Korkorahastot

Lyhyen koron rahastot tuottavat lähes kaikissa olosuhteissa. Tuotto jää kuitenkin 3-4 % yleensä, joillakin rahastoilla 4-6%.

Keskipitkän ja pitkän koron rahastot voivat tuottaa enemmän, mutta korkotason nousun aikoina ne menevät punaiselle eli miinukselle, kuten on nähty viimeisen parin vuoden aikana.

Korkorahastolla on tunnusluku ns. duraatio, joka kertoo rahaston sijoitusten pituuden, eli käytännössä kuinka herkästi korkorahasto reagoi korkotason muutoksiin. Lyhyellä korolla tämä on lyhyt eli rahasto ei juurikaan reagoi korkotason muutoksiin, paitsi siten, että odotetun tuoton voi päätellä nykykorkotasosta (eli lyhyen koron rahastojen tuotto jopa paranee maltillisista koronnostoista) Toki lyhyen koron rahaston arvo voisi pudota, jos korkotaso nousisi rajusti ja ilman ennakko-odotuksia.

Pitkän korkorahaston duraatio on pitkä, jolloin korkotason muutokset tosiaan vaikuttavat rahaston arvoon. Koska markkinoilla aina ennakoidaan hieman tulevaa, korkotaso ja rahaston arvo eivät mene täysin käsikädessä. Lisäksi korkopaperit tuottavat aina hieman kuponkikorkoa, joka maltillisessa korkotason nousussa usein kompensoi arvon putoamisen, jolloin rahaston arvo jää lähinnä junnaamaan paikoilleen (kuten viimeisenä parina vuonna on nähty)

Täsmennyksenä vielä, että viime aikojen lyhyen koron rahastojen heilunta ei ole johtunut korkoriskistä vaan luottoriskistä. Vakavaraisiin korkopapereihin sijoittaneet rahastot eivät ole heilahdelleet. OP Euro on lyhyen koron rahasto, mutta siellä on yrityslainoja mukana, joten vaikea ennustaa, miten se käyttäytyy laman myötä. Konkurssien kasvaessa yrityslainat ovat tyypillisesti huonoja, toisaalta niistä voi saada ns. "riskilisääkin".