mikä kaloja vaivaa?

Akvassani (n.100 l) on partis pariskunta, 5 monnista, 3 levistä, lehtikala ja tulipyrstö.
Suodattimena on EHEIM 2231, 75W lämmitin, valaistus on hoidettu yhdellä 36 W yksikanta loistelampulla (kohdistettava), joka roikkuu n. 50 cm korkeudella peitinlasista.
Pinnoitin padan sisältä lasitussilikonilla ruostumisen ehkäisemiseksi, pohjalla puhallushiekkaa.
Peitinlasi on kiinni vedenpinnassa (näkee sisälle paremmin, kun ei oo allokkoa).
Ruokin kaloja hiutaleilla 3krt/d illalla kaksi tabua ja joka kolmas päivä surviaisentoukkia (jääpala).

Siirsin kalat saamaani rautapataan viikko takaperin, jonka jälkeen kalat ovat alkaneet käyttäytyä oudosti, kuparimonniset "sinkoilivat" aluksi peitinlasiin usein, nyt ovat enimmäkseen paikoillaa. Kalojen väritys on kalpeahko ja syövät huonosti, pohja tabletit häviävät kyllä aamuun mennessä.

Mikä avuksi?
13926
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Hanki oikea akvaario. Pata ei ole akvaario, kaloja ei edes saa pitää pyöreässä altaassa. Pata on kaiken lisäksi kokonaan suljettu?

Äänestä

Minkälaista silikonia siis käytit? Katsoitko, että se ei sisällä homeenestoaineita ja sopii akvaariokäyttöön?

Monnisia varmaankin hämää se peitinlasijuttu. Ne kun osittain hengittävät ilmakehän ilmaa. Sinuna alentaisin veden pintaa ja vähän äkkiä ennen kuin kaloilla on edessä tukehtumiskuolema. Sitä paitsi suurin osa hapesta liukenee akvaarioon kalojen käytettäväksi veden pinnasta. Toki kasvit tuottavat happea jonkin verran, mutta oletko miettinyt, mistä se happi akvaarioon saadaan sitten yöllä?

Rautapata kuulostaa kyllä vähän kummallisesta kalojen pitopaikalta...lisäksi kun otetaan huomioon, että siellä on hivenen liikaa porukkaa. Räknäsin, että tuolla kalaluettelolla sinulla pitäisi olla vähintään 120-litrainen akvaario, mielellään isompi, koska tulipyrstö ja leväbarbit ovat vilkkaita uimareita.

Onko suodatin muuten kunnolla kypsynyt?

Äänestä

Hanki kunnon akvaario!!! Lehtikala on nuorena parvikala, vanhemmiten viihtyy pareittain. Joten sitä ei tulisi pitää yksin. Rautapadasta voi liueta myrkkyjä veteen. Tulipyrstö on vilkas kala, ja liian pienessä tai täyteen ahdetussa akvaariossa (tässä tapauksessa rautapadassa) saattaa olla apaattinen ja/tai agressiivinen.
Kuparimonniset voivat monnisina hengittää ilmaa pinnalta. Nyt ne eivät pääse hengittämään.
Lisään vielä, että leväbarbi on parvikala, ja parvi on yleensä minimiltään 4 yksilöä.

Äänestä

siis jos peitinlasi on kiinni vedenpinnassa, ei happi liukene veteen millään. lisäksi lasitussilikonissa on myrrkyaineita joita siitä irtoaa ja sitä ei saa heti laittaa akvaariokäyttöön (pitää antaa kuivua ja sitten liottaa vedessä)

Äänestä

Rautapata on voitu tehdä kukkia varten. Täten siitä voi liueta veteen kuparia tai jotain muuta pehmeää metallia jota on käytetty raudan seos materiaalina. Pehmeitä metalleja käytetään helpottamaan raudan valamista, jolloin raudan "takominen" on helpompaa. Toinen seikka on taloudelliset kysymykset. Sillä puhdas rauta on kalliimpaa kuin seokset jossa on vain osa rautaa.

PS: En aivan heti jaksa uskoa että patasi olisi tehty puhtaasta raudasta. Ja muutenkin ÄLÄ pistä kalojasi sinne. Se ei niiden elin olosuhteita paranna.

Äänestä
  • Haa.. Hetken aikaa ajattelin vastata asiallisesti ja kertoa lisää "akvastani", joka on peritty isoisoäidiltä vuodelta -30 ja käytetty ruuan valmistamiseen, sekä on puhdasta rautaa, mitäpä muuta? Käytetty silikoni on lasitussilikonia, joten homesuojaaineita ei ole ja tottakai olen antanut silikonin kuivua, sekä huuhdellut ennen käyttöä. Rauta ei liukene silikonin läpi. Pyöreän altaan "käyttökielto" on suositus, nakösuojan varmistamiseen, mutta sen voi hoitaa kasvillisuudellakin tai vaikka styrox-levyllä yhdellä laidalla, siis lasiakvassa. Jos sinulla on pyöreä piha-allas, niin se ei ole laiton (täydellinen näkösuoja" kaikilla "sivuilla").. Akvassani on hapetin ja monniset voivat napata sitä happea reunoilla olevista aukoista, joita käytetään suodattimen ym. läpivienteihin. Osan vedestä otin vanhasta akvasta ja suodattimeen eheimin koipalloja, myöskin vanhasta suodattimesta.

    Mutta, tulin siihen lopputulokseen etten viitsi vedättää pidempään..;)
    Syy viestiin on "vanhojen partojen" ylimielisyys vastauksissaa tälläkin palstalla uusia naamoja kohtaan..
    Kieltämättä Tulipyrstö ja Lehtikala olivat lieviä ylilyönteja, mutta todennäköisesti muut kalat viihtyisivat katsiljoona:) kertaa paremmin 100 l padassa, kuin 100 l lasilaatikossa, jonka ohi juostaan jatkuvasti ja pällistellään kolmelta(/neljältä, jos riittävästi suojaa muuten) sivulta.
    Vaikka itsekkin pidän kalojani lasilaatikossa, jossa on vodaa n.190 l. Lain kirjaimen mukaan tämänhetkinen kalasto (lapsosia vielä) vaatisi 47l vettä, kasvaessaan 130 l.

    -vle

    Äänestä

  • aloittelija kirjoitti:

    Haa.. Hetken aikaa ajattelin vastata asiallisesti ja kertoa lisää "akvastani", joka on peritty isoisoäidiltä vuodelta -30 ja käytetty ruuan valmistamiseen, sekä on puhdasta rautaa, mitäpä muuta? Käytetty silikoni on lasitussilikonia, joten homesuojaaineita ei ole ja tottakai olen antanut silikonin kuivua, sekä huuhdellut ennen käyttöä. Rauta ei liukene silikonin läpi. Pyöreän altaan "käyttökielto" on suositus, nakösuojan varmistamiseen, mutta sen voi hoitaa kasvillisuudellakin tai vaikka styrox-levyllä yhdellä laidalla, siis lasiakvassa. Jos sinulla on pyöreä piha-allas, niin se ei ole laiton (täydellinen näkösuoja" kaikilla "sivuilla").. Akvassani on hapetin ja monniset voivat napata sitä happea reunoilla olevista aukoista, joita käytetään suodattimen ym. läpivienteihin. Osan vedestä otin vanhasta akvasta ja suodattimeen eheimin koipalloja, myöskin vanhasta suodattimesta.

    Mutta, tulin siihen lopputulokseen etten viitsi vedättää pidempään..;)
    Syy viestiin on "vanhojen partojen" ylimielisyys vastauksissaa tälläkin palstalla uusia naamoja kohtaan..
    Kieltämättä Tulipyrstö ja Lehtikala olivat lieviä ylilyönteja, mutta todennäköisesti muut kalat viihtyisivat katsiljoona:) kertaa paremmin 100 l padassa, kuin 100 l lasilaatikossa, jonka ohi juostaan jatkuvasti ja pällistellään kolmelta(/neljältä, jos riittävästi suojaa muuten) sivulta.
    Vaikka itsekkin pidän kalojani lasilaatikossa, jossa on vodaa n.190 l. Lain kirjaimen mukaan tämänhetkinen kalasto (lapsosia vielä) vaatisi 47l vettä, kasvaessaan 130 l.

    -vle

    Ihan vaan sellainen juttu tuosta hapettimesta, että sen periaatteena on liikuttaa veden pintaa, jotta happi liukenisi veteen. Happea liukenee aika vähän niistä kuplista.

    Mutta juu, ihan sama. Sun kalojasihan ne on, mitä minua kiinnostaa haluatko tukehduttaa niitä vai et. Mitäs sitten kysyit neuvoa jos ei vastaukset kelpaa?

    Äänestä

  • bettaristic kirjoitti:

    Ihan vaan sellainen juttu tuosta hapettimesta, että sen periaatteena on liikuttaa veden pintaa, jotta happi liukenisi veteen. Happea liukenee aika vähän niistä kuplista.

    Mutta juu, ihan sama. Sun kalojasihan ne on, mitä minua kiinnostaa haluatko tukehduttaa niitä vai et. Mitäs sitten kysyit neuvoa jos ei vastaukset kelpaa?

    ..että padassa on myös yksi Patu, kasvaako se isoksi?
    Et tainnut lukea kokonaan mitä kirjoitin bettaristic?
    Lisäksi "hapettimesta:
    "Diffuusori imee ilmaa tehokkaasti ja sekoittaa sen pieniksi kupliksi, jotka jäävät veteen verraten pitkäksi aikaa leijumaan. Diffuusorin kanssa vesi sisältää varmasti riittävästi happea kaloille."

    Se että antaa tietoisesti toisen tukehduttaa kalansa on todella piittaamatonta, sillä se on eläirääkkäystä..

    Äänestä

  • aloittelija kirjoitti:

    Haa.. Hetken aikaa ajattelin vastata asiallisesti ja kertoa lisää "akvastani", joka on peritty isoisoäidiltä vuodelta -30 ja käytetty ruuan valmistamiseen, sekä on puhdasta rautaa, mitäpä muuta? Käytetty silikoni on lasitussilikonia, joten homesuojaaineita ei ole ja tottakai olen antanut silikonin kuivua, sekä huuhdellut ennen käyttöä. Rauta ei liukene silikonin läpi. Pyöreän altaan "käyttökielto" on suositus, nakösuojan varmistamiseen, mutta sen voi hoitaa kasvillisuudellakin tai vaikka styrox-levyllä yhdellä laidalla, siis lasiakvassa. Jos sinulla on pyöreä piha-allas, niin se ei ole laiton (täydellinen näkösuoja" kaikilla "sivuilla").. Akvassani on hapetin ja monniset voivat napata sitä happea reunoilla olevista aukoista, joita käytetään suodattimen ym. läpivienteihin. Osan vedestä otin vanhasta akvasta ja suodattimeen eheimin koipalloja, myöskin vanhasta suodattimesta.

    Mutta, tulin siihen lopputulokseen etten viitsi vedättää pidempään..;)
    Syy viestiin on "vanhojen partojen" ylimielisyys vastauksissaa tälläkin palstalla uusia naamoja kohtaan..
    Kieltämättä Tulipyrstö ja Lehtikala olivat lieviä ylilyönteja, mutta todennäköisesti muut kalat viihtyisivat katsiljoona:) kertaa paremmin 100 l padassa, kuin 100 l lasilaatikossa, jonka ohi juostaan jatkuvasti ja pällistellään kolmelta(/neljältä, jos riittävästi suojaa muuten) sivulta.
    Vaikka itsekkin pidän kalojani lasilaatikossa, jossa on vodaa n.190 l. Lain kirjaimen mukaan tämänhetkinen kalasto (lapsosia vielä) vaatisi 47l vettä, kasvaessaan 130 l.

    -vle

    sokea sokeaa taluttaa:

    En pidä itseäni guruna, ehkäpä hyvä niin, maallikko kun huomaa erilaisia asioita kuin kirjanoppineet. Toisaalta maallikko on tietenkin suuressa vaarassa hairahtua harhaoppeihin.

    Elikkäs jos olet vakuuttunut siitä, että padasta ei liukene mitään eikä silikonista, vesi saattaa olla niukkahappista ilmastuksesta huolimatta. Väitän, että ilmastimesta nousevat kuplat ovat liian suuria tehokasta ilmastusta silmälläpitäen. Kaasujen vaihto tapahtuu veden pinnalla ja kaikki liike, pyörteet varsinkin tehostavat ilman ja veden kontaktia. Veteen liuenneiden kaasujen määrä on kaasujen osapaineiden summa. Jos vedessä on paljon hiilidioksidia ym, joka ei pääse tarpeettoman umpinaisesta systeemistä pois, ei sinne saada happea vaikka kuinka puhallettaisiin. Peitinlasi on hyvä olla, myönnän auliisti, mutta kehoittaisin nostamaan sen niin ylös, että se pysyy kuivana roiskeilta piilossa. Näyttääkö siltä, että eväkkäät haukkoisivat henkeään ( ilmiselvä hapenpuutteen merkki )?

    Ajan kuluessa kasvien kasvattaessa juuria yhä syvemmälle ja syvemmälle juuret saattavat tunkeutua silikonikerroksen läpi, jolloin vesi ja pata pääsevät tekemisiin toistensa kanssa. Mitä silikoniin noin muuten tulee, koska patasi on kauttaaltaan kuorrutettu silikonilla, padassasihan on tuhansia ja taas tuhansia kertoja enemmän silikonia kuin lasiakvaariossa, joissa silikonia on vain kulmissa. Olet varmasti huuhdellut padan huolellisesti, mutta suuri määrä vähän epämääräisiä aineksia erittävää ( huuhdeltua ) silikonia on mielestäni likimain sama kuin lasiakva, jota ei ole huuhdeltu ( kunnolla ). Kukapa senkin sitten osaisi sanoa, koska kauttaalta silikonoitu pata on turvallinen?? Ajan kanssa tietenkin, ehkä. Liotusvaiheessa auttanee riittävän tiheä vedenvaihto ja normaalia korkeampi lämpötila.

    Kuinka korkea lämpötila padassa on tällä hetkellä? Kolmenkympin paikkeilla fisut ovat jo tyypillisesti aika väsyneitä ( kaasujakin liukenee vähemmän lämpimään veteen ) mutta pöpöt ne vaan porskuttaa. Virkistyisivätkö kalat reippaasta vedenvaihdosta?

    Äänestä

  • aloittelija kirjoitti:

    ..että padassa on myös yksi Patu, kasvaako se isoksi?
    Et tainnut lukea kokonaan mitä kirjoitin bettaristic?
    Lisäksi "hapettimesta:
    "Diffuusori imee ilmaa tehokkaasti ja sekoittaa sen pieniksi kupliksi, jotka jäävät veteen verraten pitkäksi aikaa leijumaan. Diffuusorin kanssa vesi sisältää varmasti riittävästi happea kaloille."

    Se että antaa tietoisesti toisen tukehduttaa kalansa on todella piittaamatonta, sillä se on eläirääkkäystä..

    Et viitsisi pilailla elävien olentojen (suomi24:n käyttäjien tai kalojesi) kustannuksella.

    Äänestä

  • bettaristic kirjoitti:

    Et viitsisi pilailla elävien olentojen (suomi24:n käyttäjien tai kalojesi) kustannuksella.

    Sieltä se tuli;)
    Tiedätkö piilokamerat tai esim. Chaplinin leffat? Niissä pilaillaan elävien olentojen kustannuksella -ihmisten-, joten miksi kaloilla tai "nikeillä" olisi jotain erikoisoíkeuksia välttyä pilailulta?
    Ei pidä olla liian "ryppyotsainen", se on syy josta alkuperäinen viestikin sai alkunsa..

    Pitäisiköhän se pata hommata.. kalojen uskoisin viihtyvä siinä huomattavasti paremmin, kuin lasiakvaariossa. Silikonin taidan silti vaihtaa lasikuituun/muoviin;)

    Äänestä

  • Harri kirjoitti:

    sokea sokeaa taluttaa:

    En pidä itseäni guruna, ehkäpä hyvä niin, maallikko kun huomaa erilaisia asioita kuin kirjanoppineet. Toisaalta maallikko on tietenkin suuressa vaarassa hairahtua harhaoppeihin.

    Elikkäs jos olet vakuuttunut siitä, että padasta ei liukene mitään eikä silikonista, vesi saattaa olla niukkahappista ilmastuksesta huolimatta. Väitän, että ilmastimesta nousevat kuplat ovat liian suuria tehokasta ilmastusta silmälläpitäen. Kaasujen vaihto tapahtuu veden pinnalla ja kaikki liike, pyörteet varsinkin tehostavat ilman ja veden kontaktia. Veteen liuenneiden kaasujen määrä on kaasujen osapaineiden summa. Jos vedessä on paljon hiilidioksidia ym, joka ei pääse tarpeettoman umpinaisesta systeemistä pois, ei sinne saada happea vaikka kuinka puhallettaisiin. Peitinlasi on hyvä olla, myönnän auliisti, mutta kehoittaisin nostamaan sen niin ylös, että se pysyy kuivana roiskeilta piilossa. Näyttääkö siltä, että eväkkäät haukkoisivat henkeään ( ilmiselvä hapenpuutteen merkki )?

    Ajan kuluessa kasvien kasvattaessa juuria yhä syvemmälle ja syvemmälle juuret saattavat tunkeutua silikonikerroksen läpi, jolloin vesi ja pata pääsevät tekemisiin toistensa kanssa. Mitä silikoniin noin muuten tulee, koska patasi on kauttaaltaan kuorrutettu silikonilla, padassasihan on tuhansia ja taas tuhansia kertoja enemmän silikonia kuin lasiakvaariossa, joissa silikonia on vain kulmissa. Olet varmasti huuhdellut padan huolellisesti, mutta suuri määrä vähän epämääräisiä aineksia erittävää ( huuhdeltua ) silikonia on mielestäni likimain sama kuin lasiakva, jota ei ole huuhdeltu ( kunnolla ). Kukapa senkin sitten osaisi sanoa, koska kauttaalta silikonoitu pata on turvallinen?? Ajan kanssa tietenkin, ehkä. Liotusvaiheessa auttanee riittävän tiheä vedenvaihto ja normaalia korkeampi lämpötila.

    Kuinka korkea lämpötila padassa on tällä hetkellä? Kolmenkympin paikkeilla fisut ovat jo tyypillisesti aika väsyneitä ( kaasujakin liukenee vähemmän lämpimään veteen ) mutta pöpöt ne vaan porskuttaa. Virkistyisivätkö kalat reippaasta vedenvaihdosta?

    No jos ei happi tahdo riittää, voihan sitä aina heittää kehiin vetyperoksidin, joka hajoaa vedeksi ja hapeksi...

    Nuo kasvien juuret on hyvä pointti, sillä jos joskus teen tuon pata-akvan, niin laitanpahan jotain kovempaa matskua vuoraukseen.

    Uskoisin lämpötilan pysyvän 25C:ssä, jos ilman lämpötila ei ole sitä korkeampi, kun tuo ykskanta loistelamppu ei paljoakaan lämpöä akvaan siirtäisi puolen metrin korkeudesta..

    Ennen kuin tähän vastaa, kannattaa vilkaista edelliseen oksaan.. sillä tuskin kukaan on koskaan pataan akvaa rakentanut.

    Äänestä

  • aloittelija kirjoitti:

    Sieltä se tuli;)
    Tiedätkö piilokamerat tai esim. Chaplinin leffat? Niissä pilaillaan elävien olentojen kustannuksella -ihmisten-, joten miksi kaloilla tai "nikeillä" olisi jotain erikoisoíkeuksia välttyä pilailulta?
    Ei pidä olla liian "ryppyotsainen", se on syy josta alkuperäinen viestikin sai alkunsa..

    Pitäisiköhän se pata hommata.. kalojen uskoisin viihtyvä siinä huomattavasti paremmin, kuin lasiakvaariossa. Silikonin taidan silti vaihtaa lasikuituun/muoviin;)

    Hyvä että ihmisillä riittä huumorintajua.

    Oletko miettinyt, miten tämä viestiketu vaikuttaa niihin avuliaisiin jotka vaivautuivat vastaamaan...Sitten jonakin synkkänä päivänä, joku jolla oikeasti on todellinen ongelma saa vastauksekseen että HAISTA V. kun vastaajat ajattelevat että siellä taas joku trollailee. Siitä hyvästä palstan taso juontuu juuri tälle tasolle...harmi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


aloittelija kirjoitti:

Akvassani (n.100 l) on partis pariskunta, 5 monnista, 3 levistä, lehtikala ja tulipyrstö.
Suodattimena on EHEIM 2231, 75W lämmitin, valaistus on hoidettu yhdellä 36 W yksikanta loistelampulla (kohdistettava), joka roikkuu n. 50 cm korkeudella peitinlasista.
Pinnoitin padan sisältä lasitussilikonilla ruostumisen ehkäisemiseksi, pohjalla puhallushiekkaa.
Peitinlasi on kiinni vedenpinnassa (näkee sisälle paremmin, kun ei oo allokkoa).
Ruokin kaloja hiutaleilla 3krt/d illalla kaksi tabua ja joka kolmas päivä surviaisentoukkia (jääpala).

Siirsin kalat saamaani rautapataan viikko takaperin, jonka jälkeen kalat ovat alkaneet käyttäytyä oudosti, kuparimonniset "sinkoilivat" aluksi peitinlasiin usein, nyt ovat enimmäkseen paikoillaa. Kalojen väritys on kalpeahko ja syövät huonosti, pohja tabletit häviävät kyllä aamuun mennessä.

Mikä avuksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu