Mielenkiintoinen TEHTÄVÄ

annetaan muittenkin se huomata.

Annoit todella hyviä vinkkejä.

Lääketieteilijöiden ei olisi saanut koskaan puuttua tähän asiaan. Tosin ovat saaneet makeasti nauraa jo ainakin 12 vuotta muiden ihmisten tietämättömyydelle. Nyt kuitenkin monen lääkärin hymyt ovat jo hyytyneet "keksintönsä" johdosta.

autonsa, en uskaltaisi sitä ostaa. Hänen kehunsa autostaan eivät varmaan pitäisi paikkaansa.

Niin tarkkavainen lukija huomaa, että tuo mystinen mikrobi on jättänyt jälkensä ihmiskehoon IgG:n muodossa. Se ei tietenkään tarkoita, että se olisi hänet sairastuttanut, koska sitä saattaa saada joka hengenvedolla ulkoilmasta. Tuo IgG on vain merkki siitä, että homma toimii niin kuin pitää.

Tämän mystisen mikrobin kasvustoa ei kyllä mainita tuossa tekstissä. Ovat varmasti samaa sukua, joita Hgin yliopiston huipputieteellinen yksikkö tietysti myös löysi kosteusvauriotaloista.

Pitää olla tarkkana kuin porkkana, kun näitä tekstejä tänne linkittää. Jos on tuo Mirja Salkinoja-Salosen teos, niin siinä se kaikki on kerrottu. Siinä ei puhuta yhtään mitään Markku "Atria" Seurin tyrkyttämästä mikrobista (jota hän ei todellisuudessa edes tyrkytä), jota Majvik-II oikein tyrkyttää olan takaa.

On muuten aika hilkulla se, että valhe on muuttunut todeksi.

myisi käytetyn kirjoitti:

autonsa, en uskaltaisi sitä ostaa. Hänen kehunsa autostaan eivät varmaan pitäisi paikkaansa.

Niin tarkkavainen lukija huomaa, että tuo mystinen mikrobi on jättänyt jälkensä ihmiskehoon IgG:n muodossa. Se ei tietenkään tarkoita, että se olisi hänet sairastuttanut, koska sitä saattaa saada joka hengenvedolla ulkoilmasta. Tuo IgG on vain merkki siitä, että homma toimii niin kuin pitää.

Tämän mystisen mikrobin kasvustoa ei kyllä mainita tuossa tekstissä. Ovat varmasti samaa sukua, joita Hgin yliopiston huipputieteellinen yksikkö tietysti myös löysi kosteusvauriotaloista.

Pitää olla tarkkana kuin porkkana, kun näitä tekstejä tänne linkittää. Jos on tuo Mirja Salkinoja-Salosen teos, niin siinä se kaikki on kerrottu. Siinä ei puhuta yhtään mitään Markku "Atria" Seurin tyrkyttämästä mikrobista (jota hän ei todellisuudessa edes tyrkytä), jota Majvik-II oikein tyrkyttää olan takaa.

On muuten aika hilkulla se, että valhe on muuttunut todeksi.

että henkilökunnalla oli kaikkein eniten vasta-aineita nimenomaan Aspergillus fumigatukselle.
Pitää olla tarkkana kuin porkkana, kun yrittää kusettaa ihmisiä.

lukija huomaa kirjoitti:

että henkilökunnalla oli kaikkein eniten vasta-aineita nimenomaan Aspergillus fumigatukselle.
Pitää olla tarkkana kuin porkkana, kun yrittää kusettaa ihmisiä.

näistä asioista tuon taivaallista.

Ei IgG-vasta-aineen löytyminen tarkoita sitä, että olisi sairastunut siitä mikrobista, jonka IgG-vasta-ainetta on eniten.

Tekstissä oli tämä:
"Niin tarkkavainen lukija huomaa, että tuo mystinen mikrobi on jättänyt jälkensä ihmiskehoon IgG:n muodossa. Se ei tietenkään tarkoita, että se olisi hänet sairastuttanut, koska sitä saattaa saada joka hengenvedolla ulkoilmasta. Tuo IgG on vain merkki siitä, että homma toimii niin kuin pitää."

Mutta et ymmärtänyt siitä yhtään mitään.

et tiedä kirjoitti:

näistä asioista tuon taivaallista.

Ei IgG-vasta-aineen löytyminen tarkoita sitä, että olisi sairastunut siitä mikrobista, jonka IgG-vasta-ainetta on eniten.

Tekstissä oli tämä:
"Niin tarkkavainen lukija huomaa, että tuo mystinen mikrobi on jättänyt jälkensä ihmiskehoon IgG:n muodossa. Se ei tietenkään tarkoita, että se olisi hänet sairastuttanut, koska sitä saattaa saada joka hengenvedolla ulkoilmasta. Tuo IgG on vain merkki siitä, että homma toimii niin kuin pitää."

Mutta et ymmärtänyt siitä yhtään mitään.

Kuka on väittänyt, että nuo IgG-vasteet olisivat aiheuttaneet sairastumisen????

Kohonneet IgG-vasteet A. fumigatukselle tarkoittavat, että A. fumigatukselle on altistuttu siellä työpaikalla. Ne ovat koholla verrattuna muuhun väestöön eli kaikkiin muihin, jotka myös oleskelevat ulkosalla.

Mikä on ÄO:si?

en olisi kovinkaan iloinen väitöskirjastani.

Tuo lainaamasi kohdan tulisi kuulua näin:
"Väitöskirjan tulokset antavat lisää tietoa mekanismeista, joilla ulkoilmasta usein löytyvä homesieni Aspergillus fumigatus aiheuttaa oireita TTL:lla sillä altistetuille potilaille.

Harri Stark, niin kirjoitti:

en olisi kovinkaan iloinen väitöskirjastani.

Tuo lainaamasi kohdan tulisi kuulua näin:
"Väitöskirjan tulokset antavat lisää tietoa mekanismeista, joilla ulkoilmasta usein löytyvä homesieni Aspergillus fumigatus aiheuttaa oireita TTL:lla sillä altistetuille potilaille.

kumma, kun se sinun väitöskirjasi ei jo ala ilmestyä.

paljon ulkoilmassa, joten aivan varmasti, sen itiöitä löytyy myös kosteusvauriorakennusten sisältä.

Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta.

Nyt täytyy olla vain tarkkana sen suhteen, kuka tyrkyttää sitä varsinaisena kosteusvauriotalomikrobina. Jos se on esim. Työterveyslaitos, niin ei siihen voi luottaa, koska nimenomaan TTL pilaa Aspergillus fumigatus -altistuskokeellaan kosteusvauriokohteessa sairastuneen terveyden.

Sitten täytyy muistaa sellainen asia, että homeitiöitä on kaikkilla ja paljon. Näin ollen kehomme on tottunut poistamaan niiden itiöt varsin tehokkaasti. Oikeastaan on sula mahdottomuus, että ylipäätään homeitiöt aiheuttasivat mitään ongelmaa. Ongelman aiheuttavat bakteerit ja niiden erittämät myrkyt. Ei siis homeet.

Sitten täytyy muistaa myös sellainen asia, että se on nimenomaan Työterveyslaitos, joka on itse keksinyt, että Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattori. Työterveyslaitos on myös ihan itse valinnut kuutos- ja seiskapaneeleiden mikrobit. Heidän oli pakko näin sanoa, koska alkoivat altistaa sillä.

Tähän loppuun vielä lainaus Salkinoja-Salosen kirjasta sivulta 20:
"Taulu 1 on tämän raportin painoon mennessä kirjallisuuden todennäköisesti täydellisin luettelo sisäilmasta ja -tiloista validisti tunnistetuista mikrobeista."

Mukaan on tietysti vain otettu sellaiset mikrobit, joita esiintyy merkittävästi (= 100 -1000) kertaa enemmän kuin näytekohteen ulkoilmassa tutkimusajankohtana. Kaikki ymmärtää sen, että jos tutkitaan sitä, mikä sisäilmassa aiheuttaa ongelmaa, niin ei silloin tutkita ulkoilman mikrobeja.

Mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa olivat Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien lisäksi seuraavat tahot:
1) HYKSin Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela
2) Sisäilmapoliklinikan Helena Mussalo-Rauhamaa
3) Helsingin yliopiston Haartman instituutti
4) Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos
5) Biotekniikan instituutti
6) Helsingin yliopiston elektronimikroskopian yksikkö
7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus
8) Kansanterveyslaitos
9) Louisiana State University, USA

Hankkeen tukijoita olivat Työsuojelurahasto, Helsingin Yliopiston huippuyksikkörahasto ja Suomen Akatemia.

itiöitä on kirjoitti:

paljon ulkoilmassa, joten aivan varmasti, sen itiöitä löytyy myös kosteusvauriorakennusten sisältä.

Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta.

Nyt täytyy olla vain tarkkana sen suhteen, kuka tyrkyttää sitä varsinaisena kosteusvauriotalomikrobina. Jos se on esim. Työterveyslaitos, niin ei siihen voi luottaa, koska nimenomaan TTL pilaa Aspergillus fumigatus -altistuskokeellaan kosteusvauriokohteessa sairastuneen terveyden.

Sitten täytyy muistaa sellainen asia, että homeitiöitä on kaikkilla ja paljon. Näin ollen kehomme on tottunut poistamaan niiden itiöt varsin tehokkaasti. Oikeastaan on sula mahdottomuus, että ylipäätään homeitiöt aiheuttasivat mitään ongelmaa. Ongelman aiheuttavat bakteerit ja niiden erittämät myrkyt. Ei siis homeet.

Sitten täytyy muistaa myös sellainen asia, että se on nimenomaan Työterveyslaitos, joka on itse keksinyt, että Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattori. Työterveyslaitos on myös ihan itse valinnut kuutos- ja seiskapaneeleiden mikrobit. Heidän oli pakko näin sanoa, koska alkoivat altistaa sillä.

Tähän loppuun vielä lainaus Salkinoja-Salosen kirjasta sivulta 20:
"Taulu 1 on tämän raportin painoon mennessä kirjallisuuden todennäköisesti täydellisin luettelo sisäilmasta ja -tiloista validisti tunnistetuista mikrobeista."

Mukaan on tietysti vain otettu sellaiset mikrobit, joita esiintyy merkittävästi (= 100 -1000) kertaa enemmän kuin näytekohteen ulkoilmassa tutkimusajankohtana. Kaikki ymmärtää sen, että jos tutkitaan sitä, mikä sisäilmassa aiheuttaa ongelmaa, niin ei silloin tutkita ulkoilman mikrobeja.

Mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa olivat Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien lisäksi seuraavat tahot:
1) HYKSin Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela
2) Sisäilmapoliklinikan Helena Mussalo-Rauhamaa
3) Helsingin yliopiston Haartman instituutti
4) Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos
5) Biotekniikan instituutti
6) Helsingin yliopiston elektronimikroskopian yksikkö
7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus
8) Kansanterveyslaitos
9) Louisiana State University, USA

Hankkeen tukijoita olivat Työsuojelurahasto, Helsingin Yliopiston huippuyksikkörahasto ja Suomen Akatemia.

tutkimuksia ko. asiasta? Tuntuu, että tuo allergiasairaala on luotettavin lähde nyt, joten jos hyviä linkkeä ko. tutkimuksiin tai julkaisuihin, niin laittaisitteko palstalle.
Muutoinkin tuo TTL saa ihan turhan paljon huomiota tällä palstalla. He tekevät vain ja ainoastaan sitä ammattitautitutkimusta joka kuuluu vakuutuslääketieteeseen. Ja jokainen tietää minkä verran vakuutuslääketieteeseen on uskomista!

itiöitä on kirjoitti:

paljon ulkoilmassa, joten aivan varmasti, sen itiöitä löytyy myös kosteusvauriorakennusten sisältä.

Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta.

Nyt täytyy olla vain tarkkana sen suhteen, kuka tyrkyttää sitä varsinaisena kosteusvauriotalomikrobina. Jos se on esim. Työterveyslaitos, niin ei siihen voi luottaa, koska nimenomaan TTL pilaa Aspergillus fumigatus -altistuskokeellaan kosteusvauriokohteessa sairastuneen terveyden.

Sitten täytyy muistaa sellainen asia, että homeitiöitä on kaikkilla ja paljon. Näin ollen kehomme on tottunut poistamaan niiden itiöt varsin tehokkaasti. Oikeastaan on sula mahdottomuus, että ylipäätään homeitiöt aiheuttasivat mitään ongelmaa. Ongelman aiheuttavat bakteerit ja niiden erittämät myrkyt. Ei siis homeet.

Sitten täytyy muistaa myös sellainen asia, että se on nimenomaan Työterveyslaitos, joka on itse keksinyt, että Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattori. Työterveyslaitos on myös ihan itse valinnut kuutos- ja seiskapaneeleiden mikrobit. Heidän oli pakko näin sanoa, koska alkoivat altistaa sillä.

Tähän loppuun vielä lainaus Salkinoja-Salosen kirjasta sivulta 20:
"Taulu 1 on tämän raportin painoon mennessä kirjallisuuden todennäköisesti täydellisin luettelo sisäilmasta ja -tiloista validisti tunnistetuista mikrobeista."

Mukaan on tietysti vain otettu sellaiset mikrobit, joita esiintyy merkittävästi (= 100 -1000) kertaa enemmän kuin näytekohteen ulkoilmassa tutkimusajankohtana. Kaikki ymmärtää sen, että jos tutkitaan sitä, mikä sisäilmassa aiheuttaa ongelmaa, niin ei silloin tutkita ulkoilman mikrobeja.

Mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa olivat Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien lisäksi seuraavat tahot:
1) HYKSin Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela
2) Sisäilmapoliklinikan Helena Mussalo-Rauhamaa
3) Helsingin yliopiston Haartman instituutti
4) Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos
5) Biotekniikan instituutti
6) Helsingin yliopiston elektronimikroskopian yksikkö
7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus
8) Kansanterveyslaitos
9) Louisiana State University, USA

Hankkeen tukijoita olivat Työsuojelurahasto, Helsingin Yliopiston huippuyksikkörahasto ja Suomen Akatemia.

No sinäpä näytät olevan samaa mieltä KTL:n tutkijaryhmän kanssa.
Hehän totesivat Miamessa v. 2002, että kosteusvauriomikorbeille ei allergisoidu ja että he etsivät paraikaa niitä myrkkymolekyylejä joista kosteusvauriotaloissa oleilevien oireilu johtuu.
No siinähän sitten etsiskelevät.

Mistähän se muuten johtuu, että nykytyöpaikkaoireilijatkin alkavat saada allergiaoireita ja jopa tulehdusreaktioita vaikkapa puiden pinoamisesta, haravoimisesta, kosteassa metsässä kävelystä, päivittäin kasteltavista kukista täytyy luopua homehtuneen mullan takia jne.? Bakteereisa ja bakteerimyskyistäkö?
Yhdenkään terveyttä TTL ei ole vielä "pilannut" altistuksillaan.
Samaa polkua näyttävät kulkevan kuin itsekin aikoinani. He tosin astma-antihistamiinilääkitysten turvin.

itiöitä on kirjoitti:

paljon ulkoilmassa, joten aivan varmasti, sen itiöitä löytyy myös kosteusvauriorakennusten sisältä.

Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta.

Nyt täytyy olla vain tarkkana sen suhteen, kuka tyrkyttää sitä varsinaisena kosteusvauriotalomikrobina. Jos se on esim. Työterveyslaitos, niin ei siihen voi luottaa, koska nimenomaan TTL pilaa Aspergillus fumigatus -altistuskokeellaan kosteusvauriokohteessa sairastuneen terveyden.

Sitten täytyy muistaa sellainen asia, että homeitiöitä on kaikkilla ja paljon. Näin ollen kehomme on tottunut poistamaan niiden itiöt varsin tehokkaasti. Oikeastaan on sula mahdottomuus, että ylipäätään homeitiöt aiheuttasivat mitään ongelmaa. Ongelman aiheuttavat bakteerit ja niiden erittämät myrkyt. Ei siis homeet.

Sitten täytyy muistaa myös sellainen asia, että se on nimenomaan Työterveyslaitos, joka on itse keksinyt, että Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattori. Työterveyslaitos on myös ihan itse valinnut kuutos- ja seiskapaneeleiden mikrobit. Heidän oli pakko näin sanoa, koska alkoivat altistaa sillä.

Tähän loppuun vielä lainaus Salkinoja-Salosen kirjasta sivulta 20:
"Taulu 1 on tämän raportin painoon mennessä kirjallisuuden todennäköisesti täydellisin luettelo sisäilmasta ja -tiloista validisti tunnistetuista mikrobeista."

Mukaan on tietysti vain otettu sellaiset mikrobit, joita esiintyy merkittävästi (= 100 -1000) kertaa enemmän kuin näytekohteen ulkoilmassa tutkimusajankohtana. Kaikki ymmärtää sen, että jos tutkitaan sitä, mikä sisäilmassa aiheuttaa ongelmaa, niin ei silloin tutkita ulkoilman mikrobeja.

Mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa olivat Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien lisäksi seuraavat tahot:
1) HYKSin Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela
2) Sisäilmapoliklinikan Helena Mussalo-Rauhamaa
3) Helsingin yliopiston Haartman instituutti
4) Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos
5) Biotekniikan instituutti
6) Helsingin yliopiston elektronimikroskopian yksikkö
7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus
8) Kansanterveyslaitos
9) Louisiana State University, USA

Hankkeen tukijoita olivat Työsuojelurahasto, Helsingin Yliopiston huippuyksikkörahasto ja Suomen Akatemia.

Kyllä se kasvaa rakennusmateriaaleilla ja tuottaa toksiineja. On älytöntä väittää, että yksi ulkoilman yleisimmistä homeista ei kasvaisi sisällä. Totta kai se kasvaa, kun itiö istahtaa sopivalle alustalle ja siinä on oikeat olosuhteet. Meidän astianpesukonekaan ei pessyt astioita kylmällä vedellä.

http://aem.asm.org/cgi/content/full/68/10/4871

Homeherkkä kirjoitti:

No sinäpä näytät olevan samaa mieltä KTL:n tutkijaryhmän kanssa.
Hehän totesivat Miamessa v. 2002, että kosteusvauriomikorbeille ei allergisoidu ja että he etsivät paraikaa niitä myrkkymolekyylejä joista kosteusvauriotaloissa oleilevien oireilu johtuu.
No siinähän sitten etsiskelevät.

Mistähän se muuten johtuu, että nykytyöpaikkaoireilijatkin alkavat saada allergiaoireita ja jopa tulehdusreaktioita vaikkapa puiden pinoamisesta, haravoimisesta, kosteassa metsässä kävelystä, päivittäin kasteltavista kukista täytyy luopua homehtuneen mullan takia jne.? Bakteereisa ja bakteerimyskyistäkö?
Yhdenkään terveyttä TTL ei ole vielä "pilannut" altistuksillaan.
Samaa polkua näyttävät kulkevan kuin itsekin aikoinani. He tosin astma-antihistamiinilääkitysten turvin.

Laittaisitko linkin tänne, itsekin sairastuneena lukisin sen. Tietää mitä odotettavissa on.

homeahdistus1 kirjoitti:

Kyllä se kasvaa rakennusmateriaaleilla ja tuottaa toksiineja. On älytöntä väittää, että yksi ulkoilman yleisimmistä homeista ei kasvaisi sisällä. Totta kai se kasvaa, kun itiö istahtaa sopivalle alustalle ja siinä on oikeat olosuhteet. Meidän astianpesukonekaan ei pessyt astioita kylmällä vedellä.

http://aem.asm.org/cgi/content/full/68/10/4871

DISCUSSION
Top
Abstract
Introduction
Materials and Methods
Results
Discussion
References


Gliotoxin, a known fungal secondary metabolite, is produced by various Penicillium and Aspergillus species (22) but also by Gliocladium (12), Thermoascus (30), and Candida (24) species. Gliotoxin belongs to the epipolythiodioxopiperazine class of secondary metabolites. The properties of gliotoxin have been investigated in a number of studies, which have revealed its many biological actions (29). Cytotoxicity is a well-known property of gliotoxin, confirmed in the present study.
The mechanism of gliotoxin toxicity is believed to be based on its ability to produce reactive oxygen species (5). These reactive oxygen species or other radicals generated through redox cycling are also capable of causing DNA damage as demonstrated elsewhere in in vitro studies (3, 5, 6). In this study, we found that bacterial DNA repair systems appear to protect cells against the effects of gliotoxin. The implication is that, in accordance with the studies cited above, one of the targets of gliotoxin in bacterial cells is DNA. However, it is not yet possible to determine to what extent the cytotoxic activity of gliotoxins in mammalian cells reflects their DNA reactivity in view of their many other toxic effects.

Aspergillus species can colonize the respiratory mucosa in the normal respiratory tract, especially if it is damaged (15, 16). The mechanism of colonization is still poorly understood, but the ability of culture filtrates of A. fumigatus to decrease ciliary beating frequency (gliotoxin has been identified as a cilioinhibitory factor) and to damage human respiratory epithelium in vitro (R. Amitani, A. Sato, Y. Matsui, A. Niimi, K. Yamada, E. Tanaka, T. Murayama, K. Maeda, and F. Kuze, American Thoracic Society meeting, Am. Rev. Respir. Dis. 145:A548, 1992) may have some role. It is also possible that epithelial damage caused by Aspergillus could release nutrients for fungal growth. In view of the bioproperties of gliotoxin, the possibility that respiratory epithelium is exposed to this toxin represents a health hazard not only because of the cilioinhibitory activities of this agent but also because of its genotoxic and cytotoxic properties.

As far as we are aware, this is the first time that A. fumigatus has been shown to produce toxic substances when grown on common building materials. In this specific case, the toxins were not associated with spores or mycelium but rather were absorbed into the materials themselves. The concentrations of gliotoxin known to lower ciliary beating frequency or cause DNA adduct formation were above 0.2 and 32.6 µg/ml, respectively (1, 6). These can be compared to the levels detected in the experimentally mold-damaged building materials reported here, from 1 to 40 ng of gliotoxin per cm2 depending on the building material tested. According to these results, the amount of gliotoxin detected, for example, from an area of 100 cm2 of gypsum board could lower the ciliary beating frequency, provided, of course, that there is a quantitative release of gliotoxin from contaminated materials. However, formation of DNA adducts would require a greater amount of gliotoxin to be released from building materials. Although it is not yet known how common the production of gliotoxin is in actual moisture-damaged buildings (materials from the specific building from which A. fumigatus HT30 was isolated are not available for analysis any more), or to what extent and by what kind of mechanism gliotoxin could be mobilized from building materials, contaminated building materials may present a risk to the health of occupants. Also, the present observation certainly highlights the need for further research into the metabolic activities of indoor air fungi.


Osa tekstistä, tuota edellistä homeahdistuksen linkkiä

itiöitä on kirjoitti:

paljon ulkoilmassa, joten aivan varmasti, sen itiöitä löytyy myös kosteusvauriorakennusten sisältä.

Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta.

Nyt täytyy olla vain tarkkana sen suhteen, kuka tyrkyttää sitä varsinaisena kosteusvauriotalomikrobina. Jos se on esim. Työterveyslaitos, niin ei siihen voi luottaa, koska nimenomaan TTL pilaa Aspergillus fumigatus -altistuskokeellaan kosteusvauriokohteessa sairastuneen terveyden.

Sitten täytyy muistaa sellainen asia, että homeitiöitä on kaikkilla ja paljon. Näin ollen kehomme on tottunut poistamaan niiden itiöt varsin tehokkaasti. Oikeastaan on sula mahdottomuus, että ylipäätään homeitiöt aiheuttasivat mitään ongelmaa. Ongelman aiheuttavat bakteerit ja niiden erittämät myrkyt. Ei siis homeet.

Sitten täytyy muistaa myös sellainen asia, että se on nimenomaan Työterveyslaitos, joka on itse keksinyt, että Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattori. Työterveyslaitos on myös ihan itse valinnut kuutos- ja seiskapaneeleiden mikrobit. Heidän oli pakko näin sanoa, koska alkoivat altistaa sillä.

Tähän loppuun vielä lainaus Salkinoja-Salosen kirjasta sivulta 20:
"Taulu 1 on tämän raportin painoon mennessä kirjallisuuden todennäköisesti täydellisin luettelo sisäilmasta ja -tiloista validisti tunnistetuista mikrobeista."

Mukaan on tietysti vain otettu sellaiset mikrobit, joita esiintyy merkittävästi (= 100 -1000) kertaa enemmän kuin näytekohteen ulkoilmassa tutkimusajankohtana. Kaikki ymmärtää sen, että jos tutkitaan sitä, mikä sisäilmassa aiheuttaa ongelmaa, niin ei silloin tutkita ulkoilman mikrobeja.

Mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa olivat Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien lisäksi seuraavat tahot:
1) HYKSin Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela
2) Sisäilmapoliklinikan Helena Mussalo-Rauhamaa
3) Helsingin yliopiston Haartman instituutti
4) Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos
5) Biotekniikan instituutti
6) Helsingin yliopiston elektronimikroskopian yksikkö
7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus
8) Kansanterveyslaitos
9) Louisiana State University, USA

Hankkeen tukijoita olivat Työsuojelurahasto, Helsingin Yliopiston huippuyksikkörahasto ja Suomen Akatemia.

"Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta"

jos aspergillusta löytyy materiaalinäytteistä jotka on otettu sisätiloista, niin kyllä sairauden aiheuttaa silloin sisätiloissa oleva aspergillus. olkoonkin sitten että aspergillus olisi tullut vaikka avaruudesta...

kohdat kaikille kirjoitti:

DISCUSSION
Top
Abstract
Introduction
Materials and Methods
Results
Discussion
References


Gliotoxin, a known fungal secondary metabolite, is produced by various Penicillium and Aspergillus species (22) but also by Gliocladium (12), Thermoascus (30), and Candida (24) species. Gliotoxin belongs to the epipolythiodioxopiperazine class of secondary metabolites. The properties of gliotoxin have been investigated in a number of studies, which have revealed its many biological actions (29). Cytotoxicity is a well-known property of gliotoxin, confirmed in the present study.
The mechanism of gliotoxin toxicity is believed to be based on its ability to produce reactive oxygen species (5). These reactive oxygen species or other radicals generated through redox cycling are also capable of causing DNA damage as demonstrated elsewhere in in vitro studies (3, 5, 6). In this study, we found that bacterial DNA repair systems appear to protect cells against the effects of gliotoxin. The implication is that, in accordance with the studies cited above, one of the targets of gliotoxin in bacterial cells is DNA. However, it is not yet possible to determine to what extent the cytotoxic activity of gliotoxins in mammalian cells reflects their DNA reactivity in view of their many other toxic effects.

Aspergillus species can colonize the respiratory mucosa in the normal respiratory tract, especially if it is damaged (15, 16). The mechanism of colonization is still poorly understood, but the ability of culture filtrates of A. fumigatus to decrease ciliary beating frequency (gliotoxin has been identified as a cilioinhibitory factor) and to damage human respiratory epithelium in vitro (R. Amitani, A. Sato, Y. Matsui, A. Niimi, K. Yamada, E. Tanaka, T. Murayama, K. Maeda, and F. Kuze, American Thoracic Society meeting, Am. Rev. Respir. Dis. 145:A548, 1992) may have some role. It is also possible that epithelial damage caused by Aspergillus could release nutrients for fungal growth. In view of the bioproperties of gliotoxin, the possibility that respiratory epithelium is exposed to this toxin represents a health hazard not only because of the cilioinhibitory activities of this agent but also because of its genotoxic and cytotoxic properties.

As far as we are aware, this is the first time that A. fumigatus has been shown to produce toxic substances when grown on common building materials. In this specific case, the toxins were not associated with spores or mycelium but rather were absorbed into the materials themselves. The concentrations of gliotoxin known to lower ciliary beating frequency or cause DNA adduct formation were above 0.2 and 32.6 µg/ml, respectively (1, 6). These can be compared to the levels detected in the experimentally mold-damaged building materials reported here, from 1 to 40 ng of gliotoxin per cm2 depending on the building material tested. According to these results, the amount of gliotoxin detected, for example, from an area of 100 cm2 of gypsum board could lower the ciliary beating frequency, provided, of course, that there is a quantitative release of gliotoxin from contaminated materials. However, formation of DNA adducts would require a greater amount of gliotoxin to be released from building materials. Although it is not yet known how common the production of gliotoxin is in actual moisture-damaged buildings (materials from the specific building from which A. fumigatus HT30 was isolated are not available for analysis any more), or to what extent and by what kind of mechanism gliotoxin could be mobilized from building materials, contaminated building materials may present a risk to the health of occupants. Also, the present observation certainly highlights the need for further research into the metabolic activities of indoor air fungi.


Osa tekstistä, tuota edellistä homeahdistuksen linkkiä

kunhan vain tietää sen, että se aiheuttaa allergista alveoliittia ja tuottaa pahoja myrkkyjä.
Astmaa se voi aiheuttaa atoopikoille, mutta infektioita mahdollisesti kaikille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt kosteusvauriossa oleskelun ja kortisonitablettikuurien vuoksi.

On siis suorastaan rikollista, että TTL altistaa sillä kosteusvauriokohteessa pahoin sairastuneita.

Kun allergosoidut sille lopullisesti esim. TTL:n altistuskokeen vuoksi, et voi sitä välttää enää millään, koska sitä on sulan maan aikana väliinkin erittäin runsaasti ulkoilmassa.

Jotkut hollantilaiset sanoivat jossain tutkimuksessaan vuonna 1994, että se olisi ns. kosteusvauriotaloindikaattorimikrobi, josta sitten TTL:n vakuutuslääkärit sen äkkäsivät ja alkoivat käyttämään sitä altistuskokeissaan ainoana maailmassa.

Aspergillus fumigatus ei suinkaan ole se mikrobi, joka sairastuttaa ihmisen kosteusvauriotalossa. Sen aiheuttavat "sädesieniksi" sanotut bakteerit (Streptomyces), sekä lähinnä Bacillus cereus-bakteeri. Tämä on tämän hetkinen tieto. Hometutkimukseen ei kannata laittaa rahaa, niin kuin tähän mennessä on laitettu. Sen sijaan olisi kehitettävä mitä pikemmin laitteisto ja analyysimenetelmä, jolla saataisiin helposti analysoitua kosteusvauriokohteen sisäilmasta mahdollisesti löytyvä valinomysiini- ja kereleudimyrkyt.

On suorastaan rikollista tutkia Aspergillus fumigatusta. Sillä ei ole mitään tekemistä kosteusvauriokohteesta mahdollisesti syntyvän sairauden kanssa. Vasta sitten, kun sairaus on syntynyt, niin myös Aspergillus fumigatus muuttuu vaaralliseksi.

kohdat kaikille kirjoitti:

DISCUSSION
Top
Abstract
Introduction
Materials and Methods
Results
Discussion
References


Gliotoxin, a known fungal secondary metabolite, is produced by various Penicillium and Aspergillus species (22) but also by Gliocladium (12), Thermoascus (30), and Candida (24) species. Gliotoxin belongs to the epipolythiodioxopiperazine class of secondary metabolites. The properties of gliotoxin have been investigated in a number of studies, which have revealed its many biological actions (29). Cytotoxicity is a well-known property of gliotoxin, confirmed in the present study.
The mechanism of gliotoxin toxicity is believed to be based on its ability to produce reactive oxygen species (5). These reactive oxygen species or other radicals generated through redox cycling are also capable of causing DNA damage as demonstrated elsewhere in in vitro studies (3, 5, 6). In this study, we found that bacterial DNA repair systems appear to protect cells against the effects of gliotoxin. The implication is that, in accordance with the studies cited above, one of the targets of gliotoxin in bacterial cells is DNA. However, it is not yet possible to determine to what extent the cytotoxic activity of gliotoxins in mammalian cells reflects their DNA reactivity in view of their many other toxic effects.

Aspergillus species can colonize the respiratory mucosa in the normal respiratory tract, especially if it is damaged (15, 16). The mechanism of colonization is still poorly understood, but the ability of culture filtrates of A. fumigatus to decrease ciliary beating frequency (gliotoxin has been identified as a cilioinhibitory factor) and to damage human respiratory epithelium in vitro (R. Amitani, A. Sato, Y. Matsui, A. Niimi, K. Yamada, E. Tanaka, T. Murayama, K. Maeda, and F. Kuze, American Thoracic Society meeting, Am. Rev. Respir. Dis. 145:A548, 1992) may have some role. It is also possible that epithelial damage caused by Aspergillus could release nutrients for fungal growth. In view of the bioproperties of gliotoxin, the possibility that respiratory epithelium is exposed to this toxin represents a health hazard not only because of the cilioinhibitory activities of this agent but also because of its genotoxic and cytotoxic properties.

As far as we are aware, this is the first time that A. fumigatus has been shown to produce toxic substances when grown on common building materials. In this specific case, the toxins were not associated with spores or mycelium but rather were absorbed into the materials themselves. The concentrations of gliotoxin known to lower ciliary beating frequency or cause DNA adduct formation were above 0.2 and 32.6 µg/ml, respectively (1, 6). These can be compared to the levels detected in the experimentally mold-damaged building materials reported here, from 1 to 40 ng of gliotoxin per cm2 depending on the building material tested. According to these results, the amount of gliotoxin detected, for example, from an area of 100 cm2 of gypsum board could lower the ciliary beating frequency, provided, of course, that there is a quantitative release of gliotoxin from contaminated materials. However, formation of DNA adducts would require a greater amount of gliotoxin to be released from building materials. Although it is not yet known how common the production of gliotoxin is in actual moisture-damaged buildings (materials from the specific building from which A. fumigatus HT30 was isolated are not available for analysis any more), or to what extent and by what kind of mechanism gliotoxin could be mobilized from building materials, contaminated building materials may present a risk to the health of occupants. Also, the present observation certainly highlights the need for further research into the metabolic activities of indoor air fungi.


Osa tekstistä, tuota edellistä homeahdistuksen linkkiä

niin abstraktissa:
" Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard...."

tarkoittaa siis, että fumigatuksen kasvua ja gliotoksiinin tuotantoa joillakin rakennusmateriaaleilla tutkittin myös ja havaittiin voimakasta kasvua kuusi(-laudoissa) sekä kipsi- ja lastulevyillä.

tarvitse suomentaa, kirjoitti:

kunhan vain tietää sen, että se aiheuttaa allergista alveoliittia ja tuottaa pahoja myrkkyjä.
Astmaa se voi aiheuttaa atoopikoille, mutta infektioita mahdollisesti kaikille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt kosteusvauriossa oleskelun ja kortisonitablettikuurien vuoksi.

On siis suorastaan rikollista, että TTL altistaa sillä kosteusvauriokohteessa pahoin sairastuneita.

Kun allergosoidut sille lopullisesti esim. TTL:n altistuskokeen vuoksi, et voi sitä välttää enää millään, koska sitä on sulan maan aikana väliinkin erittäin runsaasti ulkoilmassa.

Jotkut hollantilaiset sanoivat jossain tutkimuksessaan vuonna 1994, että se olisi ns. kosteusvauriotaloindikaattorimikrobi, josta sitten TTL:n vakuutuslääkärit sen äkkäsivät ja alkoivat käyttämään sitä altistuskokeissaan ainoana maailmassa.

Aspergillus fumigatus ei suinkaan ole se mikrobi, joka sairastuttaa ihmisen kosteusvauriotalossa. Sen aiheuttavat "sädesieniksi" sanotut bakteerit (Streptomyces), sekä lähinnä Bacillus cereus-bakteeri. Tämä on tämän hetkinen tieto. Hometutkimukseen ei kannata laittaa rahaa, niin kuin tähän mennessä on laitettu. Sen sijaan olisi kehitettävä mitä pikemmin laitteisto ja analyysimenetelmä, jolla saataisiin helposti analysoitua kosteusvauriokohteen sisäilmasta mahdollisesti löytyvä valinomysiini- ja kereleudimyrkyt.

On suorastaan rikollista tutkia Aspergillus fumigatusta. Sillä ei ole mitään tekemistä kosteusvauriokohteesta mahdollisesti syntyvän sairauden kanssa. Vasta sitten, kun sairaus on syntynyt, niin myös Aspergillus fumigatus muuttuu vaaralliseksi.

miksi A. fumigatus aiheuttaa kuolemaan johtavia sairauksia vain homeisiksi todetuissa sairaaloissa? Eikö sen itiöitä pitäisi sinun teorioittesi mukaan olla kaikissa sairaaloissa yhtä paljon, jos se kerran on vain pelkästään ulkoilmahome???

lok-kikka kirjoitti:

"Jos Aspergillus fumigatus ylipäätään aiheuttaa sairauden, niin kyllä se tulee ulkoilmasta, eikä sisäilmasta"

jos aspergillusta löytyy materiaalinäytteistä jotka on otettu sisätiloista, niin kyllä sairauden aiheuttaa silloin sisätiloissa oleva aspergillus. olkoonkin sitten että aspergillus olisi tullut vaikka avaruudesta...

Aloitan vaan sanomalla etten ole lukenut koko tätä ketjua.

Vastaan vaan tähän yhteen kysymykseen ottamatta sen enempää huomiota keskustelun aiheeseen. Se koskee niitä "ulkohomeita". Niitä löytää myös sisätiloista kosteusvauriorakennuksissa. Ero tavallisen määrän ja epätavallisen määrän välillä on:
1) jos sisältä löytyy enemmän ulkohomeita kun ulkona samaan aikaan on selvä kosteusvaurio kyseessä. (Ulkona pitäisi testaustilanteessa olla ainakin -5 astetta tai kylmempää.)
2) jos sisällä on niitä samoja ulkohomeita, mutta saman verran tai vähemmän kuin ulkona tilanne on OK.

Huom! Jos sisällä on ulkohomeita jotka samaan aikaan eivät löydy ulkona, on kyse kosteusvaurioista myös.

kertoisitko kirjoitti:

miksi A. fumigatus aiheuttaa kuolemaan johtavia sairauksia vain homeisiksi todetuissa sairaaloissa? Eikö sen itiöitä pitäisi sinun teorioittesi mukaan olla kaikissa sairaaloissa yhtä paljon, jos se kerran on vain pelkästään ulkoilmahome???

infektioon sairaalassa, ovat jo muutenkin huonossa kunnossa.
Kyseisesten potilaiden immuunipuolustus joutuu tietenkin koville kosteusvaurioisessa sairaalassa. Likaa on aina liikaa. Kannattaa pitää aina mielessä myös valinomysiini ja kereleudi.

Todennäköisesti on annettu vielä kyytipojaksi tuhti annos kortisonia.

Huomatkaa, että kyseessä on siis infektio, eikä itiön aiheuttama tulehdus.

pikku Myy kirjoitti:

Aloitan vaan sanomalla etten ole lukenut koko tätä ketjua.

Vastaan vaan tähän yhteen kysymykseen ottamatta sen enempää huomiota keskustelun aiheeseen. Se koskee niitä "ulkohomeita". Niitä löytää myös sisätiloista kosteusvauriorakennuksissa. Ero tavallisen määrän ja epätavallisen määrän välillä on:
1) jos sisältä löytyy enemmän ulkohomeita kun ulkona samaan aikaan on selvä kosteusvaurio kyseessä. (Ulkona pitäisi testaustilanteessa olla ainakin -5 astetta tai kylmempää.)
2) jos sisällä on niitä samoja ulkohomeita, mutta saman verran tai vähemmän kuin ulkona tilanne on OK.

Huom! Jos sisällä on ulkohomeita jotka samaan aikaan eivät löydy ulkona, on kyse kosteusvaurioista myös.

materiaalinäytteistä. Olet oikeassa siinä mistä kirjoitit. Mutta materiaalinäytteiden kohdalla ei tarvitse vertailla ulkohomeita. Sillä jos rakenteissa on hometta, ei sillä ole väliä mistä ne tulivat, koska ne ovat ja pysyvät.
Homeanalyysi materiaalinäytteistä on riittävä ja jos arvot ovat yli STM asumisterveysohjeen, niin silloin on kyse terveyshaitasta myöskin.

suomennoksia kirjoitti:

niin abstraktissa:
" Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard...."

tarkoittaa siis, että fumigatuksen kasvua ja gliotoksiinin tuotantoa joillakin rakennusmateriaaleilla tutkittin myös ja havaittiin voimakasta kasvua kuusi(-laudoissa) sekä kipsi- ja lastulevyillä.

Mitä abstraktissa oikeastaan sanotaan:

"Genotoxic and cytotoxic compounds were isolated and purified from the culture medium of an indoor air mold, Aspergillus fumigatus. One of these compounds was identified as gliotoxin, a known fungal secondary metabolite. Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Ensinnäkin tämä:
"indoor air mold"
tarkoittaa sitä, että on tutkittu ilmasta saatuja itiöitä. Tosin voit kyllä olla niin typerä, että luulet ilmassa leijuvan homekasvustoa.

Tämä meni sitten totaalisesti pieleen:

"Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Jos ymmärtää hiukankin englantia, eikä vain siis katso sanakirjasta sanoja ja laita niitä peräkkäin, niin siinähän selvästi sanotaan, että on otettu erilaisia rakenusmateriaalien paloja, jotka sitten on kasteltu oikein kunnolla ja sitten niihin ympätty Af-kasvustoa. Kyseessä on siis keinotekoisesti aiheutettu Af-kasvusto.

Siinä saatat olla oikeassa, että nisuiisun ATK-opettajan taidot eivät riitä selvittämään sitä, mistä artikkelissa on kyse. Onneksi hänellä on myös biokemistin/mikrobiologin koulutus, jonka avulla tämäkin asia tuli selvitettyä.

Nisuiisua kyllä vähän hävettää se, että kyseisen artikkelin joukossa on hänen mikrobiologian opettajansa. Häveliäisyyssyystä hän ei sitä mainitse.

Kyseessä oli siis jälleen ns. nollatutkimus, jolla muka olisi oikeutettu TTL:n rikolliset Af-altistuskokeet.

UUSIKSI ! kirjoitti:

Mitä abstraktissa oikeastaan sanotaan:

"Genotoxic and cytotoxic compounds were isolated and purified from the culture medium of an indoor air mold, Aspergillus fumigatus. One of these compounds was identified as gliotoxin, a known fungal secondary metabolite. Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Ensinnäkin tämä:
"indoor air mold"
tarkoittaa sitä, että on tutkittu ilmasta saatuja itiöitä. Tosin voit kyllä olla niin typerä, että luulet ilmassa leijuvan homekasvustoa.

Tämä meni sitten totaalisesti pieleen:

"Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Jos ymmärtää hiukankin englantia, eikä vain siis katso sanakirjasta sanoja ja laita niitä peräkkäin, niin siinähän selvästi sanotaan, että on otettu erilaisia rakenusmateriaalien paloja, jotka sitten on kasteltu oikein kunnolla ja sitten niihin ympätty Af-kasvustoa. Kyseessä on siis keinotekoisesti aiheutettu Af-kasvusto.

Siinä saatat olla oikeassa, että nisuiisun ATK-opettajan taidot eivät riitä selvittämään sitä, mistä artikkelissa on kyse. Onneksi hänellä on myös biokemistin/mikrobiologin koulutus, jonka avulla tämäkin asia tuli selvitettyä.

Nisuiisua kyllä vähän hävettää se, että kyseisen artikkelin joukossa on hänen mikrobiologian opettajansa. Häveliäisyyssyystä hän ei sitä mainitse.

Kyseessä oli siis jälleen ns. nollatutkimus, jolla muka olisi oikeutettu TTL:n rikolliset Af-altistuskokeet.

näissä tutkimuksissa, joissa tutkitaan homekasvua materiaaleilla, niin home "keinotekoisesti ympätään" kasvamaan siinä materiaalilla. Miten testi muuten suoritettaisiin? Aspergillus fumigatus oli lähtenyt reippaasti kasvamaan testissä käytetyillä materiaaleilla.

Se on vähän niin, että hometaloissakin kyseiset materiaalit ovat "kastuneet oikein kunnolla" ennen kuin niissä rupeaa fumigatus kasvamaan, se kun tarvitsee runsaasti kosteutta.

En nyt nimittäisi tätä nollatutkimukseksi millään muotoa. Päinvastoin.

homeahdistus1 kirjoitti:

näissä tutkimuksissa, joissa tutkitaan homekasvua materiaaleilla, niin home "keinotekoisesti ympätään" kasvamaan siinä materiaalilla. Miten testi muuten suoritettaisiin? Aspergillus fumigatus oli lähtenyt reippaasti kasvamaan testissä käytetyillä materiaaleilla.

Se on vähän niin, että hometaloissakin kyseiset materiaalit ovat "kastuneet oikein kunnolla" ennen kuin niissä rupeaa fumigatus kasvamaan, se kun tarvitsee runsaasti kosteutta.

En nyt nimittäisi tätä nollatutkimukseksi millään muotoa. Päinvastoin.

ymppäys tarkoita todellista tilannetta. Samoin TTL:n Af-altistuskoe on täysin keinotekoinen tilanne.

Jos luit tekstistä, mitä tarkoittaa kastuneet oikein kunnolla, niin ei sellaista tapahdu kotona. Etkä sinä myöskään käynyt tiskipöytäsi alla ymppäämässä kostuneisiin paikkoihin Af:ää.

Tämä koe kuuluu sarjaan: "Näin huiputetaan homekasvustolla". Kerron homeilla tapahtuvasta huiputuksesta muutaman päivän kuluttua lisää.

Kyllä se näin on, että homeet vain "kirkastavat lauluäänen" (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Vasta siinä vaiheessa, kun bakteerikasvusto on saanut ylivallan homeilta (joiden joukossa ei ole valitettavasti Af-kasvustoa, itiöitä toki on) syntyy terveysvaara. Siitä juuri M S-S kertoo kirjassaan.

Tämä on yksinkertainen asia, jota maamme terveydenhuoltojärjestelmämme on määrätty pimittämään. Nämä mm. Starkin ja tämäkin koe ovat vain hämäystä.

ei keinotekoinen kirjoitti:

ymppäys tarkoita todellista tilannetta. Samoin TTL:n Af-altistuskoe on täysin keinotekoinen tilanne.

Jos luit tekstistä, mitä tarkoittaa kastuneet oikein kunnolla, niin ei sellaista tapahdu kotona. Etkä sinä myöskään käynyt tiskipöytäsi alla ymppäämässä kostuneisiin paikkoihin Af:ää.

Tämä koe kuuluu sarjaan: "Näin huiputetaan homekasvustolla". Kerron homeilla tapahtuvasta huiputuksesta muutaman päivän kuluttua lisää.

Kyllä se näin on, että homeet vain "kirkastavat lauluäänen" (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Vasta siinä vaiheessa, kun bakteerikasvusto on saanut ylivallan homeilta (joiden joukossa ei ole valitettavasti Af-kasvustoa, itiöitä toki on) syntyy terveysvaara. Siitä juuri M S-S kertoo kirjassaan.

Tämä on yksinkertainen asia, jota maamme terveydenhuoltojärjestelmämme on määrätty pimittämään. Nämä mm. Starkin ja tämäkin koe ovat vain hämäystä.

ettei meillä ollut kukaan koskaan käynyt ymppäämässä A. fumigatusta kotimme rakenteisiin. Silti niitä löytyi massiivisina kasvustoina asuntomme materiaalinäytteistä.

täysin varma kirjoitti:

ettei meillä ollut kukaan koskaan käynyt ymppäämässä A. fumigatusta kotimme rakenteisiin. Silti niitä löytyi massiivisina kasvustoina asuntomme materiaalinäytteistä.

tutkittu elektronimikroskoopilla. Mihähän lähetin sinulle jopa äänitteen, jossa kuulit, että on huijauksesta kysymys tämän firman kohdalla, joka niitä tutki.

Ainoa oikea tapa tutkia mikrobkasvustoa on kasvattaa näyte kasvatusalustalla.

Usko nyt jo, että homeilla huijatataan.

Af:n aiheuttamaan kirjoitti:

infektioon sairaalassa, ovat jo muutenkin huonossa kunnossa.
Kyseisesten potilaiden immuunipuolustus joutuu tietenkin koville kosteusvaurioisessa sairaalassa. Likaa on aina liikaa. Kannattaa pitää aina mielessä myös valinomysiini ja kereleudi.

Todennäköisesti on annettu vielä kyytipojaksi tuhti annos kortisonia.

Huomatkaa, että kyseessä on siis infektio, eikä itiön aiheuttama tulehdus.

että ne jotka kuolevat Af:n aiheuttamaan infektioon sairaalassa, ovat jo muutenkin huonossa kunnossa.

KYSYMYS KUULUIKIN:

MIKSI VAIN HOMESAIRAALOISSA TAPAHTUU NÄITÄ AF:N AIHEUTTAMIA KUOLEMANTAPAUKSIA.

Voisitko vastata menemättä asian viereen!

me tiedetään kirjoitti:

että ne jotka kuolevat Af:n aiheuttamaan infektioon sairaalassa, ovat jo muutenkin huonossa kunnossa.

KYSYMYS KUULUIKIN:

MIKSI VAIN HOMESAIRAALOISSA TAPAHTUU NÄITÄ AF:N AIHEUTTAMIA KUOLEMANTAPAUKSIA.

Voisitko vastata menemättä asian viereen!

kysymykseen:
"Kyseisesten potilaiden immuunipuolustus joutuu tietenkin koville kosteusvaurioisessa sairaalassa. Likaa on aina liikaa. Kannattaa pitää aina mielessä myös valinomysiini ja kereleudi.

Todennäköisesti on annettu vielä kyytipojaksi tuhti annos kortisonia."

ne oli kirjoitti:

tutkittu elektronimikroskoopilla. Mihähän lähetin sinulle jopa äänitteen, jossa kuulit, että on huijauksesta kysymys tämän firman kohdalla, joka niitä tutki.

Ainoa oikea tapa tutkia mikrobkasvustoa on kasvattaa näyte kasvatusalustalla.

Usko nyt jo, että homeilla huijatataan.

ystävä hyvä, en nyt oikein ymmärrä missä mennään, mutta kirjoitan aina omalla nimmarillani joten minut pitäisi olla helppo tunnistaa, jos vastauksesi oli minulle tarkoitettu?

Ylläoleva, jossa joku kertoi materiaalinäytteistä löydetyn fumigatusta, ei siis ollut minun tekstini. Meidänkin materiaalinäytteistä on löytynyt fumigatusta, erittäin runsaasti. Koska tutkimme vanhan talon läpikotaisin ja olimme kriittisiä kuluttajia, niin meillä kävi kaikenkaikkiaan kolme eri tutkimusfirmaa ja rakennusterveysasiantuntija (ja ne hyödyttömät homekoirat). Fumigatusta löytyi useamman firman näytteistä, joten minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta tutkimustuloksia siltä osin. Itse en tietenkään niitä tutkinut :-) nyt ei kyllä kyvyt ja välineet siihen riitä, näkökin on niin huono.

Kiitos avustasi joka tapauksessa.

ne oli kirjoitti:

tutkittu elektronimikroskoopilla. Mihähän lähetin sinulle jopa äänitteen, jossa kuulit, että on huijauksesta kysymys tämän firman kohdalla, joka niitä tutki.

Ainoa oikea tapa tutkia mikrobkasvustoa on kasvattaa näyte kasvatusalustalla.

Usko nyt jo, että homeilla huijatataan.

Kysymysmerkkejä minultakin.... Meiltä on kylläkin ottanut näytteet maan huippuasiantuntijat ja ne on analysoitu huippulaboratorioissa: Kuopion aluetyöterveyslaitoksella ja HYKS:in mykologian laboratoriossa. Näytteet on tutkittu viljelymenetelmällä eikä mikroskoopilla. Materiaaleista löytyi runsaasti A. fumigatusta.

??? kirjoitti:

Kysymysmerkkejä minultakin.... Meiltä on kylläkin ottanut näytteet maan huippuasiantuntijat ja ne on analysoitu huippulaboratorioissa: Kuopion aluetyöterveyslaitoksella ja HYKS:in mykologian laboratoriossa. Näytteet on tutkittu viljelymenetelmällä eikä mikroskoopilla. Materiaaleista löytyi runsaasti A. fumigatusta.

ymmärretä asiaa:
Tottakai joka näytteessä, joka otetaan mistä tahansa, jopa kuivasta paikasta, on Af:n ITIÖITÄ, joista lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä.

Af:n ITIÖITÄ on siis kaikkilla luonnossa, niin sisällä kuin ulkona, myös täysin terveessä talossa. Pientä rajaa hölmöilylle.

kun ei kirjoitti:

ymmärretä asiaa:
Tottakai joka näytteessä, joka otetaan mistä tahansa, jopa kuivasta paikasta, on Af:n ITIÖITÄ, joista lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä.

Af:n ITIÖITÄ on siis kaikkilla luonnossa, niin sisällä kuin ulkona, myös täysin terveessä talossa. Pientä rajaa hölmöilylle.

toistan: Asuntomme RAKENNUSMATERIAALEISTA siis löytyi massiivisia A. fumigatus KASVUSTOJA !

toistan kirjoitti:

toistan: Asuntomme RAKENNUSMATERIAALEISTA siis löytyi massiivisia A. fumigatus KASVUSTOJA !

mikä oli kasvupaikka?

kun ei kirjoitti:

ymmärretä asiaa:
Tottakai joka näytteessä, joka otetaan mistä tahansa, jopa kuivasta paikasta, on Af:n ITIÖITÄ, joista lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä.

Af:n ITIÖITÄ on siis kaikkilla luonnossa, niin sisällä kuin ulkona, myös täysin terveessä talossa. Pientä rajaa hölmöilylle.

mistähän rautalangasta tämän vääntäisi... ei meiltä ainakaan JOKA näytteestä löytynyt Aspergillus fumigatusta. Sitä löytyi VAIN pesukonevuodon kohdalta. Kyseisessä paikassa oli aivan eri homeet kuin muualla talossa, mikä on selviö, koska siellä oli HYVIN MÄRKÄÄ JA KUUMAA VETTÄ.

Kyse on siis materiaalinäytteistä, ei ilmanäytteistä, joissa on mitä sattuu ja ainakin niitä homeita, mitä ulkoilmassa liikkuu. Materiaalinäytteissä ei ole normaalisti suuria määriä ulkoilman homeita eikä ainakaan homekasvustoja. Vanhan talon materiaalinäytteistä ja kaikista rakennuksen osista, jotka ovat joskus olleet ulkoilman kanssa tekemisissä löytyy kyllä varmasti jotain homeita vähäisessä määrin. Aspergillus fumigatus kasvaa vain erittäin kosteassa, ei kuivassa paikassa. Ihan silminnähden märkää oli meillä eikä homekasvustoa tarvinnut mikroskoopilla hakea, kun lattia avattiin. Ihan oikeasti, kyllä ne näytteenottajat ja labrat ja rakennusterveysasiantuntijatkin jotain osaa.

UUSIKSI ! kirjoitti:

Mitä abstraktissa oikeastaan sanotaan:

"Genotoxic and cytotoxic compounds were isolated and purified from the culture medium of an indoor air mold, Aspergillus fumigatus. One of these compounds was identified as gliotoxin, a known fungal secondary metabolite. Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Ensinnäkin tämä:
"indoor air mold"
tarkoittaa sitä, että on tutkittu ilmasta saatuja itiöitä. Tosin voit kyllä olla niin typerä, että luulet ilmassa leijuvan homekasvustoa.

Tämä meni sitten totaalisesti pieleen:

"Growth of A. fumigatus and gliotoxin production on some building materials were also studied. Strong growth of the mold and the presence of gliotoxin were detected on spruce wood, gypsum board, and chipboard under saturation conditions."

Jos ymmärtää hiukankin englantia, eikä vain siis katso sanakirjasta sanoja ja laita niitä peräkkäin, niin siinähän selvästi sanotaan, että on otettu erilaisia rakenusmateriaalien paloja, jotka sitten on kasteltu oikein kunnolla ja sitten niihin ympätty Af-kasvustoa. Kyseessä on siis keinotekoisesti aiheutettu Af-kasvusto.

Siinä saatat olla oikeassa, että nisuiisun ATK-opettajan taidot eivät riitä selvittämään sitä, mistä artikkelissa on kyse. Onneksi hänellä on myös biokemistin/mikrobiologin koulutus, jonka avulla tämäkin asia tuli selvitettyä.

Nisuiisua kyllä vähän hävettää se, että kyseisen artikkelin joukossa on hänen mikrobiologian opettajansa. Häveliäisyyssyystä hän ei sitä mainitse.

Kyseessä oli siis jälleen ns. nollatutkimus, jolla muka olisi oikeutettu TTL:n rikolliset Af-altistuskokeet.

Homman nimihän oli tutkia, tuottaako fumigatus toksisia metaboliitteja erilaisilla rakennuksissa käytetyillä kosteilla alustoilla ja jos, niin minkälaisia. Tottakai se täytyy tehdä "keinotekoisesti" ja kontrolloiduissa olosuhteissa, jotta tiedetään mitä tutkitaan, eli ettei esim. mukana ole muita mikrobeja.

"Actinomycetes and molds isolated from soil or indoor air are known to produce genotoxic secondary metabolites (8, 21). As long as the chemical nature of these compounds remains obscure, it is difficult to evaluate their toxicological significance. Therefore, our objective has been to detect and isolate genotoxic compounds from different indoor air molds and actinomycetes. The production of microbial toxins on water-damaged building materials (2, 18, 19, 25) has been assessed, but there is no knowledge about the production of Aspergillus fumigatus specific secondary metabolites under similar conditions. However, A. fumigatus belongs to the group of indicator microorganisms typical of moisture-damaged buildings (23)."

Testissä ei tutkittu "ilmasta saatuja itiöitä" sinänsä, vaan homevaurioisen talon ilmasta saatiin erilaisia homekantoja, joista eristettiin tämä tutkimuksen kohde, jota sitten kasvatettiin laboratoriossa lisää. Eiköhän tutkimuksessa osoitettu selvästi, että ilmasta saatiin kiinni fumigatustakin.

"The tester strain, Aspergillus sp. strain HT30, was among the strains isolated from the indoor air of buildings with a history of moisture problems producing symptoms in the inhabitants of the building. These symptoms included those of respiratory irritation, such as rhinitis, rising phlegm, night cough, and hoarseness; irritation of eyes and skin; fatigue; and subfebrile temperatures and also included common respiratory infections, such as sinusitis and bronchitis. Subsequently, the isolate was typed as A. fumigatus by the Centraalbureau voor Schimmelcultures, Baarn, The Netherlands."

Miten olisit itse tutkinut paremmin ja tieteellisen objektiivisesti minkälaisia toksiineja Aspergillus fumigatus tuottaa erilaisilla kostuneilla rakennusmateriaaleilla? Kannattaisi lukea ymmärryksellä, mistä on kysymys, ennen kuin antaa kaunansa purkautua ihmisten ilmoille enempiä ajattelematta. Otsikkokin kertoo jo paljon.

Vaan uusiksi kirjoitti:

Homman nimihän oli tutkia, tuottaako fumigatus toksisia metaboliitteja erilaisilla rakennuksissa käytetyillä kosteilla alustoilla ja jos, niin minkälaisia. Tottakai se täytyy tehdä "keinotekoisesti" ja kontrolloiduissa olosuhteissa, jotta tiedetään mitä tutkitaan, eli ettei esim. mukana ole muita mikrobeja.

"Actinomycetes and molds isolated from soil or indoor air are known to produce genotoxic secondary metabolites (8, 21). As long as the chemical nature of these compounds remains obscure, it is difficult to evaluate their toxicological significance. Therefore, our objective has been to detect and isolate genotoxic compounds from different indoor air molds and actinomycetes. The production of microbial toxins on water-damaged building materials (2, 18, 19, 25) has been assessed, but there is no knowledge about the production of Aspergillus fumigatus specific secondary metabolites under similar conditions. However, A. fumigatus belongs to the group of indicator microorganisms typical of moisture-damaged buildings (23)."

Testissä ei tutkittu "ilmasta saatuja itiöitä" sinänsä, vaan homevaurioisen talon ilmasta saatiin erilaisia homekantoja, joista eristettiin tämä tutkimuksen kohde, jota sitten kasvatettiin laboratoriossa lisää. Eiköhän tutkimuksessa osoitettu selvästi, että ilmasta saatiin kiinni fumigatustakin.

"The tester strain, Aspergillus sp. strain HT30, was among the strains isolated from the indoor air of buildings with a history of moisture problems producing symptoms in the inhabitants of the building. These symptoms included those of respiratory irritation, such as rhinitis, rising phlegm, night cough, and hoarseness; irritation of eyes and skin; fatigue; and subfebrile temperatures and also included common respiratory infections, such as sinusitis and bronchitis. Subsequently, the isolate was typed as A. fumigatus by the Centraalbureau voor Schimmelcultures, Baarn, The Netherlands."

Miten olisit itse tutkinut paremmin ja tieteellisen objektiivisesti minkälaisia toksiineja Aspergillus fumigatus tuottaa erilaisilla kostuneilla rakennusmateriaaleilla? Kannattaisi lukea ymmärryksellä, mistä on kysymys, ennen kuin antaa kaunansa purkautua ihmisten ilmoille enempiä ajattelematta. Otsikkokin kertoo jo paljon.

että onko Af ns. kosteusvauriotaloindikaattori, eikä siitä, että onko se myrkyllinen vai ei. Kaikkihan sen tietävät, että se on myrkyllinen ja juuri sen vuoksi TTL käyttää sitä altistuskokeissaan. Haluaa siis tappaa, sillä eivät vainajat valita!

Ei Af:sta tarvitse tutkia enää. Typerää tuhlata vähiä rahoja tuollaiseen itsestäänselvyyteen. Tässä kokeessa oli vain tarkoitus korostaa sitä, että se olisi ns. tyypillinen kosteusvauriotalomikrobi, jota se ei tietenkään ole. Haettiin ikään kuin oikeutusta altistaa sillä.

Siis mitään sen aktiivista kasvustoa EI LÖYDY kosteusvauriotalosta, vain sen itiöitä.

Onko kosteusvauriomikrobien aiheuttama astmasi nyt tasapainossa? Jos ei ole niin nappaa kunnon kortisonitablettikuuri.

kinasteltu siitä, kirjoitti:

että onko Af ns. kosteusvauriotaloindikaattori, eikä siitä, että onko se myrkyllinen vai ei. Kaikkihan sen tietävät, että se on myrkyllinen ja juuri sen vuoksi TTL käyttää sitä altistuskokeissaan. Haluaa siis tappaa, sillä eivät vainajat valita!

Ei Af:sta tarvitse tutkia enää. Typerää tuhlata vähiä rahoja tuollaiseen itsestäänselvyyteen. Tässä kokeessa oli vain tarkoitus korostaa sitä, että se olisi ns. tyypillinen kosteusvauriotalomikrobi, jota se ei tietenkään ole. Haettiin ikään kuin oikeutusta altistaa sillä.

Siis mitään sen aktiivista kasvustoa EI LÖYDY kosteusvauriotalosta, vain sen itiöitä.

Onko kosteusvauriomikrobien aiheuttama astmasi nyt tasapainossa? Jos ei ole niin nappaa kunnon kortisonitablettikuuri.

Etkö siis edes ymmärtänyt tuon tutkimuksen tarkoitusta?? Ei siinä tutkittu, onko Af kosteusvaurioindikaattorilaji vai ei. Tutkijat kyllä tiesivät, että se on. Tutkimuksessa oli kysymys siitä, että tuottaako se myrkkyjä tietyillä rakennusmateriaaleilla kasvaessaan. (Eikö sinulla ole kuin pieni lyhennelmä tutkimuksesta?)

" Therefore, our objective has been to detect and isolate genotoxic
compounds from different indoor air molds and actinomycetes.
The production of microbial toxins on water-damaged
building materials (2, 18, 19, 25) has been assessed, but
there is no knowledge about the production of Aspergillus fumigatus
specific secondary metabolites under similar conditions.
However, A. fumigatus belongs to the group of indicator
microorganisms typical of moisture-damaged buildings (23). "

A. fumigatus tuottaa siis tietyissä olosuhteissa myrkkyjä. Altistusuutteissa myrkkyjä ei tietenkään ole eikä TTL:n päämääränä ole tappaa ihmisiä. (Korostan nyt sitten taas varmuuden vuoksi, etten minäkään noiden altistuskokeiden kannattaja ole.)

A. fumigatus -kasvustot ovat tavallisia kosteusvauriotaloissa ja niitä pidetään indikaattorilajeina kaikkialla maailmassa. Sinä taidat olla maailman ainoa ihminen, joka muuta väittää. Kenelläkään muulla ei asiasta ole epäselvyyksiä. Mutta, kuten tiedämme, sinulle nämä tämän alan asiat näyttävät kaikki olevan täysin epäselviä ja tuntemattomia.

kun ei kirjoitti:

ymmärretä asiaa:
Tottakai joka näytteessä, joka otetaan mistä tahansa, jopa kuivasta paikasta, on Af:n ITIÖITÄ, joista lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä.

Af:n ITIÖITÄ on siis kaikkilla luonnossa, niin sisällä kuin ulkona, myös täysin terveessä talossa. Pientä rajaa hölmöilylle.

Vai oletko yksinkertaisin ihminen, mitä maa päällään kantaa????

Juuri tuossa aiemmin väitit, että materiaalinäytteet ovat ainoita luotettavia näytteitä. Nyt sinä sitten sanot, että mitä tahansa itiöitä ilmassa liikkuu, niin niitä on joka näytteessä otetaan ne mistä tahansa ja niistä lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä......... ja kaikissa materiaalinäytteissä siis teoriasi mukaan esiintyy aina A. fumigatusta.........

vitsi vai kirjoitti:

Vai oletko yksinkertaisin ihminen, mitä maa päällään kantaa????

Juuri tuossa aiemmin väitit, että materiaalinäytteet ovat ainoita luotettavia näytteitä. Nyt sinä sitten sanot, että mitä tahansa itiöitä ilmassa liikkuu, niin niitä on joka näytteessä otetaan ne mistä tahansa ja niistä lähtee sitten kasvamaan pesäkkeitä......... ja kaikissa materiaalinäytteissä siis teoriasi mukaan esiintyy aina A. fumigatusta.........

ei ole kosteusvauriorakennuksissa! Vain itiöitä.

Af on erittäin paha mikrobi, jos sille allergisoituu. Sitä ei saisi käyttää missään nimessä altistuskokeissa, koska se on tarkoitettu vain ns. perinteisten IgE-allergioiden tutkimiseen. Ja silloinkin vain, jos tuo allergia on varmistettu rist- ja rast-kokeella ja Af:n IgE:n löytymisellä kehosta. Sitä ei saa missään nimessä käyttää kosteusvauriotalossa sairastuneen tutkimiseen.

Af aiheuttaa myös allergista alveoliittia, joten senkin suhteen on ihmeellistä, että TTL ainoana paikkana maailmassa käyttää sitä altistuskokeissaan, jonka avulla selviää ainoastaan sen aiheuttama IgE-välitteinen ns. perinteinen allergia. Siis aivan järjetöntä!

Koska Af on kaikkilla, niin se ei voi olla ns. kosteusvauriotaloindikaattori. Kosteusvauriotaloindikaattori on sellainen mikrobi, jolla on aktiivista mikrobikasvustoa kosteusvauriokohteeessa. M S-S:n kirjassa, sivulla 22 on lueteltu vesivahinkotalon sisätilan indikaattoribakteerit. M S-S ei käytä siis yhtään hometta indikattorina, koska homeita on maailma täynnä.

Noista bakteereista maassamme tutkitaan ainoastaan Streptomyces ("sädesieni"). Kuten on ollut puhetta, niin siitä se pahuus alkaa, joten oikeastaan mitään muuta ei kannattaisikaan etsiä kuin sitä. Jos sitä löytyy ja oireilee tyypillisesti, niin rakennus on terveydelle vaarallinen.

Nämä asiat ovat niin yksinkertaisia asioita ymmärtää, joten myös yksinkertaisen ihmisen pitäisi ymmärtää ne.

Af kasvustoa kirjoitti:

ei ole kosteusvauriorakennuksissa! Vain itiöitä.

Af on erittäin paha mikrobi, jos sille allergisoituu. Sitä ei saisi käyttää missään nimessä altistuskokeissa, koska se on tarkoitettu vain ns. perinteisten IgE-allergioiden tutkimiseen. Ja silloinkin vain, jos tuo allergia on varmistettu rist- ja rast-kokeella ja Af:n IgE:n löytymisellä kehosta. Sitä ei saa missään nimessä käyttää kosteusvauriotalossa sairastuneen tutkimiseen.

Af aiheuttaa myös allergista alveoliittia, joten senkin suhteen on ihmeellistä, että TTL ainoana paikkana maailmassa käyttää sitä altistuskokeissaan, jonka avulla selviää ainoastaan sen aiheuttama IgE-välitteinen ns. perinteinen allergia. Siis aivan järjetöntä!

Koska Af on kaikkilla, niin se ei voi olla ns. kosteusvauriotaloindikaattori. Kosteusvauriotaloindikaattori on sellainen mikrobi, jolla on aktiivista mikrobikasvustoa kosteusvauriokohteeessa. M S-S:n kirjassa, sivulla 22 on lueteltu vesivahinkotalon sisätilan indikaattoribakteerit. M S-S ei käytä siis yhtään hometta indikattorina, koska homeita on maailma täynnä.

Noista bakteereista maassamme tutkitaan ainoastaan Streptomyces ("sädesieni"). Kuten on ollut puhetta, niin siitä se pahuus alkaa, joten oikeastaan mitään muuta ei kannattaisikaan etsiä kuin sitä. Jos sitä löytyy ja oireilee tyypillisesti, niin rakennus on terveydelle vaarallinen.

Nämä asiat ovat niin yksinkertaisia asioita ymmärtää, joten myös yksinkertaisen ihmisen pitäisi ymmärtää ne.

jolla A.f-itiö pöllähtäessään sisätiloihin märän rakennuslevyn päälle tietää olevansa sisätiloissa eikä rupea siinä lisääntymään? Olisi ihan hauska tietää. Minä en ole ymmärtänyt että homeitiö on näin älykäs. Kun nyt väität että kaikki meidänkin käyttämät labrat ja tutkijat ovat valehdelleet tutkimustuloksissaan (tarkoituksella varmaan?). Että vaikka esittämässäni tutkimuslinkissä fumigatus kasvoi märillä rakennusmateriaaleilla niin se ei missään tapauksessa oikeasti kasvanut vastaavilla märillä materiaaleilla meidän keittiössä, vaikka sitä löytyikin materiaalinäytteistä? Siis mä en tajuu...

homeahdistus1 kirjoitti:

jolla A.f-itiö pöllähtäessään sisätiloihin märän rakennuslevyn päälle tietää olevansa sisätiloissa eikä rupea siinä lisääntymään? Olisi ihan hauska tietää. Minä en ole ymmärtänyt että homeitiö on näin älykäs. Kun nyt väität että kaikki meidänkin käyttämät labrat ja tutkijat ovat valehdelleet tutkimustuloksissaan (tarkoituksella varmaan?). Että vaikka esittämässäni tutkimuslinkissä fumigatus kasvoi märillä rakennusmateriaaleilla niin se ei missään tapauksessa oikeasti kasvanut vastaavilla märillä materiaaleilla meidän keittiössä, vaikka sitä löytyikin materiaalinäytteistä? Siis mä en tajuu...

teidän aktiivinen Af-kasvusto tutkittiin elektronimikroskooppikuvalla. Minä puolestani kerroin sinulle, että mikrobiologian professori ei nähnyt väitettyä Aspergillus-kasvustoa kuvassa, vaikka analysoija-laborantti niin väitti.

Usko nyt jo, että ne ovat muita homeita, jotka ovat ns. kosteusvauriomikrobi-indikaattoreja. M S-S ei kelpuuta edes yhtään hometta indikaattorilajiksi. Ei Af voi olla sellainen, koska sitä on julmetusti kaikkilla, siis sen itiöitä.

Laitan pikapuoliin artikkelin, jossa selostan miten HOMEILLA (ei siis bakteereilla) huijataan! Juuri siitä johtuu, että kosteusvauriokohteessa sairastuneita ei oteta tosissaan. Se oli se yksi MOT-ohjelma aikoinaan, joka pilasi kaiken, kun ihmiset eivät osa tehdä eroa homeen ja bakteerin välillä. Ohjelmassa, jopa professori Kari Reijula sanoo, että eivät homeet ole vaarallisia tai niiden haittoja liioitellaan. Reijula viisaana miehenä ei tietenkään lisää, että bakteerithan ne ongelman aiheuttavat.

Af tarvitsee myös kunnon sapuskat ja kunnon lämmön ennen kuin se alkaa kasvaa. Paras kavupaikka sille on komposti ja esim. lämmennyt hake.

Bakteereilla ei ole vielä kukaan yrittänyt huijata.

minulle, että kirjoitti:

teidän aktiivinen Af-kasvusto tutkittiin elektronimikroskooppikuvalla. Minä puolestani kerroin sinulle, että mikrobiologian professori ei nähnyt väitettyä Aspergillus-kasvustoa kuvassa, vaikka analysoija-laborantti niin väitti.

Usko nyt jo, että ne ovat muita homeita, jotka ovat ns. kosteusvauriomikrobi-indikaattoreja. M S-S ei kelpuuta edes yhtään hometta indikaattorilajiksi. Ei Af voi olla sellainen, koska sitä on julmetusti kaikkilla, siis sen itiöitä.

Laitan pikapuoliin artikkelin, jossa selostan miten HOMEILLA (ei siis bakteereilla) huijataan! Juuri siitä johtuu, että kosteusvauriokohteessa sairastuneita ei oteta tosissaan. Se oli se yksi MOT-ohjelma aikoinaan, joka pilasi kaiken, kun ihmiset eivät osa tehdä eroa homeen ja bakteerin välillä. Ohjelmassa, jopa professori Kari Reijula sanoo, että eivät homeet ole vaarallisia tai niiden haittoja liioitellaan. Reijula viisaana miehenä ei tietenkään lisää, että bakteerithan ne ongelman aiheuttavat.

Af tarvitsee myös kunnon sapuskat ja kunnon lämmön ennen kuin se alkaa kasvaa. Paras kavupaikka sille on komposti ja esim. lämmennyt hake.

Bakteereilla ei ole vielä kukaan yrittänyt huijata.

A. fumigatus on virallisestikin kosteusvaurioindikaattorilaji. Sen kasvustot ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Jokainen alalla toimiva tietää sen ja on nähnyt niitä kasvustoja.

Sen kosteusvaatimus on samaa luokkaa kuin Stachybotrys atrallakin. Se, että Af on termotolerantti tarkoittaa, että se kestää myös tavallista lämpimimpiäkin olosuhteita. Se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö se kasvaisi myös huoneenlämmössä. Kyseiselle mikrobille on tunnusomaista, että se viihtyy hyvin laajoilla lämpöasteikoilla.

Terveiden talojen sisäilmasta ei A. fumigatusta löydetä mitattavissa olevia määriä. Poikkeuksena maalaistalot, johon ne tulevat esim. navetta yms. vaatteiden mukana - ja tietysti talot, joissa on komposti hyvin lähellä.

Aspergillus fumigatus ei myöskään ole yleinen ulkoilmahome, vaikka niin näet ajattelevan. Tässä sinulle tietoa tavallisimmista ulkoilman homelajeista:

Cladosporium (85 %), Penicillium (4 %), Botrytis (2 %), Fusarium (0.8 %), Aureobasidium (0.5 %), Geotrichum (0.5 %), Verticillium (0.5 %) ja Mucor (0.2%).

höyryät kirjoitti:

A. fumigatus on virallisestikin kosteusvaurioindikaattorilaji. Sen kasvustot ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Jokainen alalla toimiva tietää sen ja on nähnyt niitä kasvustoja.

Sen kosteusvaatimus on samaa luokkaa kuin Stachybotrys atrallakin. Se, että Af on termotolerantti tarkoittaa, että se kestää myös tavallista lämpimimpiäkin olosuhteita. Se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö se kasvaisi myös huoneenlämmössä. Kyseiselle mikrobille on tunnusomaista, että se viihtyy hyvin laajoilla lämpöasteikoilla.

Terveiden talojen sisäilmasta ei A. fumigatusta löydetä mitattavissa olevia määriä. Poikkeuksena maalaistalot, johon ne tulevat esim. navetta yms. vaatteiden mukana - ja tietysti talot, joissa on komposti hyvin lähellä.

Aspergillus fumigatus ei myöskään ole yleinen ulkoilmahome, vaikka niin näet ajattelevan. Tässä sinulle tietoa tavallisimmista ulkoilman homelajeista:

Cladosporium (85 %), Penicillium (4 %), Botrytis (2 %), Fusarium (0.8 %), Aureobasidium (0.5 %), Geotrichum (0.5 %), Verticillium (0.5 %) ja Mucor (0.2%).

olet ryhtynyt?

Millä sinä erotat aktiivisen Af:n kasvuston, koska se pitää tunnistaa elektronimikroskoopin kuvan avulla?

Vain kavatusalustasta sen voi tunnistaa.

Ainoastaan TTL tyrkyttää sitä apureineen käyttäen jopa homesairaidet-palstaa apunaan kosteusvauriotalomikrobiksi. Rikollisuus rehottaa.

höyryät kirjoitti:

A. fumigatus on virallisestikin kosteusvaurioindikaattorilaji. Sen kasvustot ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Jokainen alalla toimiva tietää sen ja on nähnyt niitä kasvustoja.

Sen kosteusvaatimus on samaa luokkaa kuin Stachybotrys atrallakin. Se, että Af on termotolerantti tarkoittaa, että se kestää myös tavallista lämpimimpiäkin olosuhteita. Se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö se kasvaisi myös huoneenlämmössä. Kyseiselle mikrobille on tunnusomaista, että se viihtyy hyvin laajoilla lämpöasteikoilla.

Terveiden talojen sisäilmasta ei A. fumigatusta löydetä mitattavissa olevia määriä. Poikkeuksena maalaistalot, johon ne tulevat esim. navetta yms. vaatteiden mukana - ja tietysti talot, joissa on komposti hyvin lähellä.

Aspergillus fumigatus ei myöskään ole yleinen ulkoilmahome, vaikka niin näet ajattelevan. Tässä sinulle tietoa tavallisimmista ulkoilman homelajeista:

Cladosporium (85 %), Penicillium (4 %), Botrytis (2 %), Fusarium (0.8 %), Aureobasidium (0.5 %), Geotrichum (0.5 %), Verticillium (0.5 %) ja Mucor (0.2%).

Valitettavasti se nyt vaan on niin, että noita mikrobiologian opintoja ja alan työkokemustakin näyttää itselläni olevan hurjan paljon enemmän kuin sinulla. Ei ole tarvinnut etsiä töitä ATK-opettajana.

Tiedoksesi jälleen kerran: A. fumigatus on kosteusvaurioindikaattorimikrobi ihan kansainvälisestikin eikä sinun tarvitse olla huolissasi siitä, etteikö alan ammattilaiset osaisi tunnistaa sen kasvustoja.

sairastuneita, ei ole mitenkään liian terveellinen home.

tahollekin ja ihan syystä.

tuolle tutkivalle kirjoitti:

tahollekin ja ihan syystä.

se syy mielestäsi on?