Olen kuullut vähän sellaista juttua, että Tieteen Kuvalehti olisi jokseenkin puppua. Pitääkö tämä paikkansa? Onko Tiede-lehti luotettavampi? Kuinka paljon näissä lehdissä on suurin piirtein virheellistä tietoa?
Tieteen Kuvalehden ja Tiede-lehden luotettavuus
Tietoilija
328471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
TIEDE ei ko. lehtien otsikoksi sovi. Tiedettä niissä on yhtä paljon kuin OHO, AHA jne lehdissä. Tärkeintä, että lehti käy kaupaksi. Aku Ankan tasolle eivät yllä.
Samanlaisia hölmöyksiä ja käsityksiään niihin toimittajansa latelevat kuin mitä tämänkin TIEDEpalstan kirjoittajat.
väitteesi, kiitos!
kyseisistä lehdistä. Kiitos !
Mitä tarkoitat täsmälleen tieteellisellä artikkelilla? Artikkelia joka koskee tiedettä? Niitähän noi molemmat lehdet ovat täynnä.
Todistustaakka menee kyllä niin päin, että se ensimmäinen väitteiden esittäjä - eli Aku Ankoista kirjoittanut tässä keskustelussa - on velvollinen todistamaan väitteensä. Jos ei sitä tee, hänen lausuntonsa voidaan todeta tyhjänpäiväiseksi suunsoitoksi.
Toisaalta en kyllä mitään kuivaa "tositeidettäkään" viitsi lukea. Siinä vielä isommat aasit kuvittelevat peittävänsä tyhmyytensä kauniilla matemaattisilla kaavoilla ja käsittämättömillä teorioilla.
Tyydyn olemaan niinkuin ketjun muutkin kirjoittajat ja irvailen kaikkiin suuntiin, kykenemättä itse mihinkään!
Äläpäs valehtele, saatoit tänään tyydyttää naisen
Eli kumpi näistä kannattaisi tilata? Kumpi on luotettavampi?
suosittelisin Tieteen kuvalehteä koska siinä on enemmän luotettavaa ja mielenkiintoisemmin kirjoitettuja artikkeleita.
Ilmeisestikään sinulle ei tietämättömyys käy vaihtoehdoksi, muttei sitten mikään muukaan aviisi?
Esim. HeSassa on tiistaisin sivu-pari tiedeuutisia ja TM:ssäkin on tieteestä jotakin, vaikka tekniikasta enemmän.
Jos noista esittämistäsi vaihtoehdoista saisin toisen ilmaiseksi, niin ottaisin sen Tiede-lehden. Pidän sitä vähemmän sensaatiohakuisena ja spekuloivana kuin se kuvalehti, siis luotettavampana. Eivät ne kyllä taida aivan kilpaillakaan toistensa kanssa.
Esim. Ursan Tähden ja avaruus on ihan kiehtova aviisi.
varmaan kävi asia selväksi.
Jos haluaa lukea kunnollisia tieteellisiä julkaisuja ja pysyä ajanhermolla tiedemaailmassa, niin nuo eivät kumpikaan ole ykkös-, eivätkä edes kakkosvaihtoehtoja. Jos tällaista haluaa, niin ei taida löytyä sopivaa lehteä suomenkielellä. Tosin eivät nuo lehdet taida sitä yrittääkkään, vaan tarjoavat asioita enimmäkseen kansantajuisesti ja viihdyttävästi, koska markkinat ovat täällä kuitenkin melko pienet 'HC-tiedelehdille'.
Nature (ja ryhmän muut lehdet, olen aina välillä harkinnut Nature Neuroscience lehden tilaamista) maksaa tautisesti, tuskin kukaan maksaa niitä omasta pussistaan.
Scientific American ei loppujen lopuksi ole kuin vähän Tiede-lehteä kummoisempi (mutta ihan hyvä lehti, olen tilaaja).
Ja jos haukkuu näitä lehtiä, asettaa samalla kyseenalaiseksi niihin kirjoittavien monien tutkijoiden ammattilaisuuden. Kellä on kanttia, (tietysti tässä tapauksessa kun kajotaan henkilöihin, vain omalla nimellään, muut lasketaan roskakirjoitteluksi, spämmiksi) nimetä esim listan Tiede-lehteen kirjoittavista ei-ammattilaisista? Tiede-toimittajakin on ammattilainen.
http://www.opiskelijatilaukset.com/titles.asp?category=tiede
2,69 € /nro
Kun en ole opiskelija, ollut 30:een vuoteen.
Nature:
US$199 one year (print and online) tax where applicable
Nature Neuroscience:
US$225 one year (print and online) tax where applicable
Ja nämä ovat siis tilauksia USA:n sisällä, Eurooppaan kalliimpaa.
Saisin helposti tonnin menemään lehtiin, mutta pakko tinkiä.
Scientific American Eurooppaan:
1 year (12 issues) for $44.00.
Eivät he sitä tarkasta. Sivuston päätarkoituksena on myydä lehtiä Suomeen joita Suomeen ei muuten mene hirveästi kaupaksi.
Ostin 7 päivää lehden irtonumerona 13,90 e.
Paljon on juttuja.
Bonnierin trolli.
Täällä nyt olisi sellainen ilmainen tiedelehti ja sensaatiohakuisuus kaukana:
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/index
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/issue/current
Sisältö kertoo, että tämä julkaisu keskittyy pääasiassa tiede- ja tieteeseen liittyvään politiikkaan ja näiden ympärillä tapahtuvaan keskusteluun, ei esim luonnontieteiden tutkimustuloksien esittelyyn.
Hyvä niinkin.
Tiede lehti esittelee myös savolaisen kansainväliseen tiedehuippuun kuuluvan tutkijan Jukka Savorisen käänteentekevän "onsimpleproncipe" teorian.
tieteellisyyden taso kovastikkaan vakuuta.
Jaahas,peruutan lehden tilauksen jos savori alkaa pyörimään lehdessä!!!!
lehden keskustelupalstoilla
Hullu Hullu maailman vanhoja juttuja. Miten maailman kaikkeus on luotu tule viisaammaksi :) jos noita juttuja lukee tulee vaan tyhmemmäksi. ensinnäkin maailmankaukkeuden perustaa ei voi kukaan tietää ei täältä pallolta siihen ei kenelläkään pönttö riitä. ei noi tieteen kuvalehden kirjoittajat edes tiedä mitä se sana tarkoittaa.
Olen Tiede lehden pitkäaikainen tilaaja ja joskus on vähän aikaa tullut myös Tieteen kuvalehti.
Tieteen kuvalehti on helppolukuinen ja suunnattu ilmeisesti nuorille. Itseäni ärsyttivät useat virheet ko. aviisissa.
Tiede lehteä julkaisee Suomen tieteellinen tiedotus RY. Jutut ovat pidempiä ja perusteellisempia kuin Tieteen kuvalehdessä. Lehti itse kuvaa linjaansa näin: "Suomen suurin tieteen aikakauslehti. Tarjoaa luotettavia, helppolukuisia uutisia tieteen saavutuksista."
Molemmat lehdet ovat maallikoille suunnattuja populaareja tiedettä selittäviä lehtiä; eivät varsinaisia tiedelehtiä, joissa julkaistaan tutkimuksia. Niihin kannattaa suhtautua se seikka huomioon ottaen. Itse pidän Tiede lehteä tasoltaan hyvänä ja useimmiten siitä tulee kaikki artikkelit luetuksi.
No "maallikoksi" voin itseänikin sanoa, mutta niin tiede kuin tekniikkakin on aina kiinnostanut. Joskus on itsellenikin tullut niin Tiede kuin TM:kin, mutta useimmiten käyn nykyään köyhänä eläkeläisenä lukemassa kirjaston lukusalissa.
Samoin pidän sanomalehtien parhaana antina, niissä usein nykyään olevia Tiede-osioita.
Vaikka aloittaja epäilee Tiede-lehden kirjoitusten oikeellisuutta, niin näkisin niissä olevan tämänhetkisen tiedon mukaan, kaikki pääpiirtein oikein.
Lähdekohteet mainitaan, samoin tutkijat. Ja varsinkin, kun lukijat ovat erittäin kriittisiä ja ilmoittavat asiasta toimitukseen. Lehdessä sitten näitäkin käsitellään. Usein kuitenkin onkin niin, että se juttua kritisoiva onkin väärässä ja sekin todistetaan. Mutta jos joku on huomannut todellisen virheen, niin se kerrotaan seuraavassa numerossa.
Koska lehti kuitenkaan ei halua paljoa oikaisuja, niin kyllä se pyrkii oikeaan tietoon, siitä olen varma. Ja se riittää meikäläiselle.
Paljon tietämättömämpi olisin, jos en olisi saanut Tiede-lehteä lukea.
Tiede on vain todella typerä nimi aikakauslehdelle, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lukea Tieteen kuvalehteä, kunnes nimi vaihdetaan takaisin. Sama kuin Suomen autolehti muuttaisi nimekseen pelkkä Auto. Tai Kodin kuvalehdestä tulisi Koti. Valtaosa tilaajista lopettaisi tilaamisen saman tien.
Tieteen kuvalehti on puppulehti, kuten muutkin bonnierin lehdet. Paino sanalla kuva. Tiedettä lehti ei ole nähnytkään.
Niin on, sehän jopa väittää, että maa on pallo. Ja kirjoittaa mm. jostain evoluutiosta., vai olikohan se ovulaatiosta, no sama se. On höpölehti.
Nämä tiedelehden väitteet ja varmoina faktoina pidetyt julkaisut esim..joissakin kraatereiden synnystä tai iästä tai dinosausrusten tuhosta satojen miljoonien vuosien takaa ja yleensä kaikki joka pohjautuu muka miljoonien ja satojen miljoonien vuosien taa on täyttä puppua ja tieteen nimissä arvailua...yhtä päteviä kuin sammokon jaloista sään ennustaminen.
Näinkö veli on sinulle väkevästi todistanut.
Ajanmääritykset voidaan tehdä lukuisilla toisistaan riippumattomilla tavoilla valiten tavat sen mukaan miten vanhoja kohteita määritetään. Vuoden tarkkuudella ajanmääritys saadaan puiden vuosirenkaista ja silläkin päästään Euroopan alueella parhaimmillaan kaksi kertaa kauemmas kuin mitä nuoren Maan kreationistit väittävät maailmankaikkeuden iäksi.
Nuoren Maan kreationsimin oikeassaolo vaatisi, että meidän fysiikkamme olisi siinä määrin väärää, että siltä putoaisi kokonaan pohja pois. Kumpaa uskoa, koeteltua fysiikkaa, vai uskonnollisen lahkon saarnamiestä? On se jollekin vaikea valinta.