Kumpi olisi köyhälle ja laiskalle parempi vaihtoehto? Arimax 520 PLUS, kiinteällä varaajalla (365 litraa), vai joku "tavallinen" puukattila ja erillinen varaaja, maks 1000 litraa?
Esim.
Arimax 520 PLUS: Kiinteällä sisäänrakennetulla 365l. varaajalla saadaan kahdella pesällisellä tietty määrä energiaa.
Perinteinen puukattila: Kun sitten sillä samalla puumäärällä lämmitetään ensiksi kattilan oma vesi, sitten siirretään se energia sähköpumpulla varaajaan jotta saadaan se käyttöön, niin onko tehohäviö/lisäsähkönkulutus syönyt sen isomman erillisen varaajan hyödyn? Onko sitä hyötyä alunperinkään.
Pienempi vesimäärä tarvitsee vähemmän energiaa lämmetäkseen mutta pitääkö isompi vesimassa suhteessa kauemmin energian sisällään, huomioiden sen lämmittämiseen tarvittavaan enemmän energiamäärään? Nyt ei kuitenkaan puhuta mistään valtamerestä vs. järvestä vaan alle kuution tilavuuksista.
Puuta on omasta takaa loppuelämäksi joten mitään maalämpöä, öljy tai pellettilämmitystä en edes harkitse.
Esim.
Arimax 520 PLUS: Kiinteällä sisäänrakennetulla 365l. varaajalla saadaan kahdella pesällisellä tietty määrä energiaa.
Perinteinen puukattila: Kun sitten sillä samalla puumäärällä lämmitetään ensiksi kattilan oma vesi, sitten siirretään se energia sähköpumpulla varaajaan jotta saadaan se käyttöön, niin onko tehohäviö/lisäsähkönkulutus syönyt sen isomman erillisen varaajan hyödyn? Onko sitä hyötyä alunperinkään.
Pienempi vesimäärä tarvitsee vähemmän energiaa lämmetäkseen mutta pitääkö isompi vesimassa suhteessa kauemmin energian sisällään, huomioiden sen lämmittämiseen tarvittavaan enemmän energiamäärään? Nyt ei kuitenkaan puhuta mistään valtamerestä vs. järvestä vaan alle kuution tilavuuksista.
Puuta on omasta takaa loppuelämäksi joten mitään maalämpöä, öljy tai pellettilämmitystä en edes harkitse.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kokemuksesta voin sanaoa, että puukattila kuution varaaja ja tuo kattila mieluumin alapalo-käänteispaloperiaatteella. Varajaärjestelmäksi sähkövastus varaajaan, sähkö ei ole yhtään sen kalliimpi kuin öljy, mutta huomattavasti halvempi laitteisto, vastus ei maksa kait kuin 200-300 euroa eli murto-osa öljypolttimen hinnasta.
Nytkin meikälinen sytyttää tulen kerran vuorokaudessa, aikaa siihen menee ehkä vartti ja sen jälkeen ei pannuhuoneessa tarvitse käydä, pesällinen sekapuuta, jossa ei joukossa lainkaan koivua, riittää vuorokaudeksi. Pannu sammuttaa puhaltimen, kun pesällinen palanut ja pistää siis "pellit" kiinni. 25 asteen pakkasella sytytän tulen 12 tunnin välein. Jos kunnon koivupuuta polttaisin, pääsisin varmaankin kovalla pakkasella 15-16 tuntia. Tulen sytyttämisen jälkeen voi lähteä asioilleen, ei tarvitse pannua vahtia, sitä saat tehdä kuten junanlämmittäjä, jos pannusi on tuo 520:n.
Kun tuota 365 litran vesitilaa puulla lämmität, saat kyllä olla tarkkana, että ei tule pistettyä liikaa puita, saattaa tulla kiehuminen vastaan. Omassa pannussani on termostatti, joka sammuttaa puhaltimen, jos sattuu vielä olemaan palamatonta puuta ja kattilan lämpötila nousee 90 asteeseen.
Että jo oman mukavuutesi takia, unohda tuo 520:n, varaajan hinnan enemmän tuo puusysteemi maksaa, mutta väittäisin, että kymmenien tuntien vaivan/vuosi ja muutaman motin puita säästät.Kyllä nuo 520:n tapaiset yhdistelmäpannut ovat kuin työkalu nimeltä jakoavain, kaikkeen käy, mutta mihinkään ei hyvin.Tuo 365:n litran vesitilan latauskyky on 40 asteen lämpötilan nostolla noin 17 kWh:a, joten se riittää tavallisessa talossa kovalla pakkasella 2-3 tuntia eli on käytänössä yhtä tyhjän kanssa, talvisin palaa siis jatkuvasti öljypoltin.Jos taas tuon kuution varaajan pistää 520:n kylkeen, on homma talvella lähes toivotonta, varaajan täyteen saaminen pakkasella on tuskaisaa puuha.
Että jos sinulla puuta on, niin että ei polttamalla lopu, niin alapalo/käänteispalo-tyyppinen kattila ja varaaja, jonka saat sopimaan, hintaeroa ei paljon ole, on sitten varaaja kuution tai kahden kokoinen.
puukattilalla ja latauspumpulla on mielestäni varsin vähän käsitelty puute.Näisssähän on latausputkistossa termostaatti joka kierrättää vettä kattilassa kunnes lämpötila on saavuttanut esim +80 astetta .Siinä vaiheessa termostaatti avautuu ja kattilan vesi alkaa kiertää varaajan kautta.Jos mitoitus on sitä luokkaa että kerran päivässä muutaman tunnin lämmittämisellä saa varaajan kuumaksi ja varaajan kapasiteetti riittää vuorokaudeksi tai pidemmäksi aikaa niin tässä tulee melkoiset häviöt ensinnäkin kattilan "ylöslämmittämisessä" alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa sitten kun varaajaan on saatu riittävä lämpötila niin tulet sammuu,kierto pysähtyy ja siinä jää 80 asteinen kattila jäähtymään "harakoille".Se energiamäärä mikä hukkaantuu lämmityksen alussa ja lopussa on varmaan jotain 25% talteen saatavasta energiasta.Tässä olisi tuotekehittelyn paikka kattila/varaaja valmistajilla että esim lämmityksen jälkeen patteriverkkoon menisi ensin kattilassa oleva jäännöslämpö ja kun se on käytetty niin vasta sitten varaajasta.Ja lämmityksen alussa kattilan voisi esilämmittää varaajan vedellä,ei palaisi suotta puita siihen,kylmässä kattilassa kun palamisesta tuppaa pikeä yms kertymään tulipesän ja savukanavien seinämiin.
Kattilan jäännöslämpötila, ei meillä mene hukkaan. Kun kierto loppuu kattilan ja varaajan välillä, Kattilan loppulämpö lämmittää autotallia 70 neliötä. 10 asteessa pysyy kovilla pakkasilla. Autotallissa ei ole pattereita,eikä muuta lämmitystä.Autotalli/kattilahuone -lämpökanaalilla asuntoon. Ylöslämmitys niinikään, lämmittää tallia.Kehittämisen paikka aina on. Hyvä kun otit asian esiin. Puun polttamisen ja lämpöpumpun yhteenliittäminen esimerkiksi.
Olen ottanut suntin pois kattilan ja varaajan välistä ja 20 v. toiminut eikä kattila ole ruostunut.
Täten voin lämmittää 60 asteista kattilaa ja energiaa säästyy ylilämmittämiseltä.
merkkinen laitteisto sinulla on käytössä?
mietinkin. Olisiko niin että mitä pienempi vesitila kattilassa on, niin sitä pienempi energiamäärä menee "harakoille"?
100% hyötysuhteesta on varmaan turhaa haaveilla mutta mahdollisimman korkealle on tarkoitus päästä. Ei kuitenkaan hintaan mihin hyvänsä. Järkevä investoini verrattuna saatuun hyötyyn olisi hyvä saada tietoon.
Laitteistona Veda 35 ja 2 kpl jäspin 500 litran varaajaa. Kattilan ja varaajien välissä laddomat 21, jota pidän käyttökelpoisena juttuna, lataus tapahtuu opitimaalisesti, eikä liian kylmää vettä ajeta pannuun, sillä se syövyttää sitä. Sen voi myös sanoa, että veden lämpötilan alennuttua 78 asteeseen, virtaus pannun ja varaajien välillä loppuu, eikä pannu jäähdy samaan tahtiin kuin varaaja. Kuution varaajassa on juuri se hyvä puoli, että lämmitysvälillä ei pannu ehdi talvella jäähtyä, kun tuli on useammin pannussa. Shunttia säätää ulkoilmaanturin ohjaamana Ouman 80, joka myös ehdottomasti kuuluu varaavaan puulämmityssysteemiin
Näytät asuvan Pohjanmaan suunalla, joten ei ole pitkäkään matka tuonne Perhoon Vedan tehtaalle. Siellä on tietääkseni omassa käytössä 35:n, joten näkee miten se pelaa ja yleensäkin, miten laadukaasi ko. pannu on tehty.Itse ainakin olen ollut tyytyväinen, pannussa yksinkertainen rakenne, helppo puhdistaa ja isotkin puut menevät helposti sisään.
sytyttää siis tulen uudestaan pesään, avaamalla luukut ja käynnistämällä tuulettimen kun lämpötila laskee asetettuun arvoon. Niinkö? Tietenkin pesässä täytyy olla hiillos ja puita tätä varten jäljellä. Entä jos ei olekkaan? Puhaltaako tuuletin kylmää ilmaa pannuun ja jäähdyttää sitä samalla kun sähkövastukset paahtavat varaajissa punaisina?
Mulla on nyt käytössä vanha 17kW Hakas-Sampsa alapalokattila jossa on vesitilaa vaivaiset 86 litraa, eikä ole varaajaa. Oikein kylmällä joutuu täyttämään sen sivussa olevan "kasetin" pari kolme kertaa vuorokaudessa. Sinne menee noin kolme sylillistä kerralla. Pannussa on termostaattiohjattu tuuletin joka puhaltaa ilmaa pannuun. Aina kun asetettu lämpötila saavutetaan niin tuuletin sammuu ja tuli jää kytemään, odottaen seuraavaa sytyttämistä. Tämä tervaa niin hemmetisti. Melkein sangolla saa kantaa tervaa pannuhuoneesta. Toinen ropleema on se, että kun puut loppuvat pesästä ja tuli sammuu, niin tuuletin jäähdyttää pannua, kun se yrittää sytyttää sitä, samalla kun sähkövastus lämmittää sitä. Kätevä sähkömies varmaan sais siihen väliin sopivan kytkennään jolla ongelmasta päästäisi eroon, mutta kun olen miettinyt uusia koko laitteiston niin ei huvita investoida turhaan.
Patteriverkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään täälläkin automatiikalla, Stenfors KotiMikko. Se on EH-80:n "esi-isä". Toimii samalla periaatteella mutta on hieman kookkampi keksintö jossa ohjausyksikkö ja suuntinkääntäjä eivät vielä ole samassa paketissa.
Meikäläisellä on pannuun asennettuna myös normaali poltintermostaatti, joka siis katkaisee virran puhaltimelta, jos kattilavesi ylittää asetetun arvon, silloin latauspaketti(se laddomat 21) jää käyntiin ja ei tule kiehumisilmiötä pannuun, koskapa luonnonkierrolla tuskin vesi kiertäisi tarpeeksi nopeasti. Systeemissä on myös savukaasuanturi ja jos savukaasujen lämpötila menee alle säädetyn arvon(siis hiillos palanut loppuun), sammuu sekä puhallin että tuo lataussysteemi. Jos sinne kattilaan jää vielä palamatonta puuta ja hiilosta, niin kattilaveden lämpötila alentuessa 5-6 astetta, lähtee puhallin uudelleen käyntiin. Eli ei se puhallin pelaa silloin, jos hiillos on loppuunpalanut, jos vain savukaasuanturin asetusarvo on oikea.
Laddomat 21 ohjainkaapissa on valmiina kytkentäkohta sekä tuolle savukaasuanturille että kattilatermostaatille, pitää vain löytää oikeat arvot, joilla toisaalta puut taatusti palaa loppuun, mutta savukaasuanturi ei sammuta systeemiä ennen kuin puut ovat loppuunpalaneet.
Se ominaisuus vedalla on, että jos illalla nukkumaan mennessä pistät tulet pesään ja aamulla 8-9 tunnin päästä pistät puut pesään ja puhaltimen päälle, niin puut syttyvät hiiloksesta.Tuossa laddomaatissa on termostaatti, joka katkaisee kattilan ja varaajan välisen kierron, kun veden lämpötila alenee alle 78 asteen eli ei mielestäni tule kattilan ja sähkövastuksen välistä kilpailua, siis vastus lämmittää ja kattila jäähdyttää.
Toivottavasti teksti ymmärrettävässä muodossa.
Systeemissäni patterikierrosta palaava vesi laddomaatin termostaatin ollessa auki tulee suoraan kattilaan ja sieltä sitten menee vasta varaajaan. Hyvä ominaisuus on tuo kattilan hiillosvaiheessa, varaaja on jo täynnä, mutta kattila ikäänkuin lämmittää taloa suoraan.Hyvällä hiiloksella menee helposti monta tuntia, että kattila lämmittää taloa, eikä mene jälkilämmöt "harakoille". 78 asteessa tuo tietenkin loppuu ja kattilan ja varaajan välinen kierto loppuu. Silloin alkaa talo käyttää lämmittämiseen varaajan latausta ja kattila ei enää jäähdy lämmittäisestä, ainoastaan johtumislämmöstä kattilan ulkovaipasta.
informaatiostasi. Systeemisi on oikein hyvä ja valtasi ykköstilan meidän tämänhetkisessä top-kaksi listassa.