Tervehdys,
Juuri äsken uutisoitiin, että suppilovahverot ovat nostatelleet itiöemiään Espoossa. Erilaisten ruusujen, keväisten sipulikasvien, köynnöshortensioiden yms. herääminen kasvuun on jo vanha juttu tälle talvelle.
Mutta oletteko huomanneet jäkälien paisumista ja virkoamista koivujen, haapojen ym. rungoilla? Viikonloppuna katselin, että muutamien vanhojen koivujen rungot ovat vahvan karve- tms. jäkälän peitossa. Ja vanhojen haapojen keltajäkäläkin näyttää heränneen henkiin.
Sanokaapa luonnon tuntijat, kumpaa tämä merkitsee: jäkälien kuolemaa pakkasten tullessa vai puiden kuolemaa ensi kesänä?
Terv. Ken Tiessen
Juuri äsken uutisoitiin, että suppilovahverot ovat nostatelleet itiöemiään Espoossa. Erilaisten ruusujen, keväisten sipulikasvien, köynnöshortensioiden yms. herääminen kasvuun on jo vanha juttu tälle talvelle.
Mutta oletteko huomanneet jäkälien paisumista ja virkoamista koivujen, haapojen ym. rungoilla? Viikonloppuna katselin, että muutamien vanhojen koivujen rungot ovat vahvan karve- tms. jäkälän peitossa. Ja vanhojen haapojen keltajäkäläkin näyttää heränneen henkiin.
Sanokaapa luonnon tuntijat, kumpaa tämä merkitsee: jäkälien kuolemaa pakkasten tullessa vai puiden kuolemaa ensi kesänä?
Terv. Ken Tiessen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jäkälä on kahden eliön tai eliöosakkaan kiinteä symbioottinen rakennelma.
1. Sieniosakas
2. Viherlevä tai cyanobakteeri
Jos jompikumpi osakkaista kuolee olosuhteiden huonontuessa, koko rakenne kuolee. Sieni on täysin riippuvainen levä-/cyanobakteeriosapuolesta ja sama pätee toisinkin päin.
Tuskin puu ainakaan kuolee, jäkälä on paljon haavoittuvaisempi ympäristön muutoksiin ja se voi kuolla, mutta ei sekään luultavasti kevään pakkasiin kuole, saasteisiin ja happamiin sateisiin kylläkin.