Romanttinen Pariisi?

Onko?

Naurakaa vapaasti, vaan kysyn vakavissani teiltä, jotka olette käyneet Pariisissa (itse en ole...vielä) onko Pariisissa jotakin romanttista lumovoimaa, jota ei muualta löydy vai onko se vain romanttinen klisee lauluista ja elokuvista.

14

2656

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Neiti Näpsä

      Itse kävin sateisella säällä neljä päivää Pariisissa. Pidin kovasti, olisin voinut valokuvata jokaisen talon, niin kauniita vanhoja rakennuksia olivat. Romanttisin näkymä/kohtaus lomallamme oli varmaan iltakävely Seinen varrella.. älyttömän kauniisti valaistuja vanhoja siltoja.
      Minusta lumovoima on huono sana tähän yhteyteen. Pariisi on miljoonakaupunki jolla on ehdottomasti oma kaunis leimansa, katsojasta riippuu onko se sitten romanttinen sellainen. Varmasti löytyy romanttisuutta herättävää vinkkeliä, mutta niin myös tavallista H&M McBurger -ympäristöä. Tiivistettynä vielä: en vajonnut transsiin astuttuani koneesta ulos enkä muutenkaan laulellut love-me-tendereitä matkamme aikana.

      Visiitin arvoinen paikka joka tapauksessa!

      • Pariisin

        romanttisuus/ei romanttisuus riippuu aika paljon kävijän senhetkisestä mielentilasta. Sillä niin Pariisilla, kuin millä tahansa suurella kaupungilla, on vähintäänkin kahdet kasvot.

        Kesäöinen kiertely Pariisin kauniissa keskustassa rakkaan kanssa on taatusti romanttista. Jos ei vielä seura takaa sitä, niin ainakin romanttinen miljöö tekee tehtävänsä!

        Toisaalta taas Pariisin lähiöistä on romantiikka kaukana! Ne ovat rumia, kylmiä, likaisia...

        Minulle Pariisi on aina erityinen kaupunki, jonne menen mielelläni uudestaan ja uudestaan. En ole vielä käynyt siellä Elämäni Miehen kanssa, mutta aikoinani karkasin juuri Pariisiin miettimään elämäni suuntaa. Lopputulema oli se, että vastasin hänen kysymykseensä: Tahdon!


    • Lehtien pudotessa

      Surullinen voi olla missä tahansa. Minulle Pariisi oli paikka, jossa kävimme vuosittain ex-mieheni kanssa juhlistamassa hääpäiväämme, koska teimme sinne aikoinaan häämatkan. Viimeisen matkamme, kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen me erosimme Pariisissa. Palasimme samalla koneessa takaisin Suomeen, mutta emme enää avioparina. Siksi muistoni tuosta kaupungista ovat ristiriitaiset vieläkin... erosta on sentään aikaa jo useita vuosia.

      • paljon voimaa

        lähteä tuollaiselle eromatkalle. Nostan hattua teille molemmille! Erota voi kauniistikin ja tyylillä.


      • Lehtien pudotessa
        paljon voimaa kirjoitti:

        lähteä tuollaiselle eromatkalle. Nostan hattua teille molemmille! Erota voi kauniistikin ja tyylillä.

        On ihan pakko palata tänne takaisin katsomaan oliko kukaan kommentoinut...

        Asia oli niin, että MINÄ en tiennyt kun lähdimme silloin viimeiselle häämatkallemme, että mieheni aikoo jättää minut. Hän kertoi asian minulle silloin Pariisissa, mutta olin aavistellut, että suhteemme ei ollut kunnossa ja mieheni kertoi tuolla matkalla minulle, että tämä on viimeinen kerta kun lähdemme Pariisiin ja että hänellä on suhde toiseen naiseen.

        Se vaati voimia, se on totta, meiltä molemmilta omalla tavallaan.


      • Olen todella
        Lehtien pudotessa kirjoitti:

        On ihan pakko palata tänne takaisin katsomaan oliko kukaan kommentoinut...

        Asia oli niin, että MINÄ en tiennyt kun lähdimme silloin viimeiselle häämatkallemme, että mieheni aikoo jättää minut. Hän kertoi asian minulle silloin Pariisissa, mutta olin aavistellut, että suhteemme ei ollut kunnossa ja mieheni kertoi tuolla matkalla minulle, että tämä on viimeinen kerta kun lähdemme Pariisiin ja että hänellä on suhde toiseen naiseen.

        Se vaati voimia, se on totta, meiltä molemmilta omalla tavallaan.

        pahoillani puolestasi. Ja ex-miehesi on ROTTA! Kehtaakin viedä sinut teille tärkeään paikkaan, ja kertoa siellä, että hänellä on toinen nainen.

        Palaa Pariisiin, ja ota kaupunki haltuusi.Onnittele itseäsi, että pääsit moisesta miehestä eroon. Sinä olet sen arvoinen, samoin Pariisi!


    • olemassa Pariisissa

      noin kolme kuukautta. Yksinäiseksi tunsin itseni ja pariisilaiset koin sulkeutuneiksi.

      Nyt olen melkein 60v. Olen keksi kertaa käynyt viikon kummallakin kertaa tunnustelemassa Pariisin ilmapiiriä mutta ei auenenut vieläkään.

      Ihmeen vähän siellä on porukkaa keakikaupungilla, enimmäkseen turisteja. Pariisilaiset yhtä tympeitä ja sulkeutuneita kuin ennenkin.

      Mutta löysin toisen paikan jo pari kymmentä vuotta sitten jossa viihdyn enkä tunne itseäni yksinäiseksi enkä syrjäytyneeksi: Rooma. Pariisi jääköön minun puolestani omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä.

      • voi kokea

        niin monin tavoin! Jokaisessa maailman suurkaupungissa voi halutessaan jäädä ulkopuoliseksi. Pariisilaiset ovat ehkä hieman etäisiä, mutta en ole koskaan kokenut heitä epäkohtelijaiksi, saatika tympeiksi!

        Aina olen pyytäessäni saanut apua ja neuvoa, ja vielä ystävällisen hymyn kaupanpäälle, kun yritän hoitaa asiani ei mitenkään niin täydellisellä ranskankielelläni.

        Rooma on toinen kerrassaan rakastettava metropoli. Aito roomalainen todellakin jutustelee niitä näitä bussissa myös vierasmaalaisen kanssa - mitä ei muuten Pariisissa useinkaan tapahdu. Ranskalaiset ovat pidättyneempiä, mutta ei se vielä heistä sulkeutuneita tee. Eiköhän sitä lajiketta löydy enemmänkin täältä Pohjolasta?


      • tuo edellinen viestittäjä
        voi kokea kirjoitti:

        niin monin tavoin! Jokaisessa maailman suurkaupungissa voi halutessaan jäädä ulkopuoliseksi. Pariisilaiset ovat ehkä hieman etäisiä, mutta en ole koskaan kokenut heitä epäkohtelijaiksi, saatika tympeiksi!

        Aina olen pyytäessäni saanut apua ja neuvoa, ja vielä ystävällisen hymyn kaupanpäälle, kun yritän hoitaa asiani ei mitenkään niin täydellisellä ranskankielelläni.

        Rooma on toinen kerrassaan rakastettava metropoli. Aito roomalainen todellakin jutustelee niitä näitä bussissa myös vierasmaalaisen kanssa - mitä ei muuten Pariisissa useinkaan tapahdu. Ranskalaiset ovat pidättyneempiä, mutta ei se vielä heistä sulkeutuneita tee. Eiköhän sitä lajiketta löydy enemmänkin täältä Pohjolasta?

        missä viihtyy ja missä ei. Oma mieliala vaikuttaa paljon ja oma asennen tietysti.


        Pariisi sinäänsä on miellyttävä kaupunki kävellä mutta ajan päälle alkaa tuntumaan saman toistolta. Rooma taas yllättää joka kulman takaa ja jatkuvasti. Sitä patsi roomalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja huomaavaisia meitä vanhempia naisia kohtaan joten eihän se ihme että minä viihdyn siellä nykyään. Bussissakin he aina järjestävät istumapaikan minulle. Panevat selkäänkoputus viestin kulkemaan ja "nonnalle" on istumapaikka järkätty:).

        Hyvää matkaa kaikille Pariisiin menijöille!


      • katsojan silmissä
        voi kokea kirjoitti:

        niin monin tavoin! Jokaisessa maailman suurkaupungissa voi halutessaan jäädä ulkopuoliseksi. Pariisilaiset ovat ehkä hieman etäisiä, mutta en ole koskaan kokenut heitä epäkohtelijaiksi, saatika tympeiksi!

        Aina olen pyytäessäni saanut apua ja neuvoa, ja vielä ystävällisen hymyn kaupanpäälle, kun yritän hoitaa asiani ei mitenkään niin täydellisellä ranskankielelläni.

        Rooma on toinen kerrassaan rakastettava metropoli. Aito roomalainen todellakin jutustelee niitä näitä bussissa myös vierasmaalaisen kanssa - mitä ei muuten Pariisissa useinkaan tapahdu. Ranskalaiset ovat pidättyneempiä, mutta ei se vielä heistä sulkeutuneita tee. Eiköhän sitä lajiketta löydy enemmänkin täältä Pohjolasta?

        Sen hienostunut, kultturelli atmosfääri kiehtoo aina vaan. http://www.ranskanuutiset.com kertoo ilmiöistä.
        http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/ranska/pariisi


      • Paris Holtiton
        katsojan silmissä kirjoitti:

        Sen hienostunut, kultturelli atmosfääri kiehtoo aina vaan. http://www.ranskanuutiset.com kertoo ilmiöistä.
        http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/ranska/pariisi

        Itse olin yllättänyt siitä, että useimmat pariisilaiset olivat oikein ystävällisiä ja kohteliaita. Ehkä muutama ranskan sana auttoi; tervehdykset, kiitokset ja lukusanat. Eräässä viinikaupaupassa myyjä/omistaja halusi jopa kertoa viinialueista, tosin ranskaksi ja yritin pinnistää taitoani ymmärtääkseni (siis vain alkeiskurssi). Osuihan meidän kohdallemme yksi tympeä tarjoilijakin, joka tuntui paheksuvan valintojamme (ehkä olivat liian turistimaisia) ja korjasi Pariisissa tuolloin asuneen ystävämme kielioppivirheitä

        Romanttista oli kyllä, kun kierreltiin kauniita seutuja avomiehen kanssa.

        Tuo jättäminen Pariisissa kuulosti ikävältä. Sehän pilaa hyvät muistot, ja varmaan kotimatka oli ikävä. Erityisesti kun asiaan liittyi vielä toinen nainen.


    • 50-vuotismatkalla

      pienessä hotellissa ylimmässä kerroksessa tosi pieni huone ja pikantti kylppäri. Buffeeaamianen tosi loistava. Naapurista kuului yöllä rakastelun äänet ja sade rummutti kattoa, ei onneksi vuotanut. Koko viikon satoi, mutta jotenkin oli vaan kovin romanttista meillä. Vähän väliä oli kahviloita ja ravintoloita, joissa kohtelias palvelu ja maukkaat ruoat. Ulkonakin lämmittimet. Kivoja pikku kauppoja ja isoja tavarataloja. Välillä ajettiin metrolla ja välillä käveltiin.

    • Kaipausta

      Olen nelikymppinen leskimies ja minulle Pariisi on ehdottomasti muistojen ja romantiikan kaupunki. Meillä oli hyviä hetkiä vaimoni kanssa Pariisissa, joita on mukava muistella vieläkin. Illallisristeily Seinellä, pieni ruokapaikka Bastiljin takana tai kävely kansallispäivän ilotulituksesta hotellille.

      Nyt myöhemmin olen käynyt siellä lasten kanssa. Toivon pystyväni välittämään jotain heidän äitinsä suosikki kaupungin ilmapiiristä. Sellaisena kuin hän sen koki.

      Muutama vuosi sitten koin taas jotain mieleenpainuvaa siellä. Olin syömässä pienessä ravintolassa Cadet'n metroaseman vieressä edesmenneen vaimoni kaverin kanssa. Päivällinen oli kiitos siitä tuesta, jota hän oli antanut vaikeina aikoina. Päivällisen jälkeen seisoskelimme metroaseman portailla, hän lähdössä kotiin metrolla ja minä hotellille kävellen. Jos Hän ei olisi ollut vaimoni paras ystävä, olisin ihastunut :-) Muistan ikuisesti tuon näyn: kaunis nainen nojaamassa metroeseman rautaiseen kaiteeseen kesäyössä.

      Minulle Pariisi on romanttinen kaupunki.

    • käynyt

      Pariisi on kieltämättä kliseinen kaupunki. Niin monta kertaa on tullut nähtyä Eiffelit sun muut kuvissa, että ne eivät enää luoneet superfiiliksiä. Romanttista on kävelyt puistoissa, iltavalaistu kaupunki, aamuun heräävä Montmartre (saa kävellä pikkukujia rauhassa), kahvittelu tunnelmallisessa kahvilassa...

      Matkamuistokaupat, hälinä, kiireiset pariisilaiset, likaisuus, ruskea Seine.. Nämä ovat ei-romanttisia juttuja. Jos kaipaat romantiikkaa, matkusta Venetsiaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jäätävä epävarmuus

      Mistä tää hirveä epävarmuus molemminpuolin johtuu? Pohjimmiltaan uskon, että molemmat tietää, että tunteita on. Vai onko
      Ikävä
      82
      1625
    2. Ainakin hän on elossa

      ehdin jo huolestua.
      Ikävä
      40
      1269
    3. En malta odottaa mies että tulet minuun

      Sykkivänä ja intohimon palossa ujutat hitaasti upean rakkauden miekkasi minuun, ja antaudutaan kiihkeään rakasteluun. Hu
      Ikävä
      87
      976
    4. Siltojen varjoissa

      Siltojen varjoissa Yksinäinen susi kulkee, hiljaisuudessa sanoja punnitsee. Sydän auki, paljas liekki rinnassa, siltoja
      Ikävä
      201
      926
    5. Mitä meille oikein

      Tapahtuu vai tapahtuuko mitään?
      Ikävä
      53
      862
    6. Mitä hellittelynimiä

      Sinulla on kaivatustasi?
      Ikävä
      61
      853
    7. Pitsaa selliiä

      Onko uudet pitsat hyviä, kannatteooko käyvä vai suosiollako pittää hilipasta sotkamoon
      Kuhmo
      20
      830
    8. Vanhemmalle naiselle

      Ihastuin sinuun kauan sitten. Luonteeseen, ulkonäköön ja iloisuuteen. Olen haaveillut sinusta sen jälkeen monet kerrat.
      Ikävä
      61
      814
    9. Olet vain kiltimpi

      Ja rauhallisempi ja rakastavampi. Se vetoaa
      Ikävä
      37
      779
    10. Tiedätkö et olet

      Ärsyttävän hyvännäköinen.
      Ikävä
      34
      774
    Aihe