Ja pyytelee valtiota ja kuntia apuun ja yhteistyöhön vasta sitten kun tehdasta uhkaa lopetus,
Mielestäni yhteistyökykyä tarvitaan jo silloin kun tehdas pyörii vielä hyvin,eikä sorruta laittomiin lakkoihin ja pitkällisiin työn jarrutuksiin.
Eräässäkin tehtaassa ei saanut tehdä tuntiakaan ylitöitä 15 vuoteen.Oli ehdoton kommunisti pääluottamus miehen määräämä ylityö kielto.
Oli uhkaus jos jää ylitöihin niin lopputili tulee tavalla tai toisella,syitä kyllä löydetään.
Työnjohtajat pyytelivät joka kuukausi useita kertoja kiireellisten tilausten takia ylitöihin,mutta ei saanut suostua,vaikka monellakin oli ylimääräisen rahan tarvetta.
Mikä pahinta niin nämä kiireelliset suuret tilaukset siirtyivät pysyvästi ulkomaille mm. Ruotsiin. Ja kyseinen tehdas suhteellisen hiljainen nykyään.
AY väelle pitäisi kursseilla opettaa paljon enemmän yhteistyökykyä ja jättää sen tehtaiden alasajon opiskelun huomattavasti vähemmäksi..
Mielestäni yhteistyökykyä tarvitaan jo silloin kun tehdas pyörii vielä hyvin,eikä sorruta laittomiin lakkoihin ja pitkällisiin työn jarrutuksiin.
Eräässäkin tehtaassa ei saanut tehdä tuntiakaan ylitöitä 15 vuoteen.Oli ehdoton kommunisti pääluottamus miehen määräämä ylityö kielto.
Oli uhkaus jos jää ylitöihin niin lopputili tulee tavalla tai toisella,syitä kyllä löydetään.
Työnjohtajat pyytelivät joka kuukausi useita kertoja kiireellisten tilausten takia ylitöihin,mutta ei saanut suostua,vaikka monellakin oli ylimääräisen rahan tarvetta.
Mikä pahinta niin nämä kiireelliset suuret tilaukset siirtyivät pysyvästi ulkomaille mm. Ruotsiin. Ja kyseinen tehdas suhteellisen hiljainen nykyään.
AY väelle pitäisi kursseilla opettaa paljon enemmän yhteistyökykyä ja jättää sen tehtaiden alasajon opiskelun huomattavasti vähemmäksi..
Vastaukset 3
Vanhimmat
että porvari nukkuu huonosti. Sosiaalitantta antaa rahaa ja lantalasset rikastuu.
Stura-Enso tekee oikein kun sulkee Kemijärven tehtaan, koska muuten koko firma menee nurin. Paperiteollisuuden kannattavuus ei ole Hallituksen ongelma. Venäjä rahastaa puutulleilla ja ajat ovat muuttuneet. SDP tekee vain politiikkaa ja sulkee silmänsä todellisuudelta. Tälläisillä asioilla SDp yrittää päästä kansan suosioon, mutta ei se onnistu koska ei kansa ole niin tyhmää kuin demarit luulevat. SDP ei vaan elä tässäpäivässä ja antaa Hallituksen vastaisia kommentteja osana vastakkainasettelua joka alkoi ennen eduskunta vaaleja.
ps. eiköhän siinä ole demareiden näpit pelissä että Stura-enson kurssi sukeltaa, eikä porvari Hallituksen.
Itse kannatan Hallituksen työllisyyttä tukevaa politiikkaa ja korvaavia työpaikkoja vanhan tehtaan tilalle.
Maailma muuttuu ja SDP ja Suomen paperiteollisuus eivät ole enään itsestään selvyyksiä vaan menneisyyden ikoneita.
Sosiaalidemkraatit huutavat nyt kurkku suorana selkeyttä hallituksen omistajaohjaukseen ja puh.joht. Eero Heinäluoma uhkaa jopa välikysymyksellä. "Kylmäkiskoista politiikkaa", jeesustelee Heinäluoma Stora Enson päätösten innoittamana.
Demarit - kommarit mukaan lukien - ovat tietenkin propaganda ja kunnallisvaalit mielessään liikenteessä. Luulisi Heinäluomankin pörssilain alkeet tuntevan, vaikka vain ylioppilas onkin. Demarien oma Sorsan ja Lipposen hallitusten aikainen valtionyhtiöiden omistajapolitiikka saa enintään onnettoman arvosanan. Vasemmiston oma liiketoiminta taas romahdutti koko punapääoman -90 -luvun alussa. Jättikonkursseja! Ja mikä pöyristyttävintä: Lipposen, Kalliomäen, Tuomiojan ja Mönkäreen siunauksella Fortumin johtajista tehtiin multimiljönäärejä...
Fortum on Paavo Lipposen (SDP) nimen omaan ensimmäisen hallituksen luomus. Valtio osallistui yhtiön synnyttämiseen tiiviisti edustajanaan kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (SDP) 1995-99. Juuri Kalliomäki vastasi alkutaipaleella valtion omistusohjauksesta, myöhemmin myös samalta ministerinpostilta Erkki Tuomioja (SDP)1999-2000 ja Sinikka Mönkäre (SDP)2000-2003. Keskustan Mauri Pekkarinen tuli kyseiselle ministerinpallille 2003.
Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana.
Fortum Oyj jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005.
Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja sillä on yli 50 000 osakkeenomistajaa (31.12.2006). Fortum on silti valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on 50,55 % (marraskuussa 2007). Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2006 lopussa oli 19,1 mrd euroa.(Lähde: Wikipedia)
Päätökset 2005 reaalisoituneista optiojärjestelyistä tehtiin vuosina 1999, 2001 ja 2002. Kaikki kyseiset järjestelyt ovat voimassa olleiden yleisten linjausten mukaisesti perinteisiä optioita tiukemmat. Vastuu järjestelmien valmistelusta on ollut yhtiön hallituksella ja erityisesti sen keskuudestaan nimeämällä palkkiotoimikunnalla. Lopulliset optiopäätökset on tehty osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokouksissa.
Valtion edustajaksi yhtiökokouksiin on määrätty kulloinenkin kauppa- ja teollisuusministeri eli vuonna 1999 Antti Kalliomäki, vuosina 2001 ja 2002 Sinikka Mönkäre. Paikalla yhtiökokouksissa valtion edustajana on toiminut ministerin varamies johtaja Markku Tapio kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Hänellä on ollut päätöksentekoon kulloisenkin ministerin valtuutus. Ministerin tehtäviin on tällöin kuulunut oman varamiehensä ohjeistaminen tulevaa kokousta varten. Kiistämätön totuus on, että ministerillä olisi siis käytännössä ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa optiojärjestelmien sisältöön tai estää optio-oikeuksien antaminen.
Optiojärjestelmien kyseenalaistamista olisi tukenut vuonna 2000 tehty talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös, joka suosittaa osakepalkkiomallin käyttöä optiojärjestelmän sijaan. Tämä päätös oli siis jo voimassa, kun päätökset vuosina 2001 ja 2002 optio-ohjelmista tehtiin ministeri Mönkäreen aikana. Kaiken kaikkiaan ei ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, ketkä kantavat poliittisen vastuun Fortumin epäonnistuneista optio-ohjelmista.
Fortumin johtajien optioista nousi mediassa kiivas keskustelu syksyllä 2005. Optio-ohjelman ansiosta Fortumin johtajat ovat Suomen parhaiten palkattuja johtajia, kärjessä Mikael Lilius, jonka verotettava ansiotulo vuonna 2006 oli 11,3 miljoonaa euroa. Hän oli myös vuonna 2005 Suomen parhaiten palkattu, ansaiten runsaat neljä miljoonaa euroa. [12]
Vuonna 2006 kolmanneksi eniten ansaitsi Fortumin kakkosmies Tapio Kuula, 5,8 miljoonaa. Talousjohtaja Juha Laaksonen oli neljäs listalla. Kymmenen eniten ansainneen listalla on yhteensä kuusi johtajaa Fortumista. [13] (Lähde: EK:n täysistunnon pöytäkirja PTK 123/2005)