Räksytys

Olen samaa mieltä siitä, että pitää olla mielipiteen vapaus. Sitä kuitenkin ihmettelen, että mikää tekee tässä Kemijärven kysymyksessä demarien puheesta räksytyksen, kun jotkut kepulaiset kuten Kepun puoluesihteeti, varapuheenjohtaja ja ministeri Väyrynen hallituksessa käyttävät melkein samaa kieltä kuin demarit mutta puhuvat asiasta astetta pontevammin.

Mielipiteitä toki saa olla, mutta hallituspuolueet joutuvat tekemään myös päätöksiä. Kokoomuksen kanta on tässä selkeä, mutta Kepussa on kahdenlaisia mielipiteitä. Hallituksen ratkaisuissa ei sellainen ole mahdollista. Kepun viralliseksi mielipteeksi nousevat teot eli se, mitä hallituksessa päätetään. Puoluesihteeri Korhonen ja varapuheenjohtaja Ranhtakangas sen paremmin kuin ministeri Väyrynen eivät edes ole tyytyneet esittämään vain mielipidettään. He ovat perivasemmistolaiseen tapaan vaatineet muutoksia ja asian uudelleen läpikäymistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että pitää olla mielipiteen vapaus. Sitä kuitenkin ihmettelen, että mikää tekee tässä Kemijärven kysymyksessä demarien puheesta räksytyksen, kun jotkut kepulaiset kuten Kepun puoluesihteeti, varapuheenjohtaja ja ministeri Väyrynen hallituksessa käyttävät melkein samaa kieltä kuin demarit mutta puhuvat asiasta astetta pontevammin.

Mielipiteitä toki saa olla, mutta hallituspuolueet joutuvat tekemään myös päätöksiä. Kokoomuksen kanta on tässä selkeä, mutta Kepussa on kahdenlaisia mielipiteitä. Hallituksen ratkaisuissa ei sellainen ole mahdollista. Kepun viralliseksi mielipteeksi nousevat teot eli se, mitä hallituksessa päätetään. Puoluesihteeri Korhonen ja varapuheenjohtaja Ranhtakangas sen paremmin kuin ministeri Väyrynen eivät edes ole tyytyneet esittämään vain mielipidettään. He ovat perivasemmistolaiseen tapaan vaatineet muutoksia ja asian uudelleen läpikäymistä.

Lue lisää

hallitus seisoo sen takana. Koska elämme demokraattisessa valtiossa, niin keskustelua käydään kaikenaikaa.

Jos Väyrynen haluaa keskustella omistajaohjauksesta, niin hyvä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lopetettujen tehtaiden kanssa.

Tehtaat ovat lakkautettu ja piste. Ei niitä Väyrynen käynnistä uudelleen, vaikka haluaakin keskustella politiikasta liittyen valtion omistuksiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että pitää olla mielipiteen vapaus. Sitä kuitenkin ihmettelen, että mikää tekee tässä Kemijärven kysymyksessä demarien puheesta räksytyksen, kun jotkut kepulaiset kuten Kepun puoluesihteeti, varapuheenjohtaja ja ministeri Väyrynen hallituksessa käyttävät melkein samaa kieltä kuin demarit mutta puhuvat asiasta astetta pontevammin.

Mielipiteitä toki saa olla, mutta hallituspuolueet joutuvat tekemään myös päätöksiä. Kokoomuksen kanta on tässä selkeä, mutta Kepussa on kahdenlaisia mielipiteitä. Hallituksen ratkaisuissa ei sellainen ole mahdollista. Kepun viralliseksi mielipteeksi nousevat teot eli se, mitä hallituksessa päätetään. Puoluesihteeri Korhonen ja varapuheenjohtaja Ranhtakangas sen paremmin kuin ministeri Väyrynen eivät edes ole tyytyneet esittämään vain mielipidettään. He ovat perivasemmistolaiseen tapaan vaatineet muutoksia ja asian uudelleen läpikäymistä.

Lue lisää

>>Puoluesihteeri Korhonen ja varapuheenjohtaja Ranhtakangas sen paremmin kuin ministeri Väyrynen eivät edes ole tyytyneet esittämään vain mielipidettään. He ovat perivasemmistolaiseen tapaan vaatineet muutoksia ja asian uudelleen läpikäymistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että pitää olla mielipiteen vapaus. Sitä kuitenkin ihmettelen, että mikää tekee tässä Kemijärven kysymyksessä demarien puheesta räksytyksen, kun jotkut kepulaiset kuten Kepun puoluesihteeti, varapuheenjohtaja ja ministeri Väyrynen hallituksessa käyttävät melkein samaa kieltä kuin demarit mutta puhuvat asiasta astetta pontevammin.

Mielipiteitä toki saa olla, mutta hallituspuolueet joutuvat tekemään myös päätöksiä. Kokoomuksen kanta on tässä selkeä, mutta Kepussa on kahdenlaisia mielipiteitä. Hallituksen ratkaisuissa ei sellainen ole mahdollista. Kepun viralliseksi mielipteeksi nousevat teot eli se, mitä hallituksessa päätetään. Puoluesihteeri Korhonen ja varapuheenjohtaja Ranhtakangas sen paremmin kuin ministeri Väyrynen eivät edes ole tyytyneet esittämään vain mielipidettään. He ovat perivasemmistolaiseen tapaan vaatineet muutoksia ja asian uudelleen läpikäymistä.

Lue lisää

Kepussa kaksilla korteilla pelaaminen ja asioiden vääristely, sekä opportumistinen populismi, räksytys, ovat perinne. "Kepu pettää aina" ei ole aiheetta syntynyt slogan.

SDP on totuttu tuntemaan vastuullisena asioiden hoitajana, Heinäluoman kaudella olemme kuitenkin valitettavasti nähneet toisenlaisen demaripuolueen. Jo vaalitaisto oli ihmisiä aliarviova, oppositiopolitiikka on ollut täysin vaihtoehdotonta hallituksen tekojen haukkumista, ja puolueen omatkin menettelyt (puheenjohtajavalinta) alkavat muistuttaa farssia kun Heinäluoma linnoittautuu vahvojen tukijoidensa junttauksen varaan torjuen demokratian.

Korhonen on kepussa ollut koko puoluesihteeriaikansa jokinlainen sisäinen oppositio, hän esiintyy vanhoilliskepulaisten äänitorvena, niiden yksinkertaisten ihmisten joille Kemijärven tilanteestakin voi selittää mitä tahansa näiden sitä kunnolla ymmärtämättä. Vanhanen sallii puolueessaan moisen ilmeisesti vain kannatuksen takaamiseksi.

SDP on vahva ehdokas seuraavaan hallitukseen, mutta jos sen linja jatkuu yhtä populistisena ja linjattomana, niin mitä me saamme demareilta hallituksessa? Laman, vai vielä pahempaa? Nyt olisi oikea aika esittää tiukkoja haasteita hallitukselle omien linjausten muodossa, vaikkapa valtion omistajaohjaukseen liittyen. Nyt voisi ilmoittaa miten demarit haluavat sitä muutettavan, onko esim. työllisyysvelvoite asetettava omistuksissa tuoton edelle.

valistunut demari kirjoitti:

Kepussa kaksilla korteilla pelaaminen ja asioiden vääristely, sekä opportumistinen populismi, räksytys, ovat perinne. "Kepu pettää aina" ei ole aiheetta syntynyt slogan.

SDP on totuttu tuntemaan vastuullisena asioiden hoitajana, Heinäluoman kaudella olemme kuitenkin valitettavasti nähneet toisenlaisen demaripuolueen. Jo vaalitaisto oli ihmisiä aliarviova, oppositiopolitiikka on ollut täysin vaihtoehdotonta hallituksen tekojen haukkumista, ja puolueen omatkin menettelyt (puheenjohtajavalinta) alkavat muistuttaa farssia kun Heinäluoma linnoittautuu vahvojen tukijoidensa junttauksen varaan torjuen demokratian.

Korhonen on kepussa ollut koko puoluesihteeriaikansa jokinlainen sisäinen oppositio, hän esiintyy vanhoilliskepulaisten äänitorvena, niiden yksinkertaisten ihmisten joille Kemijärven tilanteestakin voi selittää mitä tahansa näiden sitä kunnolla ymmärtämättä. Vanhanen sallii puolueessaan moisen ilmeisesti vain kannatuksen takaamiseksi.

SDP on vahva ehdokas seuraavaan hallitukseen, mutta jos sen linja jatkuu yhtä populistisena ja linjattomana, niin mitä me saamme demareilta hallituksessa? Laman, vai vielä pahempaa? Nyt olisi oikea aika esittää tiukkoja haasteita hallitukselle omien linjausten muodossa, vaikkapa valtion omistajaohjaukseen liittyen. Nyt voisi ilmoittaa miten demarit haluavat sitä muutettavan, onko esim. työllisyysvelvoite asetettava omistuksissa tuoton edelle.

Lue lisää

On mukava huomata, miten muutkin ovat päätyneet samankaltaisiin ajatuksiin, mitä omassa päässä on jo pitkään liikkunut.

Vanhanen on minustakin viisas, kun ei reagoi Korhosen ja muiden vanhakepulaisten ylläpitämään taustameluun, vaan jatkaa johdonmukaisesti omalla linjallaan.

SDP on minunkin mielestäni pulassa, ellei Heinäluoma tuo jo kevään aikana asiallisuutta SDP:n oppositiopolitiikkaan. Jos pelkkä nykymeiningin vaihtoehdoton räksytys jatkuu, niin SDP kokee rökäletappion kunnallisvaaleissa, kun kokoomus ja vihreät vievät demareilta paikkoja kaikkien kaupunkien valtuustoissa.

Keskustalla ai näillä näkymin näyttäisi olevan mitään hätää, vaikka kokoomus olikin viime kunnallisvaaleissa enää vain yhden %-yksikön kepun takana.

Totesin tuossa vastineessani

>> Joo - kai se sitten se Saksan kristillisdemokraatteja - sikäläistä kokoomusta - ja koko Saksaa pääministerinä johtava papin tyttö on demari. Demareitahan ovat täälläkin kaikki, jotka arvostelevat kepua tai nykyhallitusta. Elleivät ole peräti demariluusereita tai punikkeja.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Totesin tuossa vastineessani

>> Joo - kai se sitten se Saksan kristillisdemokraatteja - sikäläistä kokoomusta - ja koko Saksaa pääministerinä johtava papin tyttö on demari. Demareitahan ovat täälläkin kaikki, jotka arvostelevat kepua tai nykyhallitusta. Elleivät ole peräti demariluusereita tai punikkeja.

Lue lisää

kuuluvat johonkin sosialismia kannattavaan ryhmittymään, kuten demareihin!

Nokian tehtaansiirtoilmoitusta ei Saksassa suinkaan kritisoitu aluksi sen vuoksi, että Nokia on saanut alutukia. Järkytyksen aiheutti työntekijöiden irtisanominen. Vasta sen jälkeen on herätetty kysymys siistä, pitäisikö Nokian maksaa aluetukia takaisin. Nämä ovat siis kaksi eri asiaa, sillä onhan täysin mahdollista, että Nokia suostuu maksamaan tai se se oikeusteitsen pakotetaan maksamaan tukia takaisin. Jos esim. Nokia maksaa tukiaan takaisin, en silti jaksa uskoa, että Saksan hallitseva oikeisto alkaisi hurrata Nokian päätöksellä ja pitää sitä sillä kuitattuna.

Peruskysymys näiden kahden tapauksen kohdalla on se, miten työntekijöitä ja alueen ihmisiä kohdellaan. Perusajatuksena on kysymys siitä, voidaanko tällaisessa tuhokapitalismin maailmassa irtisanoa ihmisiä suunnilleen samalla metodilla kuin vanhentunut tehtaan kone poistetaan käytöstä. Kyse on poliittisesta vastalauseesta karavaanikapitalismiksi nimettyä toimintaa kohtaan riippumatta siitä, onko yhteiskunta mahdollisesti maksanut jotain tukia yritykselle vai ei. Mutta on tietysti kiintoisaa havaita, että erotat tapaukset tällä perusteella toisistaan.

Oikeastaan näkökulmasi on varsin merkillinen, vaikka sitä tarkastelisi, minkä tahansa talousteorian varassa.

Yhteiskunnan antamama alueellinen tuki on toki sitova, mutta ainoastaan siinä olevien ehtojen mukaisesti. Täysin toinen asia on se, jos toimintaa tukee suoralla rahoituksella, kuten osakkeiden ostaminen/omistaminen on. Omistajalla on aina moraalinen vastuu omistamansa yhtiön toiminnasta, tukirahoituksen vastaanottajalla ei tällaista vastuuta ole. Vastakohtia yhtiöt jossakin mielessä ovat, toisessa yrityksen omistajilta vaaditaan sitä vastuuta joka omistajuuteen kuuluu ja toisessa vastuuta vaaditaa, vaikka sopimuksissa ei (ilmeisesti) edellytyksiä tähän ole.

Räksytyksestä hieman vielä, minun on vaikea kuvitella, että Sosiaalidemokraattinen puolue olisi hallituksessa ollessaan toiminut Stora-Enson tapauksessa toisin, kuin nyt toimittiin. Sikäli räksyttämiseltä oppositiosta tullut kritiikki tuntuu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nokian tehtaansiirtoilmoitusta ei Saksassa suinkaan kritisoitu aluksi sen vuoksi, että Nokia on saanut alutukia. Järkytyksen aiheutti työntekijöiden irtisanominen. Vasta sen jälkeen on herätetty kysymys siistä, pitäisikö Nokian maksaa aluetukia takaisin. Nämä ovat siis kaksi eri asiaa, sillä onhan täysin mahdollista, että Nokia suostuu maksamaan tai se se oikeusteitsen pakotetaan maksamaan tukia takaisin. Jos esim. Nokia maksaa tukiaan takaisin, en silti jaksa uskoa, että Saksan hallitseva oikeisto alkaisi hurrata Nokian päätöksellä ja pitää sitä sillä kuitattuna.

Peruskysymys näiden kahden tapauksen kohdalla on se, miten työntekijöitä ja alueen ihmisiä kohdellaan. Perusajatuksena on kysymys siitä, voidaanko tällaisessa tuhokapitalismin maailmassa irtisanoa ihmisiä suunnilleen samalla metodilla kuin vanhentunut tehtaan kone poistetaan käytöstä. Kyse on poliittisesta vastalauseesta karavaanikapitalismiksi nimettyä toimintaa kohtaan riippumatta siitä, onko yhteiskunta mahdollisesti maksanut jotain tukia yritykselle vai ei. Mutta on tietysti kiintoisaa havaita, että erotat tapaukset tällä perusteella toisistaan.

Lue lisää

Yrityksen velvollisuus on toimia niin kustannustehokkaasti ja kannattavasti kuin se pystyy, koska hiuonosti kannattava yritys ei ennen pitkää työllistä ketään, vaan alkaa vaatia yhteiskunnalta tukea työllistämisen varjolla pystyäkseen jatkamaan tehottomuuttaan.

Tämä merkitsee, että veronmaksajat pitävät työpaikkoja yllä toisille veronmaksajille, kun työpaikkojen pitäisi pysyä yllä sillä, että yritys pystyy tuottamaan korkeampaa laatua kuin kilpailijat ja halvemmalla kuin kilpailijat.

Kun näin käy, se on sekä asiakkaiden etu kuluttajine, että työntekijöiden etu palkansaajina.

Kun toimintaympäristö muuttuu (esim. Saksan matkapuhelinmarkkinoiden saturaatio), niin yrityksen velvollisuus on muuttaa omaa toimintaansa tavalla, joka ylläpitää sen kannattavuuden ja siirtyä sinne, missä on markkinoita ja myös mahdollisuus toimia kustannustehokkaammin.

Jos Saksan hallitus on joskus ollut yhtä tyhmä kuin Suomen hallitus Kekkosen aikana, ja mennyt maksamaan Nokialle yritystukia, niin siitä erehdyksestä on syytä jo ottaa opiksi.

Vapailla markkinoilla kilpailevia yrityksiä ei pidä koskaan mennä tukemaan niin, että yrityksille maksetaan rahaa siitä, että ne sijoittuisivat johonkin, mihin ne eivät ilman tukea sijoittuisi.

Kannettu vesi ei todellakaan pysy kaivossa, ei Suomessa eikä Saksassa.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Totesin tuossa vastineessani

>> Joo - kai se sitten se Saksan kristillisdemokraatteja - sikäläistä kokoomusta - ja koko Saksaa pääministerinä johtava papin tyttö on demari. Demareitahan ovat täälläkin kaikki, jotka arvostelevat kepua tai nykyhallitusta. Elleivät ole peräti demariluusereita tai punikkeja.

Lue lisää

Puhuisit edes jokus avauksen aiheesta tai vaikka vastineessa esitetystä. Omien toisaalle kirjoitettujen lauseiden kopioiminen jokapuolelle ei ole keskustelua, muista se demaritollo.

Täällä esiintyi aikanaa kepulainen Linkki-Timo jolla ei ollut kykyä esittää asioita omin sanoin, niinpä hän copypastasi tai linkitteli joka viestiin kymmenittäin linkkejä omiin aiempiin kirjoituksiinsa joissa ei ollut muuta asiaa kuin linkki aiempaan linkkiin jne.

Linkki-Timo ymmärsi häipyä. Suosittelen samaa sinulle tai sitten lopeta typerä linkittely ja copypastaus ja käytä sitä itse kovin ylistämääsi erinomaista kirjoitustaitoa.

Niinpä niin kirjoitti:

Oikeastaan näkökulmasi on varsin merkillinen, vaikka sitä tarkastelisi, minkä tahansa talousteorian varassa.

Yhteiskunnan antamama alueellinen tuki on toki sitova, mutta ainoastaan siinä olevien ehtojen mukaisesti. Täysin toinen asia on se, jos toimintaa tukee suoralla rahoituksella, kuten osakkeiden ostaminen/omistaminen on. Omistajalla on aina moraalinen vastuu omistamansa yhtiön toiminnasta, tukirahoituksen vastaanottajalla ei tällaista vastuuta ole. Vastakohtia yhtiöt jossakin mielessä ovat, toisessa yrityksen omistajilta vaaditaan sitä vastuuta joka omistajuuteen kuuluu ja toisessa vastuuta vaaditaa, vaikka sopimuksissa ei (ilmeisesti) edellytyksiä tähän ole.

Räksytyksestä hieman vielä, minun on vaikea kuvitella, että Sosiaalidemokraattinen puolue olisi hallituksessa ollessaan toiminut Stora-Enson tapauksessa toisin, kuin nyt toimittiin. Sikäli räksyttämiseltä oppositiosta tullut kritiikki tuntuu.

Lue lisää

>>Omistajalla on aina moraalinen vastuu omistamansa yhtiön toiminnasta, tukirahoituksen vastaanottajalla ei tällaista vastuuta ole.>Räksytyksestä hieman vielä, minun on vaikea kuvitella, että Sosiaalidemokraattinen puolue olisi hallituksessa ollessaan toiminut Stora-Enson tapauksessa toisin, kuin nyt toimittiin.

Se kuuluu opposition toimenkuvaan! Se on ihan sama kutsutaanko sitä räksyttämiseksi tai joksikin muuksi vähemmän eläimellisemmäksi, mutta harvoin oppositio on samaa mieltä hallituken kanssa!

Keskustan vastustajat eivät ole punikkeja ellei heidän kirjoituksena ole kuin suoraan Maon punaisesta kirjasta tai kommunistisesta manifestista. Jos kirjoitus hehkuu punaisuutta eikä siitä voi tehdä mitään muuta johtopäätöstä, niin kyllä sen kirjoittaja on punikki.

Mikäli vastustajan kirjoituksesta voi lukea kokoomuslaista kapitalistista sanomaa, niin ei sitä voi sotkea punikkeihin millään.

Jos et halua tulla sotketuksi punikiksi, niin jätä sosiaalinen tai lähes kommunistinen aspekti kirjoituksistasi pois.

erimieltä! :) kirjoitti:

Se kuuluu opposition toimenkuvaan! Se on ihan sama kutsutaanko sitä räksyttämiseksi tai joksikin muuksi vähemmän eläimellisemmäksi, mutta harvoin oppositio on samaa mieltä hallituken kanssa!

Keskustan vastustajat eivät ole punikkeja ellei heidän kirjoituksena ole kuin suoraan Maon punaisesta kirjasta tai kommunistisesta manifestista. Jos kirjoitus hehkuu punaisuutta eikä siitä voi tehdä mitään muuta johtopäätöstä, niin kyllä sen kirjoittaja on punikki.

Mikäli vastustajan kirjoituksesta voi lukea kokoomuslaista kapitalistista sanomaa, niin ei sitä voi sotkea punikkeihin millään.

Jos et halua tulla sotketuksi punikiksi, niin jätä sosiaalinen tai lähes kommunistinen aspekti kirjoituksistasi pois.

Lue lisää

Sanot

>> Jos et halua tulla sotketuksi punikiksi, niin jätä sosiaalinen tai lähes kommunistinen aspekti kirjoituksistasi pois.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Sanot

>> Jos et halua tulla sotketuksi punikiksi, niin jätä sosiaalinen tai lähes kommunistinen aspekti kirjoituksistasi pois.

Eläköön toverit!

Toveri JormaKKorhonen tekee aivan oikein siitä, ettei tunnusta olevansa punikki, koska vierastamme kaikkea itseemme kohdistuvaa ilkeilyö ja punikki -sanalla on negatiivinen taustavire. Sen käyttäjät ovat siis proletariaatin vihamiehiä. Me vallankumouksen uljaat ritarit emme sanaa käytä.

Toveri Korhonen on oikeassa myös siinä, ettei häntä kuka tahansa voi opettaa. Kaikki oppi on Marxin, Engelsin, Leninin ja Maon kirjoissa ja Korhonen on sisäistänyt kirjojen opit erinomaisesti. Hän on esimerkillinen vallankumouksellinen, hänet voi hyvin kuvitella tekemässä vallankumouksen uljasta työtä kapitalistin ja maanviljelijän likaista verta vuodattamassa.

Kolminkertainen ihastusäännelmä toveri Korhoselle, esimerkilliselle vallankumoukselliselle: oh, oh, oh!!!

ihan keskustelun ulkopuolelle, että piti oikein linkittää jotta sinun kirjioituksesi tulisi varmasti luetuksi.
Kyllä olet pölvästi.
Lue ja ymmärrä että sinä puhut aidanseipäistä kun toiset aidasta.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Sanot

>> Jos et halua tulla sotketuksi punikiksi, niin jätä sosiaalinen tai lähes kommunistinen aspekti kirjoituksistasi pois.

inhimillinen.
Sinä et näe ketään muuta kuin itsesi.
Demari sinä olet ollut koko ikaäs, vaikka muuta väität.
Jos olisit demareita vastaan, niin et asuis tällä palstalla muiden demareiden mielipiteitä kiittelemässä ja tukemassa.
Ei pelkkä keskustaan vihamielisesti suhtautuminen teettäs moista.
Sadistihan sinä olet itseäs kohtaan, jos viitsit vuositolkulla olla vihaamassasi seurassa.
Sanot että yrität valistaa ja opettaa. Mutta miten ja ketä?

Olet vain pakkomieltees orja.

sinäkö muka kirjoitti:

inhimillinen.
Sinä et näe ketään muuta kuin itsesi.
Demari sinä olet ollut koko ikaäs, vaikka muuta väität.
Jos olisit demareita vastaan, niin et asuis tällä palstalla muiden demareiden mielipiteitä kiittelemässä ja tukemassa.
Ei pelkkä keskustaan vihamielisesti suhtautuminen teettäs moista.
Sadistihan sinä olet itseäs kohtaan, jos viitsit vuositolkulla olla vihaamassasi seurassa.
Sanot että yrität valistaa ja opettaa. Mutta miten ja ketä?

Olet vain pakkomieltees orja.

Lue lisää

…kun niin välttämättä haluat. Itse kyllä en tiedä olevani sitä enempää kuin muutakaan poliittista sitoutuneisuutta, vaan vain villi ja vapaa, mutta en kyllä häpeäisi tunnustaa, jos olisinkin, kun puolueeton Wikipedia siitä noin sanoo:


>> Heti ensimmäisissä vaaleissa 1908 sosiaalidemokraatit saivat ehdottoman enemmistön eduskunnassa ja siitä edes vain harvoja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta Sosialidemokraattinen puolue on ollut Suomen suurin puolue. Ei siis ole yllättävää, että sosiaalidemokraatit panivat toimeen jokseenkin kaikki alkuperäisten tavoitteidensa mukaiset muutokset. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pitkälti näiden muutosten seurausta

jäädä jalkoihin ja kirjoitti:

ihan keskustelun ulkopuolelle, että piti oikein linkittää jotta sinun kirjioituksesi tulisi varmasti luetuksi.
Kyllä olet pölvästi.
Lue ja ymmärrä että sinä puhut aidanseipäistä kun toiset aidasta.

Lue lisää

...sillä mielestäni myös tuo linkittämäni avaukseni on kyllä saanut ihan riittävästi huomiota, lähes tuhat selaajaa ja melkoiset puheenvuoromäärät, mutta halusin vain rehellisenä mielipiteenäni antaa vaatimattoman tukeni mpp:lle hänen hyvästä avauksestaan.

(Ei tuo linkkikirjoitukseni tosin näy kepulaisia ihan yhtä paljon kiinnostaneen kuin eilen illalla heittämäni avaus Ernestosta, jonka en odottanut paljonkaan mielenkiintoa herättävän, eikä sellainen missään tapauksessa ollut tarkoitukseni. Mutta "tutkimattomat ovat kepulaisen mielenliikkeet"!)

JormaKKorhonen kirjoitti:

…kun niin välttämättä haluat. Itse kyllä en tiedä olevani sitä enempää kuin muutakaan poliittista sitoutuneisuutta, vaan vain villi ja vapaa, mutta en kyllä häpeäisi tunnustaa, jos olisinkin, kun puolueeton Wikipedia siitä noin sanoo:


>> Heti ensimmäisissä vaaleissa 1908 sosiaalidemokraatit saivat ehdottoman enemmistön eduskunnassa ja siitä edes vain harvoja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta Sosialidemokraattinen puolue on ollut Suomen suurin puolue. Ei siis ole yllättävää, että sosiaalidemokraatit panivat toimeen jokseenkin kaikki alkuperäisten tavoitteidensa mukaiset muutokset. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pitkälti näiden muutosten seurausta

Lue lisää

ajattelemaan, saatika edes yrittämään tyylilläsi kirjallista tekstiä suoltamaan.
minun ei tarvi oppineisuuttani kehua, eikä yrittää olla parempi kuin olen.
Mutta sinähän et tule omillas toimeen, muuten kuin rahallisesti.

On ihme, ettei sinusta tuon kummempaa ole tullut, vaikka luulet olevasi kaikessa ykkönen.

Sinä olet nätisti sanottuna pipi.

ääntenkalstelua, mitä Väyrynen sanoo, koska ei pysty vaikuttamaan asioihin.

"...Miksi hän ei ilmoita kemijärveläisille, että nyt voimme siirtää teidät pääkaupunkiseudulle, jossa on kaikin puolin parempi elää ja jossa on tarjolla työtä kaikille halukkaille?"

Kuulehan, MP:n ei tarvitse tuota enää julistaa, kun Maalaisliiton lopulta huomataan panevan sen toimeksi ilman Mielipidepankkiakin.

Maalaisliiton suojelukseen kuuluvat vain maanomistajat - eivät Kemijärveläiset eivätkä varsinkaan duunarit.

Kun puhutaan yritysten taikka kansalaisten yhteiskuntavastuusta, sen perusteena on vastikkeellisuus. Yhteiskunta on luonut yrityksille mahdolisuuden toimia yhteiskunnan keräämillä varoilla. Ajatellaan siis, että olisi kohtuullista, että yritykset toimisivat kansalaistensa parhaaksi, kun ne ovat saaneet monta asiaa ilmaiseksi.

Tällaisessa ajattelutavassa on paljon mukana kansalöisuusaatetta ja se sopii tänä aikana huonosti globaaliin markkinatalouteen. Tätä taustaa vasten ei ole kovin suuri yllätys, että suurin möly asiasta nousee juuri Saksassa. Saksahan nimittäin muistetaan sodan jälkeisenä aikana valtiosta, joka korosti kotimaisen ostamisen tärkeyttä joka käänteessä. Saksan teollisuustuotteet menivät hyvin kaupaksi ulkomailla ja kotimaassa kehotettiin siis ostamaan vain kotimaista. Siitähän tuli sitten se ilveily täälläkin, kun saksalaisten turistien sanottiin tuoneet jääkaapit ja matkaeväät Lapin reisuilleen mukanaan. Luulen siis, että kyse on Saksan kohdalla enemmästä kuin irtopisteiden keräilystä. Siinä on vahva perinteinen kansallisuusaatteeseen sidoksissa oleva lataus, minkä vuoksi myös oikeisto ärähtää, kun globaali markkinatalous aiheuttaa särön tässä kohdin.

Mitä se vastikkeellisuus sitten on? Yhteiskuntahan huolehtii tulevien työntekijöiden koulutuksesta, se huolehtii erilaisista yhteiskunnallisista infrastruktuureista kuten liikennejärjestelyistä, logistisesta suunnittelusta (kaavoitus) ja vaikkapa lasten päivähoidosta, minkä tarkoituksena on varmistaa yritystenkin työvoimansaanti. Kaikki tällaiset asiat tulevat yrityksille kuin Manulle illallinen.

Kansallisuusaatteen puitteissa on täysin eri asia siirtää työvoimaa Kemijärveltä Helsinkiin kuin korvata kemijärveläiset työntekijät kiinalaisilla. Kansallisuusaatteen pohjalta katsottuna on ollut virhe painottaa alueellista teollisuuspolitiikkaa. Se nähdään nyt Kemijärvellä, missä ollaan yhden kortin varassa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa on korvaavia työmahdollisuuksia tarjolla, minkä vuoksi työntekijän ei tarvitse muuttaa mihinkään.

Kemijärveläisille olisi pitänyt ymmärtää tarjota mahdollisuus siirtyä taajamiin jo paljon varhemmin. Haja-asutusalueiden taloudellinen toimeliaisuus ei riitä elättämään niin suurta väestöä kuin maasedulla asuu. Me emme enää elä maatalousyhteiskunnassa, mutta Kepu luulee, että ihmiset pitää edelleen pysyttää paikoillaan ikään kuin tuo 30-luvun agraariyhteiskunta olisi edelleen olemassa. Tällaista virheellistä aluepolitiikkaa pönkitti aikanaan NL:n kauppa, joka ei perustunut markkinatalouteen. Silloinsaatoimme tehottomallakin teollisuustoiminnalla saada aikaan hyviä kauppoja, kun ei ollut läntistä kilpailua siihen suuntaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun puhutaan yritysten taikka kansalaisten yhteiskuntavastuusta, sen perusteena on vastikkeellisuus. Yhteiskunta on luonut yrityksille mahdolisuuden toimia yhteiskunnan keräämillä varoilla. Ajatellaan siis, että olisi kohtuullista, että yritykset toimisivat kansalaistensa parhaaksi, kun ne ovat saaneet monta asiaa ilmaiseksi.

Tällaisessa ajattelutavassa on paljon mukana kansalöisuusaatetta ja se sopii tänä aikana huonosti globaaliin markkinatalouteen. Tätä taustaa vasten ei ole kovin suuri yllätys, että suurin möly asiasta nousee juuri Saksassa. Saksahan nimittäin muistetaan sodan jälkeisenä aikana valtiosta, joka korosti kotimaisen ostamisen tärkeyttä joka käänteessä. Saksan teollisuustuotteet menivät hyvin kaupaksi ulkomailla ja kotimaassa kehotettiin siis ostamaan vain kotimaista. Siitähän tuli sitten se ilveily täälläkin, kun saksalaisten turistien sanottiin tuoneet jääkaapit ja matkaeväät Lapin reisuilleen mukanaan. Luulen siis, että kyse on Saksan kohdalla enemmästä kuin irtopisteiden keräilystä. Siinä on vahva perinteinen kansallisuusaatteeseen sidoksissa oleva lataus, minkä vuoksi myös oikeisto ärähtää, kun globaali markkinatalous aiheuttaa särön tässä kohdin.

Mitä se vastikkeellisuus sitten on? Yhteiskuntahan huolehtii tulevien työntekijöiden koulutuksesta, se huolehtii erilaisista yhteiskunnallisista infrastruktuureista kuten liikennejärjestelyistä, logistisesta suunnittelusta (kaavoitus) ja vaikkapa lasten päivähoidosta, minkä tarkoituksena on varmistaa yritystenkin työvoimansaanti. Kaikki tällaiset asiat tulevat yrityksille kuin Manulle illallinen.

Kansallisuusaatteen puitteissa on täysin eri asia siirtää työvoimaa Kemijärveltä Helsinkiin kuin korvata kemijärveläiset työntekijät kiinalaisilla. Kansallisuusaatteen pohjalta katsottuna on ollut virhe painottaa alueellista teollisuuspolitiikkaa. Se nähdään nyt Kemijärvellä, missä ollaan yhden kortin varassa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa on korvaavia työmahdollisuuksia tarjolla, minkä vuoksi työntekijän ei tarvitse muuttaa mihinkään.

Kemijärveläisille olisi pitänyt ymmärtää tarjota mahdollisuus siirtyä taajamiin jo paljon varhemmin. Haja-asutusalueiden taloudellinen toimeliaisuus ei riitä elättämään niin suurta väestöä kuin maasedulla asuu. Me emme enää elä maatalousyhteiskunnassa, mutta Kepu luulee, että ihmiset pitää edelleen pysyttää paikoillaan ikään kuin tuo 30-luvun agraariyhteiskunta olisi edelleen olemassa. Tällaista virheellistä aluepolitiikkaa pönkitti aikanaan NL:n kauppa, joka ei perustunut markkinatalouteen. Silloinsaatoimme tehottomallakin teollisuustoiminnalla saada aikaan hyviä kauppoja, kun ei ollut läntistä kilpailua siihen suuntaan.

Lue lisää

Vastikkeellisuus on hyvä näkökulma ja osuva termi. Se kuvaa hyvin vaihdantaa, jossa kumoikin osapuoli antaa toinen toiselleen erilaisia vastikkeita, joiden arvon katsotaan vastaavan toisiaan.

Otetaan muutama esimerkki:

Yritys palkkaa työntekijöitä ja antaa heille palkan ja muut edut vastikkeeksi lojaalista työpanoksesta.

Työpanoksen tulokset myydään markkinoilla, josta saadaan asiakkailta rahaa vastiikkeeksi työntekijöiden etyöpanoksesta ja muista kuluista.

Sijoittajat sijoittavar rahaa yrityksen ja saavat vastikkeeksi omaisuutensa arvon nosuun ja osinkotuoytot, kun yritys menestyy hyödykemarkkinoilla.

Yhteiskunta luo lainsäädäntöä, rakentaa infraa ja huolehtii kaikin tavoin siitä, että yrityksillä on hyvär edellytykset toimia. vastikkeeksi yhyteiskunta saa yrityksen tuottamat verot yrityksen voitosta, osingoista, työntekijöiden tuloverosta, yrityksen tilittämästä al-verosta ja mittavan työpanoksen siitä, että yritys itse laskee ja tilittää kaiken tämän yhteiskunnalle samoin kuin mm. työeläke-, sosiaaliturva-, työntekijöiden vakuutus- yms. maksut.

Vastikkeellisuutta on siis hyvin monen laista, yllä vain pieni osa näytteeksi.

Sellaista vastikkeellisuutta yrityksen ja yhteiskunnan välillä ei kuitenkaan ole, että yritys ryhtyisi kustantamaan työpaikkoja tilanteessa, jossa se ei saa siitä aiheutuville kustannuksilleen täyttä vastiketta markkinoilta.

Kun kysyntä hyödykemarkkinoilla alenee (sellun ja paperin kysyntä länsimaissa) ja tuotannon jatkaminen aiheuttaisi varastojen kavua, tilanteessa, jossa markkinahintojen odotetaan laskevan alenevan kysynnän ja ylituotannon johdosta, yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan juuri niin kuin Stora-Enso tekee: huolehtimalla, että yrityksen toiminta pysyy mahdollisimman kannattavana ja hintakilpailukykyisenä.

Jos näin ei olisi, edessä olisivat huonompi kannattavuus, pienemmät voitot, (vähemmän yhteisöverotuloja), pienemmät osingot (vähemmän pääomaverotuloja), pienemmät alihankinnat (vähemmän al-verotuloja), suurempi tarve vähentää henkilökuntaa (pienemmät tuloveron tuotot),

Toisin sanoen omalla kustannuksellaan työllistävä, eli huonosti kannattava yritys ei kanna yhteiskuntavastuutaan, koska se toiminnallaan pienentää valtion verotuloja ja heikentää koko kansan tarvitsemien hyvinvointipalvelujen tarvitsemaa rahoituspohjaa.

Kenelläkään ihmisella ei ole oikeutta vaatia yrityksiltä eikä yhteiskunnalta, että hänelle on annettava työtä hänen omalla kotipaikkakunnallaan koko eliniäkseen ja vielä samassa yrityksessä, jos käy niin, että sille, mitä tuo yritys tuottaa ei ole tarpeeksi ostajia (tai raaka-aine kallistuu liikaa samaan aikaan), jolloin yritys toteuttaa yhteiskuntavelvollisuuttaa pysymällä niin kannattavana kuin tuossa, muuttuvassa tilanteessa suinkin voi pystyäkseen vastaamaan todellisista yhteiskuntavelvoitteistaan.

Valtion ja kunnan velvollisuus sen sijaan on toimia tavalla, joka lisää työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä.

Näitä vastuita ja velvollisuuksia ovat koko ajan toteuttaneet yhdessä Stora-Enso, hallitus sekä Kemijärven ja Haminan kaupungit.

Vaatimus, että sellun tuotantoa Kemijärvellä ja Summassa pitäisi jatkaa ei ole mitään yhteiskuntavastuuta, vaan äänestäjiä hänmäävää pikkupolitikointia, ellei suorastaan tietoista valehtelua, koska Stora-Enso ei ole valtionyhtiö eikä hallituksella ole mitään "omistajaohjauksen" keinoja, koska se on vain yksi yhtiön monista vähemmistösijoittajista.

Demareiden räksytys, johon muutamat kepulaiset ovat liittyneet, on yhtä ala-arvoista ja vastuutonta populistista politikointia, mitä kepu harrasti Soneran ympärillä vajaat kahdeksan vuotta sitten.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Vastikkeellisuus on hyvä näkökulma ja osuva termi. Se kuvaa hyvin vaihdantaa, jossa kumoikin osapuoli antaa toinen toiselleen erilaisia vastikkeita, joiden arvon katsotaan vastaavan toisiaan.

Otetaan muutama esimerkki:

Yritys palkkaa työntekijöitä ja antaa heille palkan ja muut edut vastikkeeksi lojaalista työpanoksesta.

Työpanoksen tulokset myydään markkinoilla, josta saadaan asiakkailta rahaa vastiikkeeksi työntekijöiden etyöpanoksesta ja muista kuluista.

Sijoittajat sijoittavar rahaa yrityksen ja saavat vastikkeeksi omaisuutensa arvon nosuun ja osinkotuoytot, kun yritys menestyy hyödykemarkkinoilla.

Yhteiskunta luo lainsäädäntöä, rakentaa infraa ja huolehtii kaikin tavoin siitä, että yrityksillä on hyvär edellytykset toimia. vastikkeeksi yhyteiskunta saa yrityksen tuottamat verot yrityksen voitosta, osingoista, työntekijöiden tuloverosta, yrityksen tilittämästä al-verosta ja mittavan työpanoksen siitä, että yritys itse laskee ja tilittää kaiken tämän yhteiskunnalle samoin kuin mm. työeläke-, sosiaaliturva-, työntekijöiden vakuutus- yms. maksut.

Vastikkeellisuutta on siis hyvin monen laista, yllä vain pieni osa näytteeksi.

Sellaista vastikkeellisuutta yrityksen ja yhteiskunnan välillä ei kuitenkaan ole, että yritys ryhtyisi kustantamaan työpaikkoja tilanteessa, jossa se ei saa siitä aiheutuville kustannuksilleen täyttä vastiketta markkinoilta.

Kun kysyntä hyödykemarkkinoilla alenee (sellun ja paperin kysyntä länsimaissa) ja tuotannon jatkaminen aiheuttaisi varastojen kavua, tilanteessa, jossa markkinahintojen odotetaan laskevan alenevan kysynnän ja ylituotannon johdosta, yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan juuri niin kuin Stora-Enso tekee: huolehtimalla, että yrityksen toiminta pysyy mahdollisimman kannattavana ja hintakilpailukykyisenä.

Jos näin ei olisi, edessä olisivat huonompi kannattavuus, pienemmät voitot, (vähemmän yhteisöverotuloja), pienemmät osingot (vähemmän pääomaverotuloja), pienemmät alihankinnat (vähemmän al-verotuloja), suurempi tarve vähentää henkilökuntaa (pienemmät tuloveron tuotot),

Toisin sanoen omalla kustannuksellaan työllistävä, eli huonosti kannattava yritys ei kanna yhteiskuntavastuutaan, koska se toiminnallaan pienentää valtion verotuloja ja heikentää koko kansan tarvitsemien hyvinvointipalvelujen tarvitsemaa rahoituspohjaa.

Kenelläkään ihmisella ei ole oikeutta vaatia yrityksiltä eikä yhteiskunnalta, että hänelle on annettava työtä hänen omalla kotipaikkakunnallaan koko eliniäkseen ja vielä samassa yrityksessä, jos käy niin, että sille, mitä tuo yritys tuottaa ei ole tarpeeksi ostajia (tai raaka-aine kallistuu liikaa samaan aikaan), jolloin yritys toteuttaa yhteiskuntavelvollisuuttaa pysymällä niin kannattavana kuin tuossa, muuttuvassa tilanteessa suinkin voi pystyäkseen vastaamaan todellisista yhteiskuntavelvoitteistaan.

Valtion ja kunnan velvollisuus sen sijaan on toimia tavalla, joka lisää työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä.

Näitä vastuita ja velvollisuuksia ovat koko ajan toteuttaneet yhdessä Stora-Enso, hallitus sekä Kemijärven ja Haminan kaupungit.

Vaatimus, että sellun tuotantoa Kemijärvellä ja Summassa pitäisi jatkaa ei ole mitään yhteiskuntavastuuta, vaan äänestäjiä hänmäävää pikkupolitikointia, ellei suorastaan tietoista valehtelua, koska Stora-Enso ei ole valtionyhtiö eikä hallituksella ole mitään "omistajaohjauksen" keinoja, koska se on vain yksi yhtiön monista vähemmistösijoittajista.

Demareiden räksytys, johon muutamat kepulaiset ovat liittyneet, on yhtä ala-arvoista ja vastuutonta populistista politikointia, mitä kepu harrasti Soneran ympärillä vajaat kahdeksan vuotta sitten.

Lue lisää

En ole kovin paljon eri mieltä kanssasi. Minustakin yritys toimii oikein, jos se huolehtii kannattavuudestaan pitkällä tähtäimellä. On vaan paljon merkkejä sellaisesta, että tuo pitkä tähtäin on vaihtunut paljon lyhyempään, kun erityisesti pörssiyritysten pitää nöyristellä nopealiikkeisiä omistajiaan. Ennen aikaan omistussuhteet olivat suhteellisen pysyviä ja omistajat hakivat vakaata osinkotuottoa yritykseltä. Tässä kohdin on tapahtunut muutos ja heijastuu myös yritysten toimintaan, missä työvoimaa voidaan irtisanoa paljon heppoisemmin perustein kuin joskus taannoin tapahtui toisissa oloissa.

Erityisongelman tässä kaikessa muodostaa yrityksen toimintojen siirtyminen kansallisen rajan yli. Silloin voi juuri kysyä, että missä on se vastikkeellisuus, kun yhteiskunta on panostanut yrityksen toimintaedellytyksiin ja yritys on sitten näitä käyttäen pannut toimintansa alkuun ja harjoittanut tuotekehitystä. Kun tämä vaihe on ohi ja siirrytään massatuotantoon, yritys siirtyykin ulkomaille. Tällöin herää kysymys ainakin siitä, pitäisikö yritykseltä peria takaisin niitä panoksia, joita yhteiskunta on sen toiminnan mahdollistamiseksi asettanut.

Tuotannon siirtyminen kotimaassa on paljon helpompi hyväksyä, koska se on kansallisesta näkökulmastammekin yleensä myönteinen asia. Yritys varmistaa toimintaedellytyksensä ja työllistää enemmän kuin kitumalla jossain periferiassa.

Globaalin talousliberalismin haitallinen puoli on siinä, että kilpailuttaa myös valtioita hyvin arveluttavilla perusteilla. Yritykset eivät aina aseta moraalisia perusteita sille, miten ne saavat kustannuksiaan alennettua. Niinpä yrityksiä kiinnostavat alhaisen verotuksen, heikon työsuojelun, ay-likkeen puuttumisen, väljien ympäristönormien yms. valtiot. Suomi ja länsimaat eivät ole tällaisia valtioita, mutta joutuvat vähitellen tinkimään aiemmista normeistaan kyetäkseen kilpailemaan yrityksistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole kovin paljon eri mieltä kanssasi. Minustakin yritys toimii oikein, jos se huolehtii kannattavuudestaan pitkällä tähtäimellä. On vaan paljon merkkejä sellaisesta, että tuo pitkä tähtäin on vaihtunut paljon lyhyempään, kun erityisesti pörssiyritysten pitää nöyristellä nopealiikkeisiä omistajiaan. Ennen aikaan omistussuhteet olivat suhteellisen pysyviä ja omistajat hakivat vakaata osinkotuottoa yritykseltä. Tässä kohdin on tapahtunut muutos ja heijastuu myös yritysten toimintaan, missä työvoimaa voidaan irtisanoa paljon heppoisemmin perustein kuin joskus taannoin tapahtui toisissa oloissa.

Erityisongelman tässä kaikessa muodostaa yrityksen toimintojen siirtyminen kansallisen rajan yli. Silloin voi juuri kysyä, että missä on se vastikkeellisuus, kun yhteiskunta on panostanut yrityksen toimintaedellytyksiin ja yritys on sitten näitä käyttäen pannut toimintansa alkuun ja harjoittanut tuotekehitystä. Kun tämä vaihe on ohi ja siirrytään massatuotantoon, yritys siirtyykin ulkomaille. Tällöin herää kysymys ainakin siitä, pitäisikö yritykseltä peria takaisin niitä panoksia, joita yhteiskunta on sen toiminnan mahdollistamiseksi asettanut.

Tuotannon siirtyminen kotimaassa on paljon helpompi hyväksyä, koska se on kansallisesta näkökulmastammekin yleensä myönteinen asia. Yritys varmistaa toimintaedellytyksensä ja työllistää enemmän kuin kitumalla jossain periferiassa.

Globaalin talousliberalismin haitallinen puoli on siinä, että kilpailuttaa myös valtioita hyvin arveluttavilla perusteilla. Yritykset eivät aina aseta moraalisia perusteita sille, miten ne saavat kustannuksiaan alennettua. Niinpä yrityksiä kiinnostavat alhaisen verotuksen, heikon työsuojelun, ay-likkeen puuttumisen, väljien ympäristönormien yms. valtiot. Suomi ja länsimaat eivät ole tällaisia valtioita, mutta joutuvat vähitellen tinkimään aiemmista normeistaan kyetäkseen kilpailemaan yrityksistä.

Lue lisää

Mihin perustat näkemyksesi että omistuksista olisi tullut lyhytjänteistä?

Pörssisijoittajien joukossa isoimpia ovat eläkevakuutusyhtiöt tai -rahastot. Suomessa niille on jopa lakisääteisesti asetettu vaatimukset sijoitustoiminnalle. Ne eivät saa lähteä spekulatiiviseen sijoitustoimintaan. Vapaammin toimivat eläkerahastot ovat yhtälailla vakaita sijoittajia, spekulatiivisia sijoittajia löytyy penestä osasta parempaa tuottoa isolla riskillä tavoittelevista rahastoista joiden sijoitukset ohjautuvat pääosin uusiin ja kasvaviin kohteisiin, niin yritystasolla kuin maantieteellisesti.

Pörssin sääntöjen mukaan yritykset joutuvat antamana tietoja toiminaastaan neljännesvuosittain, ja tuo ilmeisesti ohjaa monia ajattelemaan että yritykset katsovat vain vuosineljänneksen periodilla asioita. Paljon suurempi riski esim meidän eläkevarojen katoamisesta holtittomaan yrityksen pitoon olisi jos yhtiöt julkaisisivat tuloksensa vain kerran vuodessa virallisen tilinpäätöksen yhteydessä. Silloinhan yritys voisi tahkota vuoden tappiota kenenkään sitä huomaamatta.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole kovin paljon eri mieltä kanssasi. Minustakin yritys toimii oikein, jos se huolehtii kannattavuudestaan pitkällä tähtäimellä. On vaan paljon merkkejä sellaisesta, että tuo pitkä tähtäin on vaihtunut paljon lyhyempään, kun erityisesti pörssiyritysten pitää nöyristellä nopealiikkeisiä omistajiaan. Ennen aikaan omistussuhteet olivat suhteellisen pysyviä ja omistajat hakivat vakaata osinkotuottoa yritykseltä. Tässä kohdin on tapahtunut muutos ja heijastuu myös yritysten toimintaan, missä työvoimaa voidaan irtisanoa paljon heppoisemmin perustein kuin joskus taannoin tapahtui toisissa oloissa.

Erityisongelman tässä kaikessa muodostaa yrityksen toimintojen siirtyminen kansallisen rajan yli. Silloin voi juuri kysyä, että missä on se vastikkeellisuus, kun yhteiskunta on panostanut yrityksen toimintaedellytyksiin ja yritys on sitten näitä käyttäen pannut toimintansa alkuun ja harjoittanut tuotekehitystä. Kun tämä vaihe on ohi ja siirrytään massatuotantoon, yritys siirtyykin ulkomaille. Tällöin herää kysymys ainakin siitä, pitäisikö yritykseltä peria takaisin niitä panoksia, joita yhteiskunta on sen toiminnan mahdollistamiseksi asettanut.

Tuotannon siirtyminen kotimaassa on paljon helpompi hyväksyä, koska se on kansallisesta näkökulmastammekin yleensä myönteinen asia. Yritys varmistaa toimintaedellytyksensä ja työllistää enemmän kuin kitumalla jossain periferiassa.

Globaalin talousliberalismin haitallinen puoli on siinä, että kilpailuttaa myös valtioita hyvin arveluttavilla perusteilla. Yritykset eivät aina aseta moraalisia perusteita sille, miten ne saavat kustannuksiaan alennettua. Niinpä yrityksiä kiinnostavat alhaisen verotuksen, heikon työsuojelun, ay-likkeen puuttumisen, väljien ympäristönormien yms. valtiot. Suomi ja länsimaat eivät ole tällaisia valtioita, mutta joutuvat vähitellen tinkimään aiemmista normeistaan kyetäkseen kilpailemaan yrityksistä.

Lue lisää

"Ennen aikaan" oli todella mahdollisuus toimia toisin, kun kansalliset rajat olivat kaikkialla tullimuurein ja tuontilisenssein poliittisten päättäjien käsissä. Nyt olemme todella uudessa tilanteessa - olemme olleet jo reilut 20 vuotta - kun tullimuurit ja tuontilisenssit ovat mennyttä aikaa ja vapaakauppa koskee sekä pääomia, yrityksiä että työvoiman liikkuvutta myös yli kansallisten rajojen.

Tähän uuteen ja vapaampaan kilpailuympäristöön sopeutuminen on tuottanut vaikeuksia jo 80-luvun alkupuolelta saakka, kun varsinkin suomalaisomisteinen suurteollisuus on ollut hyvin hidasliikkeistä ja kankeaa reagoimaan ennusteisiin ja jopa ko muuttuneisiin suhdanteisiin. Seurauksena oli tavaton määrä konkursseja, fuusioita ja yritysten myyntejä ulkomaiseen omistukseen, kun meillä Suomessa ei nähty mihin oltiin menossa eikä ymmärretty ajoissa varautua vapaampaan kilpailuun. 1990-luvun alun lama oli puhdas seuraus kaikesta tästä.

Se, ettäpörssiyhtiöt "nöyristelisivät nopealiikkeisiä omistajiaan" on harhakuva, joka syntyy kahdesta asiasta: pörssiyritysten neljännesvuosittaisesta tiedottamisvelvollisuudesta ja nopeita voittoja tavoittelevien sijoitusrahastojen toiminnasta. Valtaosa pörssiyhtiöiden sijoittajista, mm. Suomen valtio, toimii pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Mistään "kvartaalitaloudesta" ei siis ole kyse, koska esim. Stora-Enson kaltaisia, monikansallisia jättiyrityksiä ei johdeta koskaan lyhytjänteisesti.

Kaikesta huolimatta yhteiskunnan tulee panostaa yritysten toimintaedellytyksiin, koska yritysten menestys kasvattaa aina valtion ja kuntien verotuloja kaikissa veromuodoissa (yritys- ja osinkoverotus, tuloverotus, al-verotus, jne...). Sen sijaan suorat yritystuet, joissa veronmaksajan rahaa jaetaan yrityksille vastikkeeksi esim. työllistämisestä ovat vapailla markkinoilla hyvin vahingollisia ja yhteiskunnalle haitallisia. Suora tuki menee omistajille ja johtaa yritysten tehottomaan toimintaan. Niinpä tuen loppuessa (kuten saksassa Nokian kohdalla) yritys hakee kannattavuutensa kustannuksiaan alentamalla, kun valtion tuki en enää kata kustannuksia, jotka muualla toimiessa ovat alhaisempia. Tukien takaisnperintä on puolestaan pelkkä juridinen kysymys ja riippuu täysin siitä, mistä tuen antaja ja saaja ovat aikanaan sopineet.

Se, että yritykset kilpailuttaisivat valtioita tukien tai muiden etujen saamiseksi on täysin kiinni valtioista. Jos yrittämisen hyvistä edellytyksistä pidetään huolta, niin muiden etujen kauppaaminen ei ole enää tarpeen. Toinen asia on, että massatuotantoa harjoittava prosessiteollisuus vähenee kaikista länsimaista ja siirtyy kehittyviin maihin, koska siellä ovat sekä markkinat että työntekijät. On jo korkea aika, että myös kehitysmaat saavat paimentolaiskultturinsa ja köyhyytensä korvatuksi teollistumisella ja hyvinvoinnin kasvulla.

Se, että tässä mahdollisesti käytetään hyväksi "alhaisen verotuksen, heikon työsuojelun, ay-likkeen puuttumisen, väljien ympäristönormien yms. valtioita", on ikäövä lieveilmiö, johon olisi hyvä saada pelinsäännöt vaikkapa EU:n, YK:n ja kaikkien muidenkin kansainvälisten yhteisöjen toimesta. Enitenhän työvoimaa ovat "väärinkäyttäneet" juuri nuo kehittyvät maat itse. Globaalit, monikansalliset yritykset ovat tulleet mukaan vasta jälkijunassa, jos ovat yleensä tulleet.

Epäkohtia siis on, muttei yleistetä niitä liikaa pelkän populistisen politikoinnin nimissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun puhutaan yritysten taikka kansalaisten yhteiskuntavastuusta, sen perusteena on vastikkeellisuus. Yhteiskunta on luonut yrityksille mahdolisuuden toimia yhteiskunnan keräämillä varoilla. Ajatellaan siis, että olisi kohtuullista, että yritykset toimisivat kansalaistensa parhaaksi, kun ne ovat saaneet monta asiaa ilmaiseksi.

Tällaisessa ajattelutavassa on paljon mukana kansalöisuusaatetta ja se sopii tänä aikana huonosti globaaliin markkinatalouteen. Tätä taustaa vasten ei ole kovin suuri yllätys, että suurin möly asiasta nousee juuri Saksassa. Saksahan nimittäin muistetaan sodan jälkeisenä aikana valtiosta, joka korosti kotimaisen ostamisen tärkeyttä joka käänteessä. Saksan teollisuustuotteet menivät hyvin kaupaksi ulkomailla ja kotimaassa kehotettiin siis ostamaan vain kotimaista. Siitähän tuli sitten se ilveily täälläkin, kun saksalaisten turistien sanottiin tuoneet jääkaapit ja matkaeväät Lapin reisuilleen mukanaan. Luulen siis, että kyse on Saksan kohdalla enemmästä kuin irtopisteiden keräilystä. Siinä on vahva perinteinen kansallisuusaatteeseen sidoksissa oleva lataus, minkä vuoksi myös oikeisto ärähtää, kun globaali markkinatalous aiheuttaa särön tässä kohdin.

Mitä se vastikkeellisuus sitten on? Yhteiskuntahan huolehtii tulevien työntekijöiden koulutuksesta, se huolehtii erilaisista yhteiskunnallisista infrastruktuureista kuten liikennejärjestelyistä, logistisesta suunnittelusta (kaavoitus) ja vaikkapa lasten päivähoidosta, minkä tarkoituksena on varmistaa yritystenkin työvoimansaanti. Kaikki tällaiset asiat tulevat yrityksille kuin Manulle illallinen.

Kansallisuusaatteen puitteissa on täysin eri asia siirtää työvoimaa Kemijärveltä Helsinkiin kuin korvata kemijärveläiset työntekijät kiinalaisilla. Kansallisuusaatteen pohjalta katsottuna on ollut virhe painottaa alueellista teollisuuspolitiikkaa. Se nähdään nyt Kemijärvellä, missä ollaan yhden kortin varassa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa on korvaavia työmahdollisuuksia tarjolla, minkä vuoksi työntekijän ei tarvitse muuttaa mihinkään.

Kemijärveläisille olisi pitänyt ymmärtää tarjota mahdollisuus siirtyä taajamiin jo paljon varhemmin. Haja-asutusalueiden taloudellinen toimeliaisuus ei riitä elättämään niin suurta väestöä kuin maasedulla asuu. Me emme enää elä maatalousyhteiskunnassa, mutta Kepu luulee, että ihmiset pitää edelleen pysyttää paikoillaan ikään kuin tuo 30-luvun agraariyhteiskunta olisi edelleen olemassa. Tällaista virheellistä aluepolitiikkaa pönkitti aikanaan NL:n kauppa, joka ei perustunut markkinatalouteen. Silloinsaatoimme tehottomallakin teollisuustoiminnalla saada aikaan hyviä kauppoja, kun ei ollut läntistä kilpailua siihen suuntaan.

Lue lisää

Vastuulla pitää olla laillinen peruste. Jos yritykselle asetetaan muita kuin lakiin, muihin säädöksiin tai sen vapaaehtoisesti solmimiin sopimuksiin perustuvia velvoitteita, voidaan perustellusti väittää, että kysymys ei ole oikeusvaltiosta.

Se, että yritys saisi infrastruktuurin tai koulutetun henkilöstön ilmaiseksi, on katteeton väite. Yritykset maksavat infrastaan samalla tavalla kuin kansalaiset, osan suoraan, osan verotuksen kautta. Koulutetullekin henkilöstölle on maksettava palkkaa.

Jos hyväksytään yhteiskunnallisesti se, että ihmisten on muutettava työn perässä Kemijärveltä Helsinkiin, on meidän maailman muuttuessa hyväksyttävä myös se, että yritykset saattavat muuttaa maasta. Tähän yhteiskuntaan olisi puhallettava henkeä siten, että maa pystyttäisiin pitämään asutettuna laajasti. Hengestä on juuri kysymys. Pitää rohkaista kulkemaan vastavirtaan, siis asettumaan takametsiin sen sijaan että kirmattaisiin pääkaupunkiseudulle, mutta tämähän ei sovi monille sovi.

On outoa ajatella, että työvoimalla olisi vapaa liikkuvuus, mutta yrityksillä ei. Kansallisvaltioiden rajojahan on haluttu häivyttää. Miksi ne, jotka kaipaavat esimerkiksi ylikansallista ammattiyhdistysliikettä, ovat ensimmäisenä vaatimassa liiketoiminnan kansallistamista. Miksi samat piirit ovat valmiit yksityistämään yhteiskunnan vastuun?

muistella. Sehän oli silloin ja tilanne aivan toinen, kun epäjumala Lipponen oli vallassa.
Eihän demari aikana tietenkään olisi voinut tällaista tapahtua, vaikka optioita alkoivatkin jakaa, pitivät kansaa väkisin työttömänä jos ei muuten niin lakkoilemalla. Demarien jätöksiähän nyt siivotaan.
Eikä ne ihan pintaa pyyhkäisemällä puhdistu.
Suosittelivat vielä vaalien jälkeenkin lisävelan ottamista, mikä olisi ollut alku Suomen lamaan ajautumiselle.

suljetaan. Pohjoiseen on kannettu tukia jo ihan riittävästi. Olisivat vaan tyytyväisiä kekkosen aikana sinne siirrettyihin miljardeihin ja pitäisivät turpansa kiinni.
Nokialla ja Nokialla on saksassa paskaminen molemmilla. Kumpikaan ei elinkelvollinen saksalaisten mielestä... Ho ho ho hoooooooooo