Toises ketjus sanottiin että joskus on lupa ehkäistä jos on jotenki sairas. Tähän yksi vl kirjoitti:
"Kuka sen sitten todentaa, että aviopari ehkäisee todella "terveydellisin perustein"?? - Eikä esimerkiksi vain siitä syystä, että ei tarvitsisi rakentaa kallista omakotitaloa isommalle perheelle? Joku voi ehkäistä myös vaan siksi että pääsee seuraavana vuonna Thaimaan lomalle?
Kyllä on paras että ehkäisy on ON- OFF, eli se joka on elävässä uskossa, ei ehkäise koskaan."
Tämä on uskomises tärkeä asia. Onko meikäläisyydes ihan ehdoton ehkäisykielto? Vai onko niin että ehkäisy onkin sallittu?
"Kuka sen sitten todentaa, että aviopari ehkäisee todella "terveydellisin perustein"?? - Eikä esimerkiksi vain siitä syystä, että ei tarvitsisi rakentaa kallista omakotitaloa isommalle perheelle? Joku voi ehkäistä myös vaan siksi että pääsee seuraavana vuonna Thaimaan lomalle?
Kyllä on paras että ehkäisy on ON- OFF, eli se joka on elävässä uskossa, ei ehkäise koskaan."
Tämä on uskomises tärkeä asia. Onko meikäläisyydes ihan ehdoton ehkäisykielto? Vai onko niin että ehkäisy onkin sallittu?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Sielunvihollisesta ne on tuollaiset epäilykset! Usko vapaasti, sillä uskovaisena ei mitään tapahdu ihmiselle Jumalan sallimatta. Epäilyksetkin on uskon koettelemuksia.
Kuulin viime lauantaina seuroissa kun Jumala kirkasti puhujalle tästä:
"Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne."
5.Moos.13:3.
Jumalanvaltakuntaa arvosteleva mielikin on sielunvihollisen asettama koettelemus ja siitä saa rukoilla Jumalan voimaa että uskovainen jaksaa taistella sitä vastaan.
Sekava kirjoitus! Raamatun sitaatissa johon viittaat, sanotaan, että Jumala asettaa ihmiselle koettelemuksia. Mutta sinä kirjoitat tuossa kuitenkin "sielunvihollisen asettamista" koettelemuksista.
Koeta nyt hyvä ihminen päättää, kumpi niitä koettelemuksia tekee!
pullollaan takapiruja, joita vedetään aina tarpeen tullen pelokiksi.
Tuossa Vl-äidin esiin ottamassa Raamatun sitaatissa puhutaan selvästi Jumalan antamista koettelemuksista.
Että Jumala testaa uskovaista, kokeilee että "uskooko tuo mun luoma ihminen minuun vai teeskeentelelkö vain".
Vl-äitin kirjoituksessa on menneet sekaisan Sielunvihollinen ja Jumala.
jos uskovainen (vl-äiti) ei erota Jumalaa sielunvihollisesta? Minusta se on hyvin vakava asia hänen kohdallaan.
Jokaisen on tehtävä oma ratkaisunsa ja pyydettävä Jeesus elämäänsä.
Tuleeko kukaan vl-laisista "oikeasti uskoon"? Kokeeko kukaan noiden pelotteluoppien mukana uudestisyntymistä - henkilkökohtaista uskoontuloa? Vai onko heillä vain uskonnon harjoittamista ja lasten synnyttämistä koko ajan?
Usko kun ei periydy. Onneksi ateismikaan ei periydy. Väärät opit vain pysyvät tiukasti ihmisten mielessa - kun eivät itse lue Raamattua vaan uskovat kaiken, mitä saarnaMiehet kertovat. Naistenhan 'on vaiettava' ja miehet siihen usein vetoavatkin - myös "uskovaiset" papit, kun he alistavat vaimojaan oman tahtonsa alle.
Kukaan ei vastannut - paitsi Kempelainen - miten vl:laiset tulevat uskoon - kun kerran täällä kysyin sitä.
Osaatteko kertoa miten ja milloin tulitte uskoon omakohtaisesti?
Olisi kiva lukea, miten löysitte Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen - vai löysittekö edes muutakin kuin "säännöt ja pelottelun"?
Miten tulit uskoon? Mihin uskot? Kuka on sinun Herrasi?
Myös ns. jumalanvaltakunnan määräykset voivat olla sielunvihollisen koettelemuksia, joiden tarkoituksena on opettaa ihmistä ajattelemaan omilla aivoillaan.
Juuri näin. Hieno oivallus. Erilaiset "seurakunnan määräykset" tulee jokaisen punnita tarkasti omassatunnossaan. Mihin menee mukaan.
Jumala antoi käskyn Nooalle ja hänen pojilleeen: Lisääntykää ja täyttäkää maa.
Oletteko Nooan poikia?
Maapallo on jo liian täynnä.
Jumala voi antaa miehelle uuden vaimon, mutta lasten OMA ÄITI on haudassa, jos raskaus vaaransi äidin hengen. Ei Jumalakaan halua teidän yksin täyttävän maapalloa äidin hengen uhalla. Tietääkseni ette edes ole Nooan poikia :0)
Jumala antoi ihmiselle järjen. Missään kohdassa Raamattu ei kiellä oman järjen käyttöä.
Jos Jumala antoi lääkäreille viisauden (koulutuksen kautta) niin sitä viisautta saa kyllä käyttää.
"Voi sitä joka ei huolehdi OMASTA perhekunnastaan"...
Etsihän Raamatusta se kohta.
Kyllästyykö vl miehet vaimoihinsa ja vaativat uutta raskautta että saisivat uuden vaimon? Voi niitä katkeria lapsiparkoja, joita minäkin tunnen muutamia. Heistä tuli ateisteja. Kun ateistin vaimo (kaksi ystävääni)tuli uskoon, mies hylkäsi heti ja perusteli: ateistin kanssa meninkin naimisiin. Noilla ateistimiehillä oli vl-tausta lapsuudessaan.
Käyttäkää naiset omaa järkeännekin. Se on luvallista. Pitäkää huolta omasta perhekunnastanne ja niistä lapsista, jotka olette jo saanut.
"Noilla ateistimiehillä oli vl-tausta lapsuudessaan."
Ihanko tota kirjoitit vai keksitkö jutun?
Ystävättäreni kertoivat, että kun he tulivat uskoon, molempien ateistimies jätti heidät. Molemmilla ateistimiehillä on vl-lapsuus. Kolmannella ystävättärelläni on ateistimies, joka on vl-perheen aikuinen lapsi. Tuon ystävättäreni mies kyllä sallii vaimonsa käydä hengellisissä tilaisuuksissa, mutta uskonasiat ovat kielletty puheenaihe kotona. Mies on "ihan allerginen" kaikelle, mikä viittaa uskoon. Vaimolleen hän sallii uskon ja myös minut, vaimon ystävättären, mies hyväksyi täysin, vaikka olen uskovainen :0) He muuttivat jo toiselle paikkakunnalle ja en tiedä mitä heille kuuluu.
on vaikea hyväksyä helluntalaisia, vaikka olisi itse vl-uskon kieltänytkin.
En tiedä ketään, jolla olisi ollut vl-tausta ja olisi liittynyt helluntalaisiin tai muihin uskonsuuntiin.
Ev.lut. kirkon kyllä yleensä kaikki hyväksyy, myös kirkkouskovaisuuden.
Kyllä minä kuulun ihan ev.lut. kirkkoon.
Nuo kolmen ystävättären miehet (kahden entiset miehet) olivat vl-perheiden ateisteja. Hirveitä kokemuksia pitää olla, jotta alkaa ateistiksi "uskovasta" perheestä. He taisivat saada tarpeekseen yöllisistä hoitokokouksista ja helvetillä pelottelusta. Ei taidettu heille puhua rakastavasta Jumalasta, joka on kaikkien uskovien Taivaallinen Isä.
Ei tässä epäselvää ole. Uskovainen haluaa ottaa vastaan kaikki lapset joita Jumala perheeseen siunaa. Emme ehkäise tätä Jumalan luomistyötä.
"Onko meikäläisyydes ihan ehdoton ehkäisykielto? Vai onko niin että ehkäisy onkin sallittu? "
a. Kantanne ei perustu Raamattuun. Raamatussa ei oel sellaista kohtaa josssa Jumala olisi kieltänyt ehkäisyn.
http://scratchpad.wikia.com/wiki/Ehkäisy
b. teidän ehkäisykieltonne ei ole suinkaan ollut muuttumaton. Kanta on vaihdellut avioparin omantunnon ratkaisuvallasta täydelliseen ehkäisyn kieltämiseen.
Tässä on kooste määräyksistä eri vuosikymmeniltä.
1)Ennen sotia ei syntyvyyden säännöstelyyn otettu kantaa.
2) Päivämies vuodelta 1957: asia nähdään pariskunnan ja lääkärin välisenä ratkaisuna:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta rajoittamisesta kokonaan lääkärin vastuulle." (Päivämies 1957)
3) 1960-luvun lopulle tultaessa kantaa kiristettiin, niin että vain naisen ehdoton kuolemanvaara salli ehkäisyn:
"Silloin kun nähdään odottava äiti kuolemanvaaran edessä, saa kristitty myös nähdä Jumalan tahdon ja alistua tarvittaessa äidin hengen pelastamiseksi välttämättömään." (Päivämies 1967)
4) 1970-luvulle tultaessa otettiin edelleen kiristetty linja, jossa ei sallita edes "erillään olemista" eli selibaattia; opin määrittäjät sallivat lyhyen selibaattiajan vain silloin, jos kyseessä on "hetkellinen sairaus":
"...Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen...se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näitä tekosyitä käyttää väärään tarkoitukseen." (Päivämies 1974)
5) Kun lähestyttiin 1980-lukua, oli omaksuttu äärimmäisen tiukka kielto, joka ei kunnioita kuoleman majesteettiakaan:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen." (Päivämies 14.2.1979)
6) Päivämies 2005: Lääketieteellisistä syistä ehkäisy näyttäisi olevan sallittu, mutta asia on ilmaistu epämääräisesti, sanamuodolla, jota on yritetty eri tavoin tulkita:
"Vaikean sairauden tai muun ylitsepääsemättömän esteen edessä voidaan joutua ratkaisuun, jonka seurauksena uusi raskaus ei ole enää mahdollinen." (Päivämies 12.10.2005)
Esimerkiksi vl-pappi Juhani Alaranta on Siionin Lähetyslehdessä sanonut, että ehdottomaan ehkäisykieltoon ei ole tehty mitään lievennyksiä. (Alaranta, J.: Onko meitäkin moneksi? Siionin Lähetyslehti n:o 10/2006.) Myös puhuja Mikko Uljas on äskettäin todennut Päivämiehessä, että uskovaiset eroavat epäuskoisista ihmisistä juuri siinä, että uskovaiset eivät ehkäisse. (Päivämies, elokuu 2007).
Joo, ei ehkäisyä voida hyväksyä, jos nainen on terve.
1. Jos nainen on sairas, silloin ei ole hyvä tulla raskaaksi. Jumalakaan ei sitä vaadi. Silloin on lupa rajoittaa hedelmöittymistä. Terveys etusijalle!
2. Nainen joka ei halua tulla raskaaksi, on sairas.
3. Katso kohta 1.
Viisaasti ratkaistu.
Tämä on mulla uutta tietoo. Toiseks eipä tosiaan oo ihme että oon ollu risti riitasissa ajatuksis tästä.
Että sairas jos on olis lupa ehkäistä. Mutta sitte toisaalta, sanotaan että vaikka kuolema olis varma, ei uskovainen sais estää raskaaks tulemist. Miks täst on tällane soppa keitetty?
Mistä syystä SRK:n ylipäätään pitäisi ottaa kantaa terveydenhoidon yksilöllisiin ratkaisuihin? Nehän on "maallisia" asioita.
Jos umpisuoli on kipeä, ihminen menee hoitoon.
Jos on lisääntymiseen, raskauteen tai vaikkapa kuukautisiin liittyviä vaivoja tai ongelmia, ihminen menee hakemaan apua lääkäriltä.
Mihin se perustuu että SRK:n pitäisi ottaa kantaa näihin asioihin?
SRK:n tehtävä on hengellinen työ, Raamatun armoevankeliumin julistaminen.
Jokainen ihminen toimii omantunnon ja terveydenhoidon tarpeiden vaatimalla tavalla.
Raamattu ei sisällä ehkäisykieltoa. Jumala ei ole kieltänyt missään kohtaa Raamatussa vaikuttamasta hedelmöittymiseen.
Ymmärtäisin, että alun alkaenkaan päivämies ei voi yksinoikeudella määritellä meidän uskoamme sen kummemmin kuin SRK:kaan. Raamatussa sanotaan, että Jumalan seurakunta on totuuden patsas ja perustus. Rajoittamalla Jumalan seurakunta päivämiehen kirjoittajiin tai SRK:n johtokuntaan, estämme Jumalalta mahdollisuuden ilmoittaa totuuttansa sen ihmisen kautta, jonka hän milloinkin parhaaksi näkee, ja aivan kuin pakotamme hänen antavan ymmärrystä juuri niille, jotka ovat äänessä tai omaavat mahdollisuuden kirjoittaa tai valvoa päivämiestä.
Päivämiehessä ilmoitetut kannaotot ovat yhtä arvokkaita, kuin muidenkin uskovaisten ihmisten, ja niihin tulee suhtautua samala tavoin, kuin muuhun uskovaisen ihmisen puheeseen.
Ja mitä Raamattu siitä sitten opettaa: se sanoo, että ihminen on erehtyväinen ja kaikkeen puheeseen tulee suhtautua tarkkaillen sen totuutta Raamatun valossa ja Pyhällä Hengellä.
Näin siis tehkäämme kaikkeen mitä kuulemme ja luemme. Voimme huomata, että kaikki noi kirjoitukset ovat ihmisen kirjoittamia, joiskin monessa niistä on varmasti ollut Jumalan Henki vaikuttamassa, mutta myös sitä enemmän saattanut käärme laittaa osansa peliin.
No joo, kuitenkin itse ymmärtäisin ehäisy asian näin - suhtaudu siihen niin kuin yllä kerroin.
Matt: 15.
17. Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.
18. Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.
19. Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:
20. Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.
Tämä suuhun menevä ruoka tarkoittaa kaikkea ulkonaista tekemistä, kuten kävelemistä, menemistä, olemista, juomista, syömistä, katselemista, harrastamista, työn tekoa, juttelemista, käden ojentamista, kalenterin kattomista, parittelemista, parittelun väliin jättämistä, tervehtimistä jne.
Mikään näistä ei itsessään saastuta ihmistä. En minä tee syntiä, jos istun tuolille ja edessäni sattuu olemaan televisio ja vilkasen sitä. Mutta teen syntiä, jos katson himoiten johonkin televisiossa esiintyvään naiseen. Sydämessä tapahtuva himo on Jumalan silmissä paha, koska himo ei edistä koskaan lähimmäisen hyvää, vaan omaa.
Näin on myöskin ehkäisyn kohdalla. Puhtaalla sydämellä tehdyt teot ovat Jumalan silmissä hyviä, vaikka ne näyttäisivätkin ulkonaisesti pahoilta. Niin voi myös pahalla sydämellä tehdyt teot näyttää kauniilta, mutta ne ovat Jumalan silmissä pahoja, koska hän katsoo sydämeen.
Jos siis ehkäiset ja mielessäsi on oma etu, ei silloin sydämesi ole puhdas ja saastutat itsesi. Mutta jos lastesi tai jonkun muun lähimmäisen tähden tulet siihen lopputulokseen, että joudut kenties ehkäisemäänkin, et tee siinä mitään väärä, koska tarkoituksesi on ollut hyvä. Esimerkiksi jos terveytesi on kovasssa vaarassa ja ajattelet kaikkien yhteistä parasta, niin en näkisi ainakaan itse siinä silloin mitään pahaa.
Tosi on, että elämä on pyhä ja sitä tulee varjella viimeiseen asti, mutta itse ymmärtäisin että turha martyrismi negatiivisessa mielessä ei ole tarpeen. Esimerkiksi silloin kun Perkele vei Jeesuksen temppelin harjalla ja sanoin hänelle: hyppää sieltä alas, niin enkelit sinua suojelevat, niin Jeesus vastasi tähän; kirjoitettu on, älä kiusaa Herraa sinun Jumalaasi. Näin myös jos synnytyksesi on lähes varma kuolema, niin ei ole tarpeen uhmakkaasti käydä kohti kuolemaa, vaan sen sijaan itse auttaa itseään sen verran kuin voi ja jättää loppu Jumalan huoleksi. Jos taas meet kohti varmaan kuolemaa, niin se on lähes sama kuin Jeesus olisi hypännyt temppelin katolta. Meillä ei ole oikeutta vaatia Jumalalta ihmetekoja, vaan tehkäämme itse ensin kaikki minkä voimme ja jättäkäämme se, mihin emme enää kykene, Jumalan huoleksi.
Yhtälailla esimerkiksi Raamatussa on sanottu, että jos joku pyytää sinulta paitaa, niin anna hänelle viittasikin. Jos nyt tottelisimme tätä käskyä kirjaimellisesti, niin olisimme päivässä täysin varattomat, sillä tämä maailma on täynnä ihmisiä, jotka pyytävät meiltä kolikkoja ja paitoja. Kuinka siis meidän täytyy suhtautua tähän?
Annammeko niin kuin Raamattu opettaa kaikki kolikkomme joka päivä pois? Tai teemmekö lapsia kaikissa tilanteissa, vaikka olisimme kuoleman vaarassa?
Onneksi meille on annettu vain yksi käsky, ja se on: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kaikki muuta käskyt sisältyvät tähän ja ovat sen käskyn alaisina, se koskee myös kielteistä suhtautumistamme ehkäisyynkin. Tämä käsky menee kaiken maallisen ja ulkonaisen yli, kuten kolikkojen antamisen ja ehkäisyn. Lähimmäisen etuun tähtäävät teot ovat hyviä, vaikka ne näyttäisivätkin pahoilta.
Jos esimerkiksi olen meinannut kuolla viime synnytyksessä ja minulle on sanottu, että kuolet seuraavassa ja sen uhallakin otan lisää lapsia vastaan. Sitten todennäköisesti kuolen ja edelliset lapset jäävät ilman äitiä ja kärsivät paljon. Jos taas en enää synnytä lisää, niin voin olla pidemmän aikaa lähimmäiselleni ja lapsilleni avuksi, mikä tässä tilanteessa kuullostaa paljon järkevämmältä ja siis auttaa lähimmäistä.
Yhtälailla; jos nyt antaisin kaikki omaisuuteni aina pois, kun sitä pyydetään, niin hetken päästä olisin tuolla katuojassa heikkona ja sairaana vailla muiden apua. En tällöin olisi muuta kuin lähimmäiseni riesa.
Jos taas pidän myös itsestäni huolta, pystyn olemaan jatkossakin muille avuksi, eikä heidän sen sijaan tarvitse pelastaa minua joka päivä sieltä katuojasta. Näin siis voi olla itsensä auttaminen toisten ihmisten parasta ja sen takia joku tekeminen tai tekemättä jättäminen itsensä hyväksi saattaakin olla viimekädessä lähimmäisen hyvää ja siksi Jumalan silmissä kelvollista. Tosin tämä pätee yhtälailla käänteisenä, eli moni lähimmäiselle tehty teko saattaa olla viimekädessä itseä varten tehty ja siten Jumalan silmissä kelvoton teko.
ja hienoa tulkintaa!
oops... olipa aivan mahtava kirjotus! Kiitos hirveesti vastaamisest mun kysymykseen! En oo kenenkää kuullu perustelevan asiaa yhtä syvälisest. Just noin se kuitenksin tuntus oikealta. Että kun lähimmäisen hyväks pitäis yrittää toimii, ja pienten ja heikkojen eli oelmassa olevien lasten puolest. Talletan tämän ittelle että saan lukea kavereilleki!
kyllä tää nyt vähän nolottaa ku tuollain annetaan tunnustusta...mutta olen kiitollinen, jos olen tosiaan jotakin voinut edes vähän tällä pulinalla auttaa, kun niin turhalta kuin monesti tänne kirjoittaminen tuntuukin.
No, täytyy nyt vaan pitää lujasti mielessä se, että keneltä voima oikeisiin sanoihin saadaan.
totuuden patsas eikä perustus. Vaikkakin ajatuksesi ovatkin monella tapaa hyviä.
Kristus on tutuuden patsas ja perustus. EI surakunta.
Onko tosi kans? meikä on pienenikänsä kuullu seuroissa että seurakunta!
Voihan sitä haluta isomman omakotitalon vaikka olisi pienikin perhe. :-D
syntiä?
Entä kesämökki?
En ole kuulut että kukaan olisi moittinut pääministeri Matti Vanhasta ahneeksi.
Hän rakensi 2-lapsiselle perheelleen yli 300 neliön omakotitalon. Nythän se on tosin myynnissä, kun mies aikoo rakentaa itselleen uuden. Sellaisen jossa ekologia otetaan huomioon.
Vanhanen on saanut paljon ääniä, joten tuskin häntä ahneena ja siinä mielessä moraalittomana pidetään.
Vaikea uskoa että kukaan lapsista tykkäävä valitsis ennemmin itsellen kesämökin ja jättäisi perheen sen takia pienemmäksi!! Ne ei ole mitään vaihtoehtoja, kysymys on väärin asetettu...
Itse me haluttiin sekä perhe että kesämökki. Saatiin molemmat. Olen kiitollinen.
miksi eri tavalla uskovat eivät halua kuin pari lasta, oletko miettinyt asiaa, mistä se johtuu?
En osaa sanoa. Ehkä Väestöliitto tai Stakes on tutkintu sitä millä tavoin ihmiset oman perheensä elämän järjestää. Tunnetko näitä tuktimuksia ehkä?
Meille meidän kolme ihanaa lasta tuntuu just nappiin kodikkaan sopivalta perheeltä!
Miehillä iskee yleensä 50 vuotiana vauvakuume ja kaikille koira ei riitä.
Jos mies haluaa 50-vuotiaana pikkuvauvan isäksi ja siis haluaa myös ne yövalvomiset ja vaipanvaihdot, niin mikä häntä estää?
Siitä vaan naimisiin sopivan kumppanin kanssa!
eikä vaan kauniissa ja rohkeissa.
Ihminen on luotu hoivaamaan lapsia hiukan vanhempanakin, ei hoivavietti mihinkään katoa 50 vuotialla.
Kun omat lapset ovat jo maailmalla niin miehen on helppo vielä vaihtaa nuorempaan, naisella se on jo vaikeampi juttu, joutuu sitten turvaantuun koiraan.
Mihin tämä perustuu?
"Ihminen on luotu hoivaamaan lapsia hiukan vanhempanakin, ei hoivavietti mihinkään katoa 50 vuotialla. "
Nyt sulla meni taikauskon puolelle. Missään ei ole osoitettu, että ihminen olisi "luotu hoivaamaan lapsia" keski-ikäisenä.
Ennen vanhaan ja varhaisina kehityshistorian aikoina ihmiset kuolivat usein jo ennen kuin täyttivät 50 vuotta, joten ei he lisääntyneet enää. Kehitysmaissa on yhä tänään eritätin matala elinikä.
Nykyään ihmisen ikä länsimaissa on pidentynyt roimasti. Jotkut ehkä haluavat todella uudestaan pikkulasten vanhemmiksi vielä keski-iässä. Se heille suotakoon!
Meillä on puolison kanssa yhteinen ajatus, että kun meidän lapset on saatu aikuisiksi, sitten annetaan aikaa toisillemme ja harrastetaan yhdessä. Saatamme myös saada lapsenlapsia, ja isoisän ja mummon rooli on taas uusi jännittävä elämänvaihe!
Olemme suunnitelleet jo... retkeilyä ja liikuntaa, seurustellaan ystävien kanssa, matkustellaan Lapissa ja maailmalla jne. Otetaan lapset ja heidän mahdolliset perheensä mukaan.
Myös "kolmannen iän" yliopisto on käynyt mielessä. Olisi hauskaa opiskella vielä. Myös voisi muuttaa osaksi vuotta asumaan ulkomaille.
Mutta ne jotka haluaa vaan koko ajan lisääntyä, siitä vaan!
ja hankkivat uusperheen keski-iässä?
Mainitsit paljon mukavia asioita mitä keski-iässä voi tehdä, mutta mikään ei estä tekemästä niitä vaikka hänellä onkin pieniä lapsia.
Miksikö jotkut hankkivat uusperheen? Jotkut meistä haluavat sellaisen. Tuskin siihen imeempää selitystä on.
Ei kaikki suinkaan. Ja onneksi, koska kaikista keski-ikäisistä ja vanhoista ei kertakaikkiaan ole pikkulasten hoitajiksi, pitkäjänteisyyttä ja energiaa vaativaan työhön (on nähty).
Toki ihminen voi hyvin matkustella, asua ulkomailla ja opiskella vaikka mukana olisi pikkulapsia. Se on vaan paljon rankempaa, ja vastuullista, koska lapsen tulevaisuus, aikuisuus ja psyykkinen ja fyysinen terveys perustuvat siihen millaisen turvan, hoivan ja tasapainoisen tuen hän on saanut lapsena. Yksilölliseti.
Jos vanhemmat huitelee kuka missäkin omissa jutuissaan, silloin kun lapset ovat ihan pieniä, jäisivät lapset "lapsipuolen asemaan", eikä heille muodostuisi riittävän vakaata kiintymyssuhdetta... Pienille lapsille sopivat melko huonosti esimerkiksi aikuisten Aasian tai Afrikan vaellus- ja safarimatkat, museo- ja shoppailulomat tai golffailureissut. Tottakai niitä voi tehdä mutta silloin pitää muistaa aikatauluttaa kaikki lasten ehdoilla. Kun on kantanut päivän pientä poikaa selässä Pariisissa, on melko loppu...
Mutta kuten sanottu, joka haluaa lisääntyä keski-iässä ja olla lapsilleen "vanha" äiti ja isä, mikä ettei!
Saihan entinen pääministerimme Paavo Lipponenkin vasta pitkästi yli 50-vuotiaana kaksi tytärtä, uudessa avioliitossa. Oma tytär edellisestä liitosta oli silloin yli 30-vuotias. Ei siinä ole mitään pahaa. Kun kohtaa rakkaansa vasta siinä iässä, niin pitää panna tuulemaan!
Nämä ovat yksilöllisiä ratkaisuja, eikä ole mitään kaikilta vaadittavaa samaa kaavaa olemassa. Ihminen ratkaisee ihan itse lähimpiensä kanssa oman kulloisenkin elämänmallinsa... ja terveydentila ja varallisuus tietysti siihen myös vaikuttaa reunaehtoina.
Elä ja anna toistenkin elää!
Tuo sopii minulle, koska helposti katson ja arvostelen toisten tekemisiä.
Olen sitä mieltä, että huonosta avioliitosta pitääkin erota jos aviopuoliso on väkivaltainen, huora tai pedofiili, kait niitä syitä on muitakin esim. alistaja ja narsisti.
Tänäpäivänä "vanha" äiti ja isä ovat ihan hyväskyttyjä.
Eihän siinä Lipposen uusperheessä enää Lipposen 30 vuotias tytär kärsinyt, vaan Päivin lapsi vai oliko niitä kaksi, he joutuivat eroon oikeasta isästään.
Tosiaan enpä tunne tapausta, niin jätetään ruotimatta. Niinkuin joku sanoi, että ei avioeroa synny, jos siinä ei ole jotakin vikaa.
Olen samaa mieltä. Avioero on vaikea kriisi, mutta varmasti on tapauksia, joissa se on kaikille paras ratkaisu. Olen niitäkin nähnyt suvussa, läheltäkin. Aina ei se kestä, minkä on toivottu kestävän läpi elämän. Onneksi saa aloittaa alusta! Ja sitten saattaa lopulta tullakin tarinalle onnellinen loppu - sillä voi löytää vaikkapa itselleen kokonaisen valmiin perheen! Saa noin vain itselle uusia lapsia, joista saa pitää huolta ja joita saa hoivata. Meinaan, kun alkuun kirjoitit siitä ihmisen hoivaamistarpeesta.
Kaikkea hyvää, ja hymyillään kun tavataan!
sitten kun tavataan!
Lapset ovat Jumalan suurenmoinen lahja ja elämän sisältö. Mutta entäs sitten kun ei enää kertakaikkiaan jaksa ympärivuorokauden laittaa ruokaa, siivota, pyykätä, pestä pyllyjä, rauhoiteilla yöstä toiseen korvaansa tai muuta itkevää. Mitäs sitten kun ei jaksa ylivoimaista arkea ollen vielä alkuraskauden pahoinvoinnissa tai ison mahan kanssa selkä kipeänä jalat turvoksissa ja mies tekee pitkää työpäivää kun ei hänkään jaksa kodin hälinää. Kun ei jaksa enää yhtään hirvittävää synnytystä. Onko oikein vanhempia lapsia kohtaan ettei ehdi auttaa koulunkäynnissä, harrastuksissa tai edes olla kiinnostunut ja kuunnella?
Tulee tällaisesta tilanteesta mieleen, että olemassaolevat lapset ovat vaarassa jäädä huolenpidotta, jos vanhemman voimat uupuvat. Ensi sijassa on tietysti huolehdittava vanhempien voimista, koska lapsilla ei ole muuta turvaa kuin vanhempansa.
Samoin parisuhteessa puolisot ovat toisilleen korvaamattomia. Vanhempien terveys ja hyvinvointi ovat lasten turvallisen lapsuuden perusta. Oln tietysti luonnollista että perheen suuruus on asia joka on puolisoiden keskenään mietittävä. Vastuulliset aikuiset ihmiset yleensä ovatkin tästä seikasta tietoisia.
Kyse on yksilöllisistä ja henkilökohtaisista ratkaisuista, joissa aulkopuolisten arvioilla ei pitäisi olla sijaa. Mikä sopii yhdelle avioparille, ei välttämättä ole sopiva ratkaisu toiselle pariskunnalle.
Aviopari kantaa itse vastuun ratkaiusitaan, AINA ja kaikissa tapauksissa, ratkaisivatpa he perheen kokoonliittyvät asiat miten hyvänsä. Kukaan / mikään muu ei ratkaisuista vastuuta kanna.
Kun hedelmöittymisen rajoittamista pohtii, hyvämenetelmä on vaikakpa ns. VAAKA. Otetaan paeria ja kynä ja kirjoitetan eri ratkaisujen plussat ja miinukset omaan ryhmäänsä paperille. tätä voi tehdä yhdessä puolison kanssa. Menetelmä auttaa selventämään ja jäsentämään ongelmaa ja löytämään sopivia ratkaisuja systemaattisella ja järkevällä tavalla.
omassatunnossaan tuntee ja Jumala näkee sydämeen.
Siis minkä tuntee? Että saa ehkäistä? Vai ei saa?
Joo, omassatunnos on Pyhä Henki kotiopettajana. Nii olen oppinu ajattelemaan. Omantunnon äänest uskovainen tietää miten tulis elää jumalanlapsena.
Mutta ymmärrätkö sinä Ämmä mitä puhe "yhteisestä omsatatunnosta" tarkottaa. Että omatunto ei oliskaan miul, vaan omatunto oliskii "seurakunnan ääni"?
tuntee sen itse, että onko ehkäisyn tarve terveydellinen syy, vai sanotaanko niin että ihan huvikseen ehkäisee..
Mitä sinä tarkoitat "huvikseen ehkäisemisellä"?
Et kai pidä kondomin käyttöä tai kierukkaa, pessaaria tms. kenenkään "huvina".
Ihmettelin samaa. Ehkäisy on osa vastuullista aikuisen elämää. Sama kuin muu huolehtiminen turvallisuudesta, puolison ja perheen hyvinvoinnista.
pelastuu uskomalla ihmiskäskyjä ja oppeja?
Jes. 29:13
Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,
Markus 7:6-7
6 Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'.
Teidän uskollanne ei ole mitään merkitystä, jollette usko Jeesuksen opetusta ja Jumalan sanaa sellaisena Raamatusta, kuin se on kirjoitettu.
Ei uskovaisen tarvitse kuolemaa uhmaten synnyttää!!
Koska sairaus ei poista avioliiton seksuaalielämää. Mutta sairaana ei uskovaisen naisen tarvitse terveyden uhalla tulla raskaaksi. Sairaana on lupa ehkäistä.
Ette te ole Nooa ja hänen poikansa!
'Ja Jumala siunasi Nooaa ja hänen poikiansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa".' (1.Mooseksen kirja 9:1).
Vedenpaisumuksen jälkeen kaikki muut, paitsi Nooan perhekunta - olivat kuolleet.
Nyt maapallolla on jo liikakansoitusta.
Kysykää turvallisia ehkäisykeinoja lääkäriltänne.
Hänellä on siihen koulutus ja tieto. Myös neuvolan terveydenhoitaja osaa neuvoa teitä.
Ette ole Nooa ja hänen poikiansa.... Se käsky koski vain heitä.
koska se ei ole syntiä, eikä rikota vastaan käskyä älä tapa.
Elätte keskiaikaa siinä VL-lahkossa.