Heipähei! :) En tiä onko tässä nyt järkeä mutta ajattelin vain että jos joku täältä päin tuntee todella kipeästi tarvitsevansa ystävää niin ehkäpä..ehkäpä voitaisiin tutustua..? Mäkin tarvisin ystävää kun niin tutulla tavalla on kaveripiiri päässy pitkän seurustelun ja opiskelujen takia vieraantumaan ja kutistumaan aikaslailla. :( Oon siis parikymppinen miehen alku ja kihloissa, asun aika lähellä Seinäjokea mutta opiskelen toistaseks Kauhajoella, tosin oon kyllä aatellu lopettaa. Ei oo oikeen mun ala. :) (Ai hitto ku kuulostaaki joltai treffit ilmoitukselta, heh, ei ole tarkoitus, anteeksi! :D)
Ois kiva jos musta ois apua jollekkin, mitään ammattilaistasoisia ohjeita mä en tiedä mutta ainakin oon mielestäni hyvä kuuntelija ja tosi luotettava ystävänä & muutenkin.. Oon käynyt itekkin pohjan kautta ja kokenu kiusaamiset, yksinäisyyden ja itsetuhoiset aatteet joten tiedän hyvin miltä se tuntuu, mutta just ne kaikki kovat kokemukset on saanu mut ymmärtään monet asiat paljon paremmin ja saanu aikaan sen että mä en enää ihan pienistä lannistukkaan ja pyrin aina näkeen asiat positiivisessa valossa!^^ Sateen jälkeen paistaa aina aurinko, sano. :D Eniwei, mä siis tiän kuinka tärkeetä se ois vaikeimpina aikoina tuntea että joku oikeesti välittää ja kuuntelee..ehkäpä mä voisin jollekkin olla se ystävä. Jos joku tosissaan ees harkitsee(?) niin en mä kai aseta mitään sen kummempia rajoja...mainittakoon ny että ehkä luontevimmalta tuntuisi tutustua tällätavoin tyttöön, mutta kihloissa kun olen niin ihan sivuhuomautuksena vaan että oon sitte 110% uskollinen loppuun asti (mikä se sitten onkin), enkä vaan sano olevani vaan myös oikeasti olen. Toivottavasti se ei haittaa? :) Kiitos, nam.
Ois kiva jos musta ois apua jollekkin, mitään ammattilaistasoisia ohjeita mä en tiedä mutta ainakin oon mielestäni hyvä kuuntelija ja tosi luotettava ystävänä & muutenkin.. Oon käynyt itekkin pohjan kautta ja kokenu kiusaamiset, yksinäisyyden ja itsetuhoiset aatteet joten tiedän hyvin miltä se tuntuu, mutta just ne kaikki kovat kokemukset on saanu mut ymmärtään monet asiat paljon paremmin ja saanu aikaan sen että mä en enää ihan pienistä lannistukkaan ja pyrin aina näkeen asiat positiivisessa valossa!^^ Sateen jälkeen paistaa aina aurinko, sano. :D Eniwei, mä siis tiän kuinka tärkeetä se ois vaikeimpina aikoina tuntea että joku oikeesti välittää ja kuuntelee..ehkäpä mä voisin jollekkin olla se ystävä. Jos joku tosissaan ees harkitsee(?) niin en mä kai aseta mitään sen kummempia rajoja...mainittakoon ny että ehkä luontevimmalta tuntuisi tutustua tällätavoin tyttöön, mutta kihloissa kun olen niin ihan sivuhuomautuksena vaan että oon sitte 110% uskollinen loppuun asti (mikä se sitten onkin), enkä vaan sano olevani vaan myös oikeasti olen. Toivottavasti se ei haittaa? :) Kiitos, nam.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos joku tosiaan haluaa niin annan vaikka mailiosotteen sitte. :P
Mikä sattuma, minäkin Kauhajoelta.
No jopas sattui :) Kukas olet? Tai noh, vähän tyhmä kysymys..enhän mä tunne täältä vielä montaakaan paikkakuntalaista. :P Mä täälä opistolla koitan viihtyä mutta saas ny nähä että kuinka kauan..
Mulla sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistus. Onko sulla jokin "vaiva"? Oon Kauhajokinen nainen ja avoliitossa.
Kyllähän mulla "vaivaa" on ollu jos jonkimmoista mutta pikkuhiljaa ja kovalla työllä niistä on onneks päässy jo tosi hyvin voiton puolelle! On ollu kovaa esiintymiskammoa, jännitystä ja ahdistusta, masennuksesta puhumattakaa ja myöski tuota sosiaalisten tilanteiden pelkoa, lähinnä kokonaan vieraassa porukassa.. Se kyllä vieläki vähä häirittee livenä tutustumista ja muutenkin, mutta, working on it! :)