikuski. Hän jätti rahat roskapöntön päälle ja alko vetämään kännykkää pois tiukasta taskusta. Silloin yksi saman ikäinen nuori-mies/poika juoksi Felician luo, kaatoi hänet ja otti rahat roskapöntön päältä.
-Haah-haah, noin menee lintsaajilla, nörtti! Huusi poika joka sattui olemaan samalla luokalla käyvä Taneli.
-Sä maksat tästä sekin kusipää! Felicia huusi Tanelin perään.
Felicia nousi ylös ja keräsi pudonneen kamerakännykän maasta joka nyt oli aivat naarmuinen.
-Miehet!!!! Felicia sanoi itsekseen kun kännykkäänsä ihaili!
-Ollaammeko kaikki noin kauheita? saman aikaan tutun ja samaan aikaan vieraan miehen ääni kysyi.
-Mä en saa puhua vieraitten ihmisten kanssa! Felicia sanoi hiljaa ja yritti karata paikalta!
-Ei väkisin, ajattelin vaan kysyä lähimpää tietä Helsinkiin. mies sanoi.
Felicia katsoi taakseen ja näki saman miehen joka oli ollut lehti-osastolla, mutta kun hän miestä tarkemmin katsoi hän huomasi että mies oli hänen rakas idolinsa Ari Koivunen.

13

1926

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • et halua tietää

      Jatketaan
      ----------------------------------
      Felicia ei pystynyt hengittämään, mitä Ari teki Tampereella kun ei keikkaa sielä edes pitänyt olla.
      -Mi-ii-tt-ä ssssää tä---ä--ll-ä tee-t? Felicia sai sanottua ollessaan aivan shokissa.
      -En mitään ihmeempää, poikkesin vaan kun ei ollut muutakaan tekemistä. Ari vastasi vähän kummastuneena Felician änkytyksestä.
      -Onko muut bändin jätkätkin täällä? Felicia kysyi aivan kun he oisivat vanhoja tuttuja.
      -Ei, siis joo Luca on tulossa, se poikkesi Porvoossa kun tuli lapsuuden-koti-ikävä. Ari virnisti.
      Felicia alkoi nauramaan, hän tunsi itsensä ensimmäistä kertaa 7-vuotiaasta ilon tunteen ja muutenkin oli hyvä olo.
      -Mites sun kännykällä meni? Ari kysyi kun Felicia jatkoi nauramista.
      -Ööö.....ei niin hyvin, mutta se toimii joka tapauksessa. Felicia sanoi.
      Ari ja Felicia jatkoivat keskustelua siinä pitempäkin aikaa, puhuivat säästä, keikkalusta, koulusta ja kaikesta mikä mieleen jorahti. Mutta loppujen lopuksi Arin kännykkä soi, hän vastasi ja puhelu vaikutti kestävän noin 10sek.
      -Kuka se oli? Felicia kysyi.
      -Se oli Luca, se on nyt täällä Tampereella, me mennään jonnekin juomaan "vettä". Ari sanoi.
      -Selvä, me ei sitten varmaan enää puhuta? Felicia sanoi vähän surullisena.
      -Noh...voidaanhan me vielä puhua joskus ja tällee, no ota tästä mun numero. Ari sanoi vähän epävarmasti.
      -Kiitos tosi paljon, mä lupaan että mä en anna sitä kenellekään ja mä en soittele koko ajan! Felicia sanoi aivan riemuissaan.
      - Hyvä juttu. Haluaisitko tulla keväällä mun keikalle kun se on Tampereella, voit ottaa jonkun kaverinkin mukaan! Ari sanoi vielä ennenkuin meni.
      -Joo, mutta voinko tulla yksin, kun mulla ei periaatteessa ole kavereita. Felicia sanoi epävarmana.
      Ari pysähtyi hetkeksi ja kääntyi ympäri.
      -Sullako ei kavereita, sähän oot tosi siisti tyyppi, he eivät tiedä mitä he menettävät. Ari sanoi ja viittasi käsillä moikat!
      Felicia tuli tosi iloiseksi Arin sanoista, ei kukaan ollut ikinä noin kiltti hänelle, se oli varma. Felicia soitti joka tapauksessa äidilleen vaikka bussi-rahat olivat menetetty.
      -Moi kulta mitä sä? äiti vastasi.
      -Tota äiti mä oon täällä ostarin ulkopuolella, isä jätti mut tänne. Felicia sanoi turhautuneena.
      -Joo, isäsi soittikin asiasta, hän oli unohtanut sut sinne vahingossa ja mennyt lonkeroille tätisi ja setäsi kanssa. äiti rauhoitteli tytärtään.
      -Ok, mutta äiti hae mut täältä, en mä jaksa kävellä mulla on kylmä! Felicia kysyi, oikeastaan vinkui.
      -Mulla on tänään työvuoro kahdeksaan en mä pääse, sun on vain pakko kävellä. äiti sanoi huolissaan.
      -No okei. Moikka. Felicia sanoi ärsyttyneenä ja laittoin luurin kiinni.
      -Mitä helvetissä mä nyt teen? Felicia mietti itsekseen.
      Silloin hän muisti, Arin numero, ehkä Ari voisi kyytsätä.
      Felicia painoi numerot hitaasti ja painoi "soita-nappulaa" todella hitaasti. Kun se alkoi soimaan ei enää mikään ollut tehtävissä.
      -Terve! Ari vastasi.
      -Moi täällä on Felicia! Felicia sai ulos suustaan.
      -Selvä, sunhan ei pitänyt soittaa turhaan, jos haluat puhua Lucankaa niin ei onnistu kun se meni justiinsa vessaan. Ari sanoi rennosti.
      -Joo sori. Mutta ehtisittekö te hakea mut täältä ostarin luota ja viedä mut kotiin?
      -Noh....jos me sitten tultais, äläkä uskalla kadota minnekään! Ari sanoi ja lopetti puhelun.
      Kohta Ari ja Luca tuli ajellen pienellä ladalla, se oltiin värjätty mustaksi.
      -No hyppää kyytiin. Ari sanoi.
      -Juu, tulossa. Felicia sanoi joka siisti hiuksiaan ladan ulkopeilistä.
      -Tiedän että olemme hienoa porukkaa mutta kyllä sä kelpaat! Luca huusi auton ratista.
      Felicia hyppäsi kyytiin, eikä edes kertonut minne piti ajaa, hän vain nautti siitä kun Luca ja Ari jokaisen talon kohdalla kysyi: "Onko toi se?"
      Mutta loppujen lopuksi oikea talo tuli kohdalle.
      -Kiitti hei kyydistä! Felicia sanoi.
      -Ei mitään, kiitti seurasta. Ari vastasi ja Luca alkoi jo ajaa seuraavaa huoltoasemaa päin.

      • et halua tietää

        Felicia ei meinannut saada nukutuksi, hänellä oli nyt Arin numero, hänellä oli jonkinlainen kaveri. Tältäkö se tuntuu kun on kaveri? Tämä kysymys pyöri päässä koko ajan. Felicia sai jopa uutta potkua koulun käyntiin, hän tiesi että hän voi soittaa Arille ja kuunnella jotain hauskoja basisti-vitsejä jos elämä meni rankaksi. Keksiarvokin alkoi nousta jo 8½.
        -Mutta Felicia, aivan mahtavaa, mikä sulle on mennyt kun yhtäkkiä olet noin hyvä koulussa? äiti kysyi nähdessään väli todistuksen joka kyllä sinäänsä oltiin jo saatu kuukausi sitten.
        -En minä tiedä, on vain parempi itsetunto kuin ennen, se auttaa todella paljon. Felicia sanoi ylpeänä.
        -Ja mitä sä itsetunnosta tiedät? Felician idiootti veli Felix 11 vuotta kysyi.
        -Ja mitä sä tarkoitat? Felicia kysyi.
        -Taneli kertoi että olit kaksi kuukautta sitten lintsannut koulusta, sä olit ostarilla. Felix lällätteli äidin kuullen.
        -Minäpä olin sielä isänkaa! Felicia lällätti takaisin.
        -Se on muuten aivan totta. äiti myönsi.
        -Revippä siitä, äläkä kuuntele Taneli liikaa se on idiootti. Felicia sanoi.
        Felicia meni huoneeseensa, hänellä teki mieli soittaa Arille mutta ei tiennyt oliko se liian hyökkäävää, hehän olivat puhuneet puhelimessa kolme päivää sitten. Felicia päätti sen takia mennä nukkumaan. Jonkun tunnin päästä puhelin soi. Felicia oli aivan sekaisin vastaessaan.
        -Mooi, kuka sielä on? Felicia sanoi haukotellen samaan aikaan.
        -Aripa täällä, häiritsenkö? Ari vastasi vähäsen epävarmasti.
        -Ei kun eii, siis miksi soitat? Felicia sanoi vielä aivan sekaisin todellisuuden ja unimaailman välillä.
        -Huomenna on se keikka Tampereella, etkö ole tulossa? Ari vastasi.
        -Onko se jo huomenna? Felicia ihmetteli.
        -Onhan se, ootkos seonnut ajassa? Ari vastasi nauraen.
        -Joo, vaikuttaa siltä. Mutta kyllä mä tuun! Felicia vastaa.
        -Hyvä homma. Pääset bäkkärille. Käykö jos haetaan sut kolmelta? Ari kysyi.
        -Joo, aivan mahtavaa!!! Felicia sanoi aivan innoissaan ja sulki puhelun.
        Ei sinä yönä enää unta meinannut Felicia saada. Ajatella että pääsis vielä bäkkärillekin. Ja varmaan voisi puhua myös enemmän muitten bändin poikienkaa.
        Seuraavana päivänä oli lauantai, eli Felicia nukkui todella pitkään. Yhden aikaa hän heräisi ja omaksi kauhistukseksi hänellä ei ollut enää paljon aikaa. Felicia söi kunnon aamiaisen edes kerran elämässään, pesi hampaat , laittoi meikit todella kunnolla, laittoi piilolinssit ja hiukset saivat olla niinkuin olivat. Mutta vaatteet olivat ongelma. Kello 15.10 Felicia laittoi vielä vaatteita päälle ja yritti valikoida parhaimmat. Vasta kello 15.30 hän oli valmis. Kun hän tuli rappuset alas hän huomasi Arin odottavan porraskäytävässä.


      • et halua tietää
        et halua tietää kirjoitti:

        Felicia ei meinannut saada nukutuksi, hänellä oli nyt Arin numero, hänellä oli jonkinlainen kaveri. Tältäkö se tuntuu kun on kaveri? Tämä kysymys pyöri päässä koko ajan. Felicia sai jopa uutta potkua koulun käyntiin, hän tiesi että hän voi soittaa Arille ja kuunnella jotain hauskoja basisti-vitsejä jos elämä meni rankaksi. Keksiarvokin alkoi nousta jo 8½.
        -Mutta Felicia, aivan mahtavaa, mikä sulle on mennyt kun yhtäkkiä olet noin hyvä koulussa? äiti kysyi nähdessään väli todistuksen joka kyllä sinäänsä oltiin jo saatu kuukausi sitten.
        -En minä tiedä, on vain parempi itsetunto kuin ennen, se auttaa todella paljon. Felicia sanoi ylpeänä.
        -Ja mitä sä itsetunnosta tiedät? Felician idiootti veli Felix 11 vuotta kysyi.
        -Ja mitä sä tarkoitat? Felicia kysyi.
        -Taneli kertoi että olit kaksi kuukautta sitten lintsannut koulusta, sä olit ostarilla. Felix lällätteli äidin kuullen.
        -Minäpä olin sielä isänkaa! Felicia lällätti takaisin.
        -Se on muuten aivan totta. äiti myönsi.
        -Revippä siitä, äläkä kuuntele Taneli liikaa se on idiootti. Felicia sanoi.
        Felicia meni huoneeseensa, hänellä teki mieli soittaa Arille mutta ei tiennyt oliko se liian hyökkäävää, hehän olivat puhuneet puhelimessa kolme päivää sitten. Felicia päätti sen takia mennä nukkumaan. Jonkun tunnin päästä puhelin soi. Felicia oli aivan sekaisin vastaessaan.
        -Mooi, kuka sielä on? Felicia sanoi haukotellen samaan aikaan.
        -Aripa täällä, häiritsenkö? Ari vastasi vähäsen epävarmasti.
        -Ei kun eii, siis miksi soitat? Felicia sanoi vielä aivan sekaisin todellisuuden ja unimaailman välillä.
        -Huomenna on se keikka Tampereella, etkö ole tulossa? Ari vastasi.
        -Onko se jo huomenna? Felicia ihmetteli.
        -Onhan se, ootkos seonnut ajassa? Ari vastasi nauraen.
        -Joo, vaikuttaa siltä. Mutta kyllä mä tuun! Felicia vastaa.
        -Hyvä homma. Pääset bäkkärille. Käykö jos haetaan sut kolmelta? Ari kysyi.
        -Joo, aivan mahtavaa!!! Felicia sanoi aivan innoissaan ja sulki puhelun.
        Ei sinä yönä enää unta meinannut Felicia saada. Ajatella että pääsis vielä bäkkärillekin. Ja varmaan voisi puhua myös enemmän muitten bändin poikienkaa.
        Seuraavana päivänä oli lauantai, eli Felicia nukkui todella pitkään. Yhden aikaa hän heräisi ja omaksi kauhistukseksi hänellä ei ollut enää paljon aikaa. Felicia söi kunnon aamiaisen edes kerran elämässään, pesi hampaat , laittoi meikit todella kunnolla, laittoi piilolinssit ja hiukset saivat olla niinkuin olivat. Mutta vaatteet olivat ongelma. Kello 15.10 Felicia laittoi vielä vaatteita päälle ja yritti valikoida parhaimmat. Vasta kello 15.30 hän oli valmis. Kun hän tuli rappuset alas hän huomasi Arin odottavan porraskäytävässä.

        Tässä tältä erää viimeinen, jos joku haluaa lisää niin ilmoittakoot!
        -----------------------------------------------
        -Naiset, mikä kesti. Ari mutisi.
        -Sori, mutta kun en tienyt mitä laittaisin päälleni. Felicia puolustautuu.
        -Noh, selvä mennään jo. Ari sanoi.
        He kävelivät kohti keikkabussia höpisten kaikkea skebeliä, ei mitään viisasta ainakaan tullut puheeksi. Bussissa ja bäkkärillä meno oli hulvitonta. Felicia tuli myös hyvin toimeen muitten jätkien kanssa. Lucan kanssa oli vaan kiistaa kuka saa syödä viimeisen pullan, mutta Feliciahan sen loppujen lopuksi sai, mutta ottaessaan haukan Erkka veti sen häneltä pois ja söi sen itse. Felicia sai naurukohtauksen.
        -NAISET! kaikki bändin jätkät sanovat yhtä aikaa ennenkuin itsekin alkoivat nauramaan aivan hullunlailla.
        Keikan jälkeen jätkät vei Felician kotiin.
        -Mulla tulee teitä ikävä! Felicia sanoo totisesti.
        -No kyllä me vielä tavataan. Luca lohdutti.
        -Voit tulla kesällä meidänkaa kiertelee Suomea! Ari lisäsi.
        -Mutta kesähän on aivan just! Felicia riemuitsi.
        -Me haetaan sut viikon päästä! Ari sanoi.
        -Kiitti, tosi paljon. Felicia sanoi ja meni halamaan Aria.
        -Älä nyt liikaa innostu! Ari nauroi.
        -Ari, sä oot mun tosi, tosi hyvä kaveri! Felicia sanoi eikä päästänyt Arista irti.


      • mmm
        et halua tietää kirjoitti:

        Tässä tältä erää viimeinen, jos joku haluaa lisää niin ilmoittakoot!
        -----------------------------------------------
        -Naiset, mikä kesti. Ari mutisi.
        -Sori, mutta kun en tienyt mitä laittaisin päälleni. Felicia puolustautuu.
        -Noh, selvä mennään jo. Ari sanoi.
        He kävelivät kohti keikkabussia höpisten kaikkea skebeliä, ei mitään viisasta ainakaan tullut puheeksi. Bussissa ja bäkkärillä meno oli hulvitonta. Felicia tuli myös hyvin toimeen muitten jätkien kanssa. Lucan kanssa oli vaan kiistaa kuka saa syödä viimeisen pullan, mutta Feliciahan sen loppujen lopuksi sai, mutta ottaessaan haukan Erkka veti sen häneltä pois ja söi sen itse. Felicia sai naurukohtauksen.
        -NAISET! kaikki bändin jätkät sanovat yhtä aikaa ennenkuin itsekin alkoivat nauramaan aivan hullunlailla.
        Keikan jälkeen jätkät vei Felician kotiin.
        -Mulla tulee teitä ikävä! Felicia sanoo totisesti.
        -No kyllä me vielä tavataan. Luca lohdutti.
        -Voit tulla kesällä meidänkaa kiertelee Suomea! Ari lisäsi.
        -Mutta kesähän on aivan just! Felicia riemuitsi.
        -Me haetaan sut viikon päästä! Ari sanoi.
        -Kiitti, tosi paljon. Felicia sanoi ja meni halamaan Aria.
        -Älä nyt liikaa innostu! Ari nauroi.
        -Ari, sä oot mun tosi, tosi hyvä kaveri! Felicia sanoi eikä päästänyt Arista irti.

        aika kiva tarina, olisi kiva kuulla muittenkin mielipiteitä. Mun mielestä voisit vielä jatkaa....


      • hevArin fanitta
        et halua tietää kirjoitti:

        Tässä tältä erää viimeinen, jos joku haluaa lisää niin ilmoittakoot!
        -----------------------------------------------
        -Naiset, mikä kesti. Ari mutisi.
        -Sori, mutta kun en tienyt mitä laittaisin päälleni. Felicia puolustautuu.
        -Noh, selvä mennään jo. Ari sanoi.
        He kävelivät kohti keikkabussia höpisten kaikkea skebeliä, ei mitään viisasta ainakaan tullut puheeksi. Bussissa ja bäkkärillä meno oli hulvitonta. Felicia tuli myös hyvin toimeen muitten jätkien kanssa. Lucan kanssa oli vaan kiistaa kuka saa syödä viimeisen pullan, mutta Feliciahan sen loppujen lopuksi sai, mutta ottaessaan haukan Erkka veti sen häneltä pois ja söi sen itse. Felicia sai naurukohtauksen.
        -NAISET! kaikki bändin jätkät sanovat yhtä aikaa ennenkuin itsekin alkoivat nauramaan aivan hullunlailla.
        Keikan jälkeen jätkät vei Felician kotiin.
        -Mulla tulee teitä ikävä! Felicia sanoo totisesti.
        -No kyllä me vielä tavataan. Luca lohdutti.
        -Voit tulla kesällä meidänkaa kiertelee Suomea! Ari lisäsi.
        -Mutta kesähän on aivan just! Felicia riemuitsi.
        -Me haetaan sut viikon päästä! Ari sanoi.
        -Kiitti, tosi paljon. Felicia sanoi ja meni halamaan Aria.
        -Älä nyt liikaa innostu! Ari nauroi.
        -Ari, sä oot mun tosi, tosi hyvä kaveri! Felicia sanoi eikä päästänyt Arista irti.

        JATKAJATKAJATKA


        Sori toi caps


      • et halua tietää
        hevArin fanitta kirjoitti:

        JATKAJATKAJATKA


        Sori toi caps

        No jatketaan. Juuri nytten en ehdi kirjoitta mutta lupaan aloittaa. Mutta teillä on nyt valta, haluatteko te tietää mitä kesällä tapahtuu vai kun Felicia kasvaa isoksi?


      • joku vaa
        et halua tietää kirjoitti:

        No jatketaan. Juuri nytten en ehdi kirjoitta mutta lupaan aloittaa. Mutta teillä on nyt valta, haluatteko te tietää mitä kesällä tapahtuu vai kun Felicia kasvaa isoksi?

        jos kertoisit vähän kesästä ja sit kun toi tyttö on isompi, ja tarina on OK..


      • et halua tietää
        joku vaa kirjoitti:

        jos kertoisit vähän kesästä ja sit kun toi tyttö on isompi, ja tarina on OK..

        kirjoitan siis molemmista. Tää kesä juttu on joku sivu ehkä kaksi. Ja sitten kun se on isompi voi kestää vähäsen kauemmin. Yritän parantaa sitä, ehkä se on mielenkiintoisempi muutenkin sitten kun Felicia on isompi. Kirjoitan viel' tän päivän aikana, nyt pitää vaan syödä eka!


      • en kerro
        et halua tietää kirjoitti:

        kirjoitan siis molemmista. Tää kesä juttu on joku sivu ehkä kaksi. Ja sitten kun se on isompi voi kestää vähäsen kauemmin. Yritän parantaa sitä, ehkä se on mielenkiintoisempi muutenkin sitten kun Felicia on isompi. Kirjoitan viel' tän päivän aikana, nyt pitää vaan syödä eka!

        Ehdottomasti jatka. Kivaa luettavaa


      • kuuluuukoo se sulle?

        Mun mielestä tää on jo aika lapsellista. Vaikka mä olen itse Ari-fani, niin tää tarina on hyvin uskomaton..


      • et halua tietää
        kuuluuukoo se sulle? kirjoitti:

        Mun mielestä tää on jo aika lapsellista. Vaikka mä olen itse Ari-fani, niin tää tarina on hyvin uskomaton..

        Tää tarina on tosiaan huonommasta päästä, tein tämän ehkä 15-30 minuutissa, koska ajatuksia ei meinannut syntyä. Muutenkaan en jaksa enkä ehdi tehdä tätä paremmaksi koska työstän toista tarinaa, joka on todella paljon parempi, vaikka itse sanonkin. Katotaan jos joskus julkaisen sen vaikka täällä, katotaan. Mutta siitä tulee sen verran pitkä että siinä menee vielä joku kuukaus. Mutta en kyllä tiedä jos edes sen julkaisen. Tää oli vaan tämmöinen "ajanviete" kun ei ollut muutakaan tekemistä.


      • Shadow
        kuuluuukoo se sulle? kirjoitti:

        Mun mielestä tää on jo aika lapsellista. Vaikka mä olen itse Ari-fani, niin tää tarina on hyvin uskomaton..

        Joo, oon samaa mieltä, että tää tarina on kyllä aika epäuskottava, PALJON parempiaki on nähty. Mutta ei siinä mitään, jos joku haluaa aikansa kuluks kirjottaa tälläsen. :)


      • duvi
        kuuluuukoo se sulle? kirjoitti:

        Mun mielestä tää on jo aika lapsellista. Vaikka mä olen itse Ari-fani, niin tää tarina on hyvin uskomaton..

        Ihan hauska tasina oli aluks mutta toi loppu oli kyllä vähän jo liian pitkälle menevä. Ettäkö se tyttö lähtin kiertään suomee niitten kanssa? enmpäusko. mutta plussaaa siitä että ari tuntutossa tarinassa todella arilta. :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      241
      3744
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      27
      2274
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2111
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      2005
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      92
      1685
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1391
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1291
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1287
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1218
    Aihe