Juuri päättyi melko hyvä tv-ohjelma 1990-luvun alun pankkikriisistämme, ja sen yhteydessä puhuttiin lamastamme, jonka sanottiin olleen toisen maailmansodan jälkeisistä syvin koko läntisessä Euroopassa. Niin se varmaan oli.
Ohjelman laatinut Timo Erkki Heino on tehnyt aikaisemmin kaksi muutakin tv-ohjelmaa lamamme tiimoilta ja kirjoittanut asiasta paljon. Ohjelmassa nähtiin puheenvuoroja silloisilta talousvaikuttajiltamme kuten Rolf Kullbergilta ja Sirkka Hämäläiseltä ja haastateltiin monia laman uhrejä ja eräitä asiantuntijoita ja vaikuttajia, joukossa mm. kepulainen Olavi Ala-Nissilä.
Miksi kukaan noista esiintyjistä ei nimennyt laman ja pankkikriisin syyllisiksi Mauno Koivistoa eikä Erkki Liikasta, jotka tällä saitilla on suurimmiksi syyllisiksi nimetty?Mutta miksi monet pitivät sellaisian Esko Ahoa ja Iiro Viinasta?
Miksi ei kiinnitetty enempää huomiota meillä muita länsimaita syvemmän laman perussyyhyn, eli taloutemme liiallisesta sitomisesta neuvostotalouteen? Ja sen perussyyhyn, eli Kekkosen politiikkaan, jota sitten "ansiokkaasti" johtivat hänen seuraajansa, Kalevi Sorsa varmaan merkittävimpänä vaikuttajana?
Hölmöä joka tapauksessa on ollut se pankkikriisin jälkihoito, jossa jonkun periaatteen vuoksi on haastettu oikeuteen vahingonkorvauskanteilla suuri joukko ihmisiä ilman toivoakaan saada heiltä läheskään oikeudenkäyntikuluja vastaava määrä korvauksia. Niinpä kun me veronmaksajat maksoimme miljardeja ensin pankkitukia sen lisäksi jouduimme vielä maksamaan satoja miljoonia turhia oikeudenkäyntikuluja.
Miksi muuten laman uhri C-K eli S. Hietanen ei esiintynyt ohjelmassa, jossa hän olisi saanut suurempaa myötätuntoa ja ihan toisenlaista kantavuutta näkemyksilleen kuin täällä?
Ohjelman laatinut Timo Erkki Heino on tehnyt aikaisemmin kaksi muutakin tv-ohjelmaa lamamme tiimoilta ja kirjoittanut asiasta paljon. Ohjelmassa nähtiin puheenvuoroja silloisilta talousvaikuttajiltamme kuten Rolf Kullbergilta ja Sirkka Hämäläiseltä ja haastateltiin monia laman uhrejä ja eräitä asiantuntijoita ja vaikuttajia, joukossa mm. kepulainen Olavi Ala-Nissilä.
Miksi kukaan noista esiintyjistä ei nimennyt laman ja pankkikriisin syyllisiksi Mauno Koivistoa eikä Erkki Liikasta, jotka tällä saitilla on suurimmiksi syyllisiksi nimetty?Mutta miksi monet pitivät sellaisian Esko Ahoa ja Iiro Viinasta?
Miksi ei kiinnitetty enempää huomiota meillä muita länsimaita syvemmän laman perussyyhyn, eli taloutemme liiallisesta sitomisesta neuvostotalouteen? Ja sen perussyyhyn, eli Kekkosen politiikkaan, jota sitten "ansiokkaasti" johtivat hänen seuraajansa, Kalevi Sorsa varmaan merkittävimpänä vaikuttajana?
Hölmöä joka tapauksessa on ollut se pankkikriisin jälkihoito, jossa jonkun periaatteen vuoksi on haastettu oikeuteen vahingonkorvauskanteilla suuri joukko ihmisiä ilman toivoakaan saada heiltä läheskään oikeudenkäyntikuluja vastaava määrä korvauksia. Niinpä kun me veronmaksajat maksoimme miljardeja ensin pankkitukia sen lisäksi jouduimme vielä maksamaan satoja miljoonia turhia oikeudenkäyntikuluja.
Miksi muuten laman uhri C-K eli S. Hietanen ei esiintynyt ohjelmassa, jossa hän olisi saanut suurempaa myötätuntoa ja ihan toisenlaista kantavuutta näkemyksilleen kuin täällä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuskin mainitsevat Liikasta tai Koivistoa syyllisiksi mihinkään!
Miksi Holkerin hallitus vapautti hallitsemattomasti rahamarkkinat?
Miksi pankit antoivat ihmisten velkaantua holtittomasti?
Uskottiinko noususuhdanteen jatkuvan ikuisesti?
Laskusuhdanne tuli ja korviaan myöten velkaantuneet ihmiset kärsivät siitä paljon! Osan lainat kuolettuvat tänä keväänä vasta.
No ohjelma oli vähän tendenssimäinen.
säästöpankeillahan oli ihan vastuuton kasvustrategia ja vaan kasvusta johtajia palkittiin. Eihän kannattomattomien kiinteistöjen hankinta etelän merten sarilta tai Euroopassa ollut mitään säästöpankkitoimintaa. Uotin veljesten rahoittamisesta ei tarvitse sanoa mitään.
Kun miljarditolkulla käytettiin suoraan päankkitukea säästöpankeille js STS-pankeille niin vastuukysymykset piti selvittää jos ja kun aihetta oli.
USA:ssa on taas pankit toimineet vastuuttomasti.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000032148191
>>>Miksi kukaan noista esiintyjistä ei nimennyt laman ja pankkikriisin syyllisiksi Mauno Koivistoa eikä Erkki Liikasta, jotka tällä saitilla on suurimmiksi syyllisiksi nimetty?>Miksi ei kiinnitetty enempää huomiota meillä muita länsimaita syvemmän laman perussyyhyn, eli taloutemme liiallisesta sitomisesta neuvostotalouteen?>Hölmöä joka tapauksessa on ollut se pankkikriisin jälkihoito, jossa jonkun periaatteen vuoksi on haastettu oikeuteen vahingonkorvauskanteilla suuri joukko ihmisiä ilman toivoakaan saada heiltä läheskään oikeudenkäyntikuluja vastaava määrä korvauksia.
laman syntyyn.
Idänkauppahan ei ollut "normaalia" kauppaa. Eli kaupanteossa tuotteen lopullinen käyttäjä ja myyjät eivät sopineet esim. tuotteen hinnasta. Hinnathan sovittiin poliittisella tasolla. Idänkauppa oli suomalaislle firmoille varsin edullista, katteet olivat vähintään tyydyttäviä. Pahinta tilanteessa oli se, että firmat tottuivat "helppoon rahaan" - tuotantoprosesseja ei tarvinnut kehittää. Niinpä sitten voitiin todeta, että länsimarkkinoilta saatavilla hinnoilla ei tuotteita pystytty Suomessa tekemään. Tähän ongelmaan kaatui mm. Wärtsilä. Länteen laivoja pystyttiin myymään vain roimalla tappiolla. Saman ongelman kanssa painivat kaikki idänkaupan firmat. Kun idänkauppa sitten loppui, konkurssiaalto oli väistämätön. Nippa nappa selviytyneet toimijat joutuivat melkoiselle hevoskuurille - kaikki tuotantoprosessit joutuivat kulkemaan melkoisen lihamyllyn läpi.
Telakkateollisuus oli 1980-luvulla tappiollista kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja pysyi niissäkin pystyssä ainoastaan valtiontukien avulla, koska Etelä-Korea pyrki telakkateollisuuden mahtimaaksi - valtion ärhäkkäästi tukemana sekin.
Itse asiassa suomalaisten Neuvostoliittoon myymien alusten rahoitus oli länteen myytyjä terveemmällä pohjalla, koska alukset olivat valtaosaltaan erikoisaluksia, joilla ei ollut länsimarkkinoilla kysyntää, esimerkiksi jäänsärkijöitä ja jokialuksia.
Sitä vastoin kyllä vaateteollisuus tottui helppoon rahaan valmistaessaan kolttuja maatuskoille, mutta omapa oli valintansa. Enpä usko, että suomalaisella vaateteollisuudella olisi ollut menestymisen mahdollisuuksia lännessä, vaikkei noita helppoja neuvostomarkkinoita olisi ollutkaan. Olivathan suomalaisten käyttämät vaatteet jo 80-luvulla pääosin ulkomailla valmistettuja tai suomalaisten yritysten Portugalissa valmistuttamia.
Tuskinpa suomalaisyritykset tänä päivänäkään kieltäytyvät helpoista kaupoista sillä verukkeella, että yritys voi joutua hankalaan tilanteeseen kymmenen vuoden kuluttua, jos tuota asiakasta ei silloin enää olekaan.
mutta pointtini on se, että N:liiton kaupat hoidettiin ylätasolla ja hinnoitteluperusteet olivat mukavan väljät. Ylipäätään pystyttiin jatkamaan semmoisten tuotteiden valmistamista, joille kellot olivat muualla Euroopassa jo soineet. Kun kauppa sitten aika lailla yhtakkiä loppui, oltiin tyhjän päällä.
Nytkö sulle nuo melkein 20 vuotta sitten sattuneet asiat rupes kalloon menemään. Hanki elämä katkera runkku:) palaa tähän hetkeen 20 vuoden päästä jos et oo katkeruuteesi tukehtunut
Kekkonen järjesti vuorineuvoksille tilaisuuksia tehdä kauppaa Neuvostoliiton kanssa eli hän oli vain myynninedistäjä samassa mielessä kuin hänen jälkeensä tulleet presidentit ja pääministerit yrittävät olla. Kekkonen oli heihin verrattuna 100 kertaa tehokkaampi.
Koivistolla, joka oli Kekkosen jälkeen maan talouspolitiikan ehdoton johtaja, oli ennen lamaa 10 vuotta reivata Suomen taloutta irti Neuvostoliitto-kytköksistä - samoin vuorineuvoksilla. Eivät he voi saamattomuudestaan ainakaan Kekkosta syyttää.
Ahon ja Viinasen vetäminen näkyviksi syntipukeiksi on kummallista. On hyvin tunnettu tosiasia, että Kekkosen vallalla varustettu Koivisto ajatteli olevansa nerokas talousmies ja halusi ehdottomasti määrätä mitä Suomen pankki kussakin tilanteessa tekee. Kullberg oli hänen nöyrä vasallinsa. Ei myöskään Aholla tai Viinasella ollut mitään muuta roolia kuin Koiviston talouspolitiikan toimeenpanijan rooli.
Koivisto suuttui kovasti Väyryselle ja Ehrnroothille jotka kritisoivat kovasti hänen talouspolitiikkaansa. Väyrysen kohdalla käytettiin jopa Moskovan korttia hänen rankaisemisekseen.
Suurin tunari oli Koivisto, joka vapautti ulkomaisen lainauksen hallitsemattomasti 80-luvulla, jolloin monet yksityiset ja yrittäjät vaihtoivat välittömästi valuuttalainoihin ilman kokemusta riskeistä ja mikä pahinta, ilman että Koivistolla olisi järkevää näkemystä ja päämäärää vaikutuksista.
Kun Neuvostoliitto alkoi hajota, useista varoituksista huolimatta Suomessa ei talouspolitiikkaa mukautettu, ei vaikka Neuvostoliiton diplomaatit ja Kremlin tietolähteet siitä varoittivat selkeästi ja useaan kertaan monissa yhteyksissä.
Ja mikä pahinta, edes demarien Sailas ei varoittanut tilanteen kehittymisestä, vaikka Sailas selkeästi näki koko ajan mihin valtiontalous oli ajautumassa.
Valtionvarainministeri Erkki Liikanen näki mihin valtiontalous oli ajautumassa, eikä edes yrittänyt vakauttaa taloutta, vaan pakeni Brysseliin kesken hallituskauden, kun Suomen talous ja valtiontalous joutuivat syöksykierteeseen.
Presidentti Koivisto veteli naruja ja aiheutti Vahvan markan politiikallaan Suomen joutumisen syvemmälle lamaan, kuin olisi ollut välttämätöntä.
Vahvan markan joutuessa viimein kellumaan tuplaantuivat valuuttalainat ja suuri joukko kansalaisia ja elinkelpoisia yrityksiä teurastettiin.
koheltaja Koivisto,
lapamato Liikanen,
selkärangaton Sailas,
siinä päätekijät Demarien näytelmässä,
joka syöksi Suomen lamaan.
Näitä asioita ette muuksi muuta.
Historian kirjoitus tulee laittamaan kansien väliin tämän saman tulkinnan täsmällisillä viitteillä lisättynä.
Niin, ja lisäksi vielä kertomaan tarkasti, miten Presidentti Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan vaatimalla oikeutta päättämään kaikki laman jälkipyykit pankkien hyväksi ja laman uhrien tappioksi.
Niin, totuus tulee vielä julki, kuten "Koiviston Konklaavin" asiakirjat..
Ykkösdokumentti: Lama ja oikeus
20.1.2008 21.15-22.15
Neljätoista vuotta Suomen Säästöpankin vahingonkorvausoikeudenkäyntejä.
Käsikirjoitus ja ohjaus Timo-Erkki Heino
Ykkösdokumentti: Lama ja oikeus
TV1 Sunnuntai klo 21.15 20.1.2008
http://areena.yle.fi/hae?pid=1032754
käsissä 90-luvun alussa laman hoidossa niin hyvin kuin on julkisuudessa yritetty uskotella.
Mitähän vielä paljastuukaan kun papereiden salassapitoaika päättyy?
Luottamushenkilöiden yhdenvertaisuus lain edessä epäilyttää?
Keitähän mahtoi olla Ahon hallituksessa oikeusministereinä kuin lainapäätösten tekijöiksi epäiltyjä seulottiin lain eteen?
Niinistö aloitti oikeusministerinä Lipposen I, mutta eipä hänkään ollut asiaan kiinnittänyt huomiota tai eikö ole rohjennut?
Onneksi jättitappiot tehneet pääkaupunkilaispankin herrat olivat osanneet hoitaa asiansa hyvin jo etukäteen ?
Ei ollut oppi heidän kohdallaan ojaan mennyt!
Ohjelman tekijälle Heinolle ja Jukka Kekkoselle kiitokset herkän aiheen asiallisesta käsittelystä.
YLE uskasi raottaa arkaa aihetta, Hesarissa ei kansakunnan kellokkaiden tekoja uskalleta arvostella, paitsi jos ovat Naton vastustajia.