lämpösysteemistä älväriin

Takaisin koulunpenkille siitä, mars mars!

Pystyykö esim työskentelemään koikkarissa? Vai päriseekö ja rämiseekö niin että vituttaa ja vannot mielessäsi että jos koskaan älväristäsi pääset eron niin seuraavaan taloon ei tule mitään mikä alkaa kirjaimilla n-i-b?

Ei kysyvä tieltä eksy kirjoitti:

Pystyykö esim työskentelemään koikkarissa? Vai päriseekö ja rämiseekö niin että vituttaa ja vannot mielessäsi että jos koskaan älväristäsi pääset eron niin seuraavaan taloon ei tule mitään mikä alkaa kirjaimilla n-i-b?

Lue lisää

Uutena tosin kuului resonanssiääniä peltikuoresta, lopulta hokasin yhden johdon laitteen alaosassa joka otti kiinni kuoreen ja aikaan sai surinaa.

Nyt ei ääneltään eroa normi jääkaapista.

Paljon noissa on ollut kuulemma ongelmia peltikuoren kolinoiden kanssa mutta lieneekö "vuosimallivikoja" tai johtuvatko esim siitä että laite ei seiso kaikilla neljällä jalallaan, en tiedä.

varsin hiljainen kirjoitti:

Uutena tosin kuului resonanssiääniä peltikuoresta, lopulta hokasin yhden johdon laitteen alaosassa joka otti kiinni kuoreen ja aikaan sai surinaa.

Nyt ei ääneltään eroa normi jääkaapista.

Paljon noissa on ollut kuulemma ongelmia peltikuoren kolinoiden kanssa mutta lieneekö "vuosimallivikoja" tai johtuvatko esim siitä että laite ei seiso kaikilla neljällä jalallaan, en tiedä.

Lue lisää

Niben ilmoitettu melutaso 55 dB on moninkertainen jääkaappien ~40 dB ilmoitettuun melutasoon nähden. Meluasteikko on logaritminen.

9Setämies9 kirjoitti:

Niben ilmoitettu melutaso 55 dB on moninkertainen jääkaappien ~40 dB ilmoitettuun melutasoon nähden. Meluasteikko on logaritminen.

On se nyt perkele jos pitää kinata esite-Eeron kanssa äänitasota, vaikka itse seisoo laitteen vieressä. Omituisia höpöttäjiä.

tosiasialliseen ääneen ? kirjoitti:

On se nyt perkele jos pitää kinata esite-Eeron kanssa äänitasota, vaikka itse seisoo laitteen vieressä. Omituisia höpöttäjiä.

Jos Nibe on niin hiljainen että meteli ei häiritse vieressä seisoessa se on sen merkki että kompressori ei ole käynnissä. On joko rikki tai särkymässä. Nibe on rihkamalaatuinen tuote. Ulkopeltien niitin kannat ottaa runkoon kiinni ja useamalla kuin joka toisella räminä on ongelma. Kompressorin kolmijalan värähtelynvaimennuskumit on vääränmalliset. Metalli-metalli kontakti soittaa koteloa kuin kitaraa. Niben sisällä on ylimääräisiä osia helisemässä. Älväriläisillä lisäksi kuljetustuet on purkamatta. Niben tulisi seisoa lattialla ilman seinätukia.

varsin hiljainen kirjoitti:

Uutena tosin kuului resonanssiääniä peltikuoresta, lopulta hokasin yhden johdon laitteen alaosassa joka otti kiinni kuoreen ja aikaan sai surinaa.

Nyt ei ääneltään eroa normi jääkaapista.

Paljon noissa on ollut kuulemma ongelmia peltikuoren kolinoiden kanssa mutta lieneekö "vuosimallivikoja" tai johtuvatko esim siitä että laite ei seiso kaikilla neljällä jalallaan, en tiedä.

Lue lisää

pieni hyrinä kuuluu;eikä meillä istuta samassa huoneessa.Muihin huoneisiin ei jääkaappia kummempi ääni. Mutta säästöä se vaan kovasti tuo!

nibsutin kirjoitti:

pieni hyrinä kuuluu;eikä meillä istuta samassa huoneessa.Muihin huoneisiin ei jääkaappia kummempi ääni. Mutta säästöä se vaan kovasti tuo!

Kompressorinvaihto keskimäärin 5 vuoden välein syö säästöt. Vaihtotyö muutaman satasen kompressori $$$. $e $iitä $äästöstä. Niben kompressorin hyötyteho ~1,5 kW tehokertoimella 3 vastaa keskiverto kahvinkeittimen tehoa.

6Setämies6 kirjoitti:

Jos Nibe on niin hiljainen että meteli ei häiritse vieressä seisoessa se on sen merkki että kompressori ei ole käynnissä. On joko rikki tai särkymässä. Nibe on rihkamalaatuinen tuote. Ulkopeltien niitin kannat ottaa runkoon kiinni ja useamalla kuin joka toisella räminä on ongelma. Kompressorin kolmijalan värähtelynvaimennuskumit on vääränmalliset. Metalli-metalli kontakti soittaa koteloa kuin kitaraa. Niben sisällä on ylimääräisiä osia helisemässä. Älväriläisillä lisäksi kuljetustuet on purkamatta. Niben tulisi seisoa lattialla ilman seinätukia.

Lue lisää

siis väärässä ja itse asiassa tämä metelöi? Näinkö se menee, tai että tämä on nyt sitten menossa rikki? Ei helvetti, aika omituista suheltajaa täällä palstalla.

laite ei pidä meteliä, olen kirjoitti:

siis väärässä ja itse asiassa tämä metelöi? Näinkö se menee, tai että tämä on nyt sitten menossa rikki? Ei helvetti, aika omituista suheltajaa täällä palstalla.

Siis minähän sitä meteliä vertasin jääkaappiin!
Edelleen olen sitä mieltä että samanlainen kompuran hurina sieltä kuuluu.
Normaalisti kuuluu puhaltimen huminaa ja kompuran käydessä ääni jotenkin tulee raskaammaksi muttei minusta äänekkäämmäksi.

Vialliset laitteet erikseen, ymmärtääkseni on syytä keskustella normaalista äänestä eikä pahimmasta mahdollisesta:)

9Setämies9 kirjoitti:

Kompressorinvaihto keskimäärin 5 vuoden välein syö säästöt. Vaihtotyö muutaman satasen kompressori $$$. $e $iitä $äästöstä. Niben kompressorin hyötyteho ~1,5 kW tehokertoimella 3 vastaa keskiverto kahvinkeittimen tehoa.

Lue lisää

Säästöstä en tiedä mutta toi kahvinkeitin teoria kusee pahemman kerran.

Meillä 2007 sähkönkulutus oli 11800 kwh kun vastaavankokoinen 80-lukulainen suorasähkötalo söi yli 20000 kwh:ta...

ei jaksa enää... kirjoitti:

Säästöstä en tiedä mutta toi kahvinkeitin teoria kusee pahemman kerran.

Meillä 2007 sähkönkulutus oli 11800 kwh kun vastaavankokoinen 80-lukulainen suorasähkötalo söi yli 20000 kwh:ta...

Lue lisää

Vaikka heillä ei mitään käsitystä koko rensselistä tai sen toiminnasta - mielipiteet ovat vahvoja niitä vastaan. Joutosakkia joiden mielipiteet ovat yhtä tyhjän kanssa. Meillä IVT;n PILP ja talo 186 m2 ja koko sähkönkulutus 14900 kwh. Eipä siis juurikaan kiinnosta noiden vastarannankiiskien perusteettomat mutinat. Olen tyytyväinen, that´s it.

ei jaksa enää... kirjoitti:

Säästöstä en tiedä mutta toi kahvinkeitin teoria kusee pahemman kerran.

Meillä 2007 sähkönkulutus oli 11800 kwh kun vastaavankokoinen 80-lukulainen suorasähkötalo söi yli 20000 kwh:ta...

Lue lisää

Esitin teorian jonka kiistät. Ole hyvä ja esitä omat laskelmasi niin katsotaan kumpi on oikeassa.

Väitän siis että keskimääräisellä tehokertoimella 3 Nibe P310 PILP-osastosta irtoaa n 1500 W lämpöteho, josta n. 500 W on kompressorin omakäyttötehoa. Netto-hyötytehoksi (lämpö) jää n 1 kW aina kun "hiljaa hyrisee".

Huomattavasti Nibeä hiljaisemman Moccamasterin ottoteho 1520 W muuttuu pääosin lämmöksi.
http://www.ellos.fi/DetailPages/DetailPage.aspx?categoryId=&productId=188090

9Setämies9 kirjoitti:

Esitin teorian jonka kiistät. Ole hyvä ja esitä omat laskelmasi niin katsotaan kumpi on oikeassa.

Väitän siis että keskimääräisellä tehokertoimella 3 Nibe P310 PILP-osastosta irtoaa n 1500 W lämpöteho, josta n. 500 W on kompressorin omakäyttötehoa. Netto-hyötytehoksi (lämpö) jää n 1 kW aina kun "hiljaa hyrisee".

Huomattavasti Nibeä hiljaisemman Moccamasterin ottoteho 1520 W muuttuu pääosin lämmöksi.
http://www.ellos.fi/DetailPages/DetailPage.aspx?categoryId=&productId=188090

Lue lisää

Mokkamasterin teho ei minusta etäisestikkään liity lämmöntalteenottoon tai yleensäkkään lämmitykseen.

Fundeeraas aluksi muutamia muitakin muuttujia kuin laitteen tyyppikilven tehot.

- montako wattia/aikayksikkö tarvitaan lämmitystehoa
- paljonko energiaa "palaa kiertoon" w/aikayksikkö
- paljonko pystyy lämminvesivaraajaan varastoimaan energiaa
- mitenkä sovitat mokkamaster yhtälöösi muiden laitteiden hukkalämmön, takan tai auringon lämmön jne...
- mites toi pilppi muuttaa lämpöä 500 watiksi sähköä joka on "omakäyttöteho".

PS. se moskamaster haukkaa ton 1,5 KW vain suodatuksen aikana, sen jälkeen lämpölevy käyttää n 100 W termostaatin ohjaamana. Samoin nibe tekee tarvittaessa, vastuksilla vesi kuumaksi ja kompuralla tarvittaessa ylläpidetään lämpöä.

mikä teoria? kirjoitti:

Mokkamasterin teho ei minusta etäisestikkään liity lämmöntalteenottoon tai yleensäkkään lämmitykseen.

Fundeeraas aluksi muutamia muitakin muuttujia kuin laitteen tyyppikilven tehot.

- montako wattia/aikayksikkö tarvitaan lämmitystehoa
- paljonko energiaa "palaa kiertoon" w/aikayksikkö
- paljonko pystyy lämminvesivaraajaan varastoimaan energiaa
- mitenkä sovitat mokkamaster yhtälöösi muiden laitteiden hukkalämmön, takan tai auringon lämmön jne...
- mites toi pilppi muuttaa lämpöä 500 watiksi sähköä joka on "omakäyttöteho".

PS. se moskamaster haukkaa ton 1,5 KW vain suodatuksen aikana, sen jälkeen lämpölevy käyttää n 100 W termostaatin ohjaamana. Samoin nibe tekee tarvittaessa, vastuksilla vesi kuumaksi ja kompuralla tarvittaessa ylläpidetään lämpöä.

Lue lisää

1.5 kWh on paljon tehoa. Sehän on vuorokaudessa 36 kWh. Ainakin meillä menee 0 asteessa noin 50 kWh vuorokaudessa, josta varmasti 20 kWh on valoa ja laitteita. Eli koko lämmityksen ja käyttöveden voisi korvata nibellä.

Kovia pakkasia varten on sitten jotain muuta, mutta tuo "yksi mokkamaster" on aika paljon energiaa. Oikeasti.

asdasdasasas kirjoitti:

1.5 kWh on paljon tehoa. Sehän on vuorokaudessa 36 kWh. Ainakin meillä menee 0 asteessa noin 50 kWh vuorokaudessa, josta varmasti 20 kWh on valoa ja laitteita. Eli koko lämmityksen ja käyttöveden voisi korvata nibellä.

Kovia pakkasia varten on sitten jotain muuta, mutta tuo "yksi mokkamaster" on aika paljon energiaa. Oikeasti.

Lue lisää

Se Moccamaster keitin omat perustukset älvsbyssä?

mikä teoria? kirjoitti:

Mokkamasterin teho ei minusta etäisestikkään liity lämmöntalteenottoon tai yleensäkkään lämmitykseen.

Fundeeraas aluksi muutamia muitakin muuttujia kuin laitteen tyyppikilven tehot.

- montako wattia/aikayksikkö tarvitaan lämmitystehoa
- paljonko energiaa "palaa kiertoon" w/aikayksikkö
- paljonko pystyy lämminvesivaraajaan varastoimaan energiaa
- mitenkä sovitat mokkamaster yhtälöösi muiden laitteiden hukkalämmön, takan tai auringon lämmön jne...
- mites toi pilppi muuttaa lämpöä 500 watiksi sähköä joka on "omakäyttöteho".

PS. se moskamaster haukkaa ton 1,5 KW vain suodatuksen aikana, sen jälkeen lämpölevy käyttää n 100 W termostaatin ohjaamana. Samoin nibe tekee tarvittaessa, vastuksilla vesi kuumaksi ja kompuralla tarvittaessa ylläpidetään lämpöä.

Lue lisää

Setämies esitti että Niben PILP-osaston teho vastaa parhaillaan vain kahvinkeittimen tehoa. Tämä sillä edellytyksellä että jätetään kompressorin kiihdytysvaihe huomioimatta. Päälle kytkeytyessään kestää oman aikansa ennen kuin PILP-järjestelmä saavuttaa max. tehonsa.

Kun ajattelee 100-170 m2 taloa lämmitettävän kahvinkeittimeen verrattavissa olevalla teholla voi kuvitella miten lämpimänä talo pysyy pakkasilla sen ihan hiljaisesti hyrisevän PILPin avulla. Kestää ja säästää, tai ei kumpaakaan.

Kattilassa on myös sähkövastus joka kylläkin pitää talon lämpimänä, mutta ei säästä mitään. Epäsuora sähkölämmitys on hyötysuhteeltaan heikompi kuin sähkölämmitys. Lämpöä hukkaantuu kylmän alapohjan lämmittämiseen. Patterikierron putket ovat alapohjassa eristämättöminä. Puhutaan lämmön siirtohäviöistä. Pattereissa on lisäksi minimikierto joten vaikka patteritermostaatit olisivat sulkeutuneina, osa patterikierron vedestä kiertää patterissa luovuttaen lämpöä silloinkin kun sitä ei tarvittaisi.

Nibe-hässäkän idea on säästää. Pääaksioomani on että Nibellä aikaansaatavat säästöt ovat pitkässä juoksussa minimaalisia ellei jopa olemattomia. Itse kukin voi seurata säästöjen toteutumista hyvin helposti. Aina kun "hiljaa hyrisee" syntyy nimellistä säästöä tahtiin 1 kW (0,09 e)tunnissa.

Tästä säästöstä on vähennettävä kompressorin huoltokustannukset. Ruotsalaisten Folksam-vakuutusyhtiön tutkimusten ja suomalaisten Nibe-käyttäjien kokemuksiin tukeutuen kompressorin MTBF (keskim. vikaantumisväli) on viitisen vuotta. Rikkoutumistilanteessa syödään kahden vuoden säästöt yhdellä korjaajan käynnillä. Siis olettaen että uuden kompressorin saa ilmaiseksi ja joutuu maksamaan vain asennuksesta. Jos joutuu ostamaan uuden kompressorin, se oletettavasti maksaa 200 euroa. Pahimman skenaarion mukaan korjaajan käynti maksaa 500 riikindaaleria ja tämän summan säästäminen tahdilla 1 kw/h = 0,09 e/h kestää kauan.

Vastaväite "Niben PILPillä voi tehdä kaiken lämpimän käyttöveden kesäaikana". Totta, mutta pelkästään kahden ihmisen peseytymiseen kuluttaman lämpimän käyttöveden tekeminen kestää kauan. Etenkin kun kun shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon vaikka ei tarvitsisi. Siis kesällä. Jos kaikki lämmin käyttövesi tehdän kesäaikana PILPillä, menetelmä mahdollistaa bakteerikasvuston kattilan sisällä. Kattilaveden lämpötila olisi hyvä pitää 50, mieluummin 55 asteen yläpuolella pöpöjen elinolosuhteiden eliminoimiseksi.

Vastaväite: Nibe ottaa talteen tulipesän tuottaman lämmön. Totta, mutta vain osaksi. Niben kompressori mallia on/off ja kun poistoilmapuhallusta pidetään asennossa 3(10) tai suuremalla PILPin hyötysuhteelle ei ole merkitystä sillä onko talon sisälämpötilä 19 tai 27. Hyötysuhde pysyy vakiona koska kompressori on mitoitettu mahdollisimman alhaista tehoa silmällä pitäen vuosittaisen käyntiajan maksimoimiseksi. Mitä lämpimämpi sisäilma on, sitä lämpimämpää ilmaa ajetaan katolle PILPin kennon läpi.

9Setämies9 kirjoitti:

Setämies esitti että Niben PILP-osaston teho vastaa parhaillaan vain kahvinkeittimen tehoa. Tämä sillä edellytyksellä että jätetään kompressorin kiihdytysvaihe huomioimatta. Päälle kytkeytyessään kestää oman aikansa ennen kuin PILP-järjestelmä saavuttaa max. tehonsa.

Kun ajattelee 100-170 m2 taloa lämmitettävän kahvinkeittimeen verrattavissa olevalla teholla voi kuvitella miten lämpimänä talo pysyy pakkasilla sen ihan hiljaisesti hyrisevän PILPin avulla. Kestää ja säästää, tai ei kumpaakaan.

Kattilassa on myös sähkövastus joka kylläkin pitää talon lämpimänä, mutta ei säästä mitään. Epäsuora sähkölämmitys on hyötysuhteeltaan heikompi kuin sähkölämmitys. Lämpöä hukkaantuu kylmän alapohjan lämmittämiseen. Patterikierron putket ovat alapohjassa eristämättöminä. Puhutaan lämmön siirtohäviöistä. Pattereissa on lisäksi minimikierto joten vaikka patteritermostaatit olisivat sulkeutuneina, osa patterikierron vedestä kiertää patterissa luovuttaen lämpöä silloinkin kun sitä ei tarvittaisi.

Nibe-hässäkän idea on säästää. Pääaksioomani on että Nibellä aikaansaatavat säästöt ovat pitkässä juoksussa minimaalisia ellei jopa olemattomia. Itse kukin voi seurata säästöjen toteutumista hyvin helposti. Aina kun "hiljaa hyrisee" syntyy nimellistä säästöä tahtiin 1 kW (0,09 e)tunnissa.

Tästä säästöstä on vähennettävä kompressorin huoltokustannukset. Ruotsalaisten Folksam-vakuutusyhtiön tutkimusten ja suomalaisten Nibe-käyttäjien kokemuksiin tukeutuen kompressorin MTBF (keskim. vikaantumisväli) on viitisen vuotta. Rikkoutumistilanteessa syödään kahden vuoden säästöt yhdellä korjaajan käynnillä. Siis olettaen että uuden kompressorin saa ilmaiseksi ja joutuu maksamaan vain asennuksesta. Jos joutuu ostamaan uuden kompressorin, se oletettavasti maksaa 200 euroa. Pahimman skenaarion mukaan korjaajan käynti maksaa 500 riikindaaleria ja tämän summan säästäminen tahdilla 1 kw/h = 0,09 e/h kestää kauan.

Vastaväite "Niben PILPillä voi tehdä kaiken lämpimän käyttöveden kesäaikana". Totta, mutta pelkästään kahden ihmisen peseytymiseen kuluttaman lämpimän käyttöveden tekeminen kestää kauan. Etenkin kun kun shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon vaikka ei tarvitsisi. Siis kesällä. Jos kaikki lämmin käyttövesi tehdän kesäaikana PILPillä, menetelmä mahdollistaa bakteerikasvuston kattilan sisällä. Kattilaveden lämpötila olisi hyvä pitää 50, mieluummin 55 asteen yläpuolella pöpöjen elinolosuhteiden eliminoimiseksi.

Vastaväite: Nibe ottaa talteen tulipesän tuottaman lämmön. Totta, mutta vain osaksi. Niben kompressori mallia on/off ja kun poistoilmapuhallusta pidetään asennossa 3(10) tai suuremalla PILPin hyötysuhteelle ei ole merkitystä sillä onko talon sisälämpötilä 19 tai 27. Hyötysuhde pysyy vakiona koska kompressori on mitoitettu mahdollisimman alhaista tehoa silmällä pitäen vuosittaisen käyntiajan maksimoimiseksi. Mitä lämpimämpi sisäilma on, sitä lämpimämpää ilmaa ajetaan katolle PILPin kennon läpi.

Lue lisää

Bakteerien ehkäisemiseksi tulee pannun lämpötilaa nostaa aikaajoin 55-60 asteeseen. Monestiko vuodessa teet sen?

Nibsutin kirjoitti:

Bakteerien ehkäisemiseksi tulee pannun lämpötilaa nostaa aikaajoin 55-60 asteeseen. Monestiko vuodessa teet sen?

En ole koskaan nostanut lämpöä. talvella kun pakkasia liki -10 ja enemmän se nousee itsestään yli 55 asteen.

9Setämies9 kirjoitti:

Setämies esitti että Niben PILP-osaston teho vastaa parhaillaan vain kahvinkeittimen tehoa. Tämä sillä edellytyksellä että jätetään kompressorin kiihdytysvaihe huomioimatta. Päälle kytkeytyessään kestää oman aikansa ennen kuin PILP-järjestelmä saavuttaa max. tehonsa.

Kun ajattelee 100-170 m2 taloa lämmitettävän kahvinkeittimeen verrattavissa olevalla teholla voi kuvitella miten lämpimänä talo pysyy pakkasilla sen ihan hiljaisesti hyrisevän PILPin avulla. Kestää ja säästää, tai ei kumpaakaan.

Kattilassa on myös sähkövastus joka kylläkin pitää talon lämpimänä, mutta ei säästä mitään. Epäsuora sähkölämmitys on hyötysuhteeltaan heikompi kuin sähkölämmitys. Lämpöä hukkaantuu kylmän alapohjan lämmittämiseen. Patterikierron putket ovat alapohjassa eristämättöminä. Puhutaan lämmön siirtohäviöistä. Pattereissa on lisäksi minimikierto joten vaikka patteritermostaatit olisivat sulkeutuneina, osa patterikierron vedestä kiertää patterissa luovuttaen lämpöä silloinkin kun sitä ei tarvittaisi.

Nibe-hässäkän idea on säästää. Pääaksioomani on että Nibellä aikaansaatavat säästöt ovat pitkässä juoksussa minimaalisia ellei jopa olemattomia. Itse kukin voi seurata säästöjen toteutumista hyvin helposti. Aina kun "hiljaa hyrisee" syntyy nimellistä säästöä tahtiin 1 kW (0,09 e)tunnissa.

Tästä säästöstä on vähennettävä kompressorin huoltokustannukset. Ruotsalaisten Folksam-vakuutusyhtiön tutkimusten ja suomalaisten Nibe-käyttäjien kokemuksiin tukeutuen kompressorin MTBF (keskim. vikaantumisväli) on viitisen vuotta. Rikkoutumistilanteessa syödään kahden vuoden säästöt yhdellä korjaajan käynnillä. Siis olettaen että uuden kompressorin saa ilmaiseksi ja joutuu maksamaan vain asennuksesta. Jos joutuu ostamaan uuden kompressorin, se oletettavasti maksaa 200 euroa. Pahimman skenaarion mukaan korjaajan käynti maksaa 500 riikindaaleria ja tämän summan säästäminen tahdilla 1 kw/h = 0,09 e/h kestää kauan.

Vastaväite "Niben PILPillä voi tehdä kaiken lämpimän käyttöveden kesäaikana". Totta, mutta pelkästään kahden ihmisen peseytymiseen kuluttaman lämpimän käyttöveden tekeminen kestää kauan. Etenkin kun kun shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon vaikka ei tarvitsisi. Siis kesällä. Jos kaikki lämmin käyttövesi tehdän kesäaikana PILPillä, menetelmä mahdollistaa bakteerikasvuston kattilan sisällä. Kattilaveden lämpötila olisi hyvä pitää 50, mieluummin 55 asteen yläpuolella pöpöjen elinolosuhteiden eliminoimiseksi.

Vastaväite: Nibe ottaa talteen tulipesän tuottaman lämmön. Totta, mutta vain osaksi. Niben kompressori mallia on/off ja kun poistoilmapuhallusta pidetään asennossa 3(10) tai suuremalla PILPin hyötysuhteelle ei ole merkitystä sillä onko talon sisälämpötilä 19 tai 27. Hyötysuhde pysyy vakiona koska kompressori on mitoitettu mahdollisimman alhaista tehoa silmällä pitäen vuosittaisen käyntiajan maksimoimiseksi. Mitä lämpimämpi sisäilma on, sitä lämpimämpää ilmaa ajetaan katolle PILPin kennon läpi.

Lue lisää

Enempää tohon sun luulotteluusi puuttumatta pari faktaa:

- patterien kiertovesipumpun voi ja kannattaakin pysäyttää lömmityskauden ulkopuoliseksi ajaksi. Pumppu ei nalkkaa sillä sitä pyöräytetään sillointällöin siltikin.

- Normi talon lämmitystarve keskimäärin on luokkaa 2,5 - 3,0 Kw/tunnissa (lähde: tulisijainfo). Keskimäärin lämmöntarpeesta saa tuotettua pilpinkompuralla max.puolet ja 20-30 prosenttia kohtuullisella takan käytöllä. (takan käyttö taasen avittaa pilpin hyötysuhdetta)

- Mistä oletus että kompura ei kestä kuin max 5 vuotta? Sun datasi perustuu hajonneisiin laitteisiin. Muistaakseni samasta matskusta ilmeni että 20 prosenttia laitteista oli mukana otoksessa (eli hajonneet ja vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä).

- Ne patteriputket kulkevat eristeissä, ei kylmässä alapohjassa

pari pointtia sulle: kirjoitti:

Enempää tohon sun luulotteluusi puuttumatta pari faktaa:

- patterien kiertovesipumpun voi ja kannattaakin pysäyttää lömmityskauden ulkopuoliseksi ajaksi. Pumppu ei nalkkaa sillä sitä pyöräytetään sillointällöin siltikin.

- Normi talon lämmitystarve keskimäärin on luokkaa 2,5 - 3,0 Kw/tunnissa (lähde: tulisijainfo). Keskimäärin lämmöntarpeesta saa tuotettua pilpinkompuralla max.puolet ja 20-30 prosenttia kohtuullisella takan käytöllä. (takan käyttö taasen avittaa pilpin hyötysuhdetta)

- Mistä oletus että kompura ei kestä kuin max 5 vuotta? Sun datasi perustuu hajonneisiin laitteisiin. Muistaakseni samasta matskusta ilmeni että 20 prosenttia laitteista oli mukana otoksessa (eli hajonneet ja vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä).

- Ne patteriputket kulkevat eristeissä, ei kylmässä alapohjassa

Lue lisää

Kv-pumpun voi pysäyttää ja kannattaakin, totta. Näin olen menetellyt. Jostain syystä eivät suosittele pumpun pysäyttämistä, mutta pysäytän kuitenkin. Automaattipyöräytys estää jumittumasta kuten totesit.

Lämmitystarve ei tyydyty PILPillä aivan toivottavassa määrin koska järjestelmä huojuu. Esimerkin vuoksi puolet vuodesta ulkolämpötila on plussalla tai nollan tuntumassa ja tällöin suihkussa käydessä tai muulla keinoin lämmintä vettä kulutettaessa PILP käynnistyy ensin. Tuokion kuluttua ohjauselektroniikka päättelee että PILPIn teho ei riitä. Vastus käynnistyy ja ajaa lämpötilan 50 asteeseen ja sammuu. PILP jatkaa kunnes lämpötila on 53 astetta. PILP sammuu. Shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon pieni lämpimän käyttöveden tarve. Pilp käynnistyy, teho ei riitä. Vastus käynnistyy.

Jos kompressori olisi invertteriohjattu vuosihyötysuhde olisi paljon parempi. PILPin käyttöaika jää loppujen lopuksi aika vähälle siitä ajasta jonka PILP voisi toimia. Kesäaikaan käyntiaikaa saa jatkettua sammuttamalla kattilavastuksen. Varjopuolena se että kattilavesi suurimman osan päiväajasta alle 50 asteista.

Patteriputket kulkevat lattiapalkkien lovetuissa aukoissa eristeiden ympäröimänä. Putket eivät kuitenkaan ole eristettyjä. Eristystä putkien ympärillä on vain puolet alapohjarakenteen kokonaiseristyksestä. Putket sijaitsevat rakenteen puolessa välissä. Tämä tila eristysten keskellä on talvisaikaan pomminvarmasti kylmä. Siitä ei pääse mihinkään. Kun kuumaa vettä kuljetetaan kylmässä tilassa eristämättömässä mustassa rautaputkessa kuljetuksesta johtuva lämpöhävikki on päivän selviää.

Folksamin (ruotsalainen vak.yhtiö) 2005 tilastojen mukaan 60 % PILPeistä rikkoutuu alle 5 vuodessa. Maalämpöpumpuista jopa 76 % rikkontuu alle 5 vuodessa.
http://www.newsdesk.se/view/pressrelease/82319

Nibsutin kirjoitti:

Bakteerien ehkäisemiseksi tulee pannun lämpötilaa nostaa aikaajoin 55-60 asteeseen. Monestiko vuodessa teet sen?

pöllit nimimerkkini!

9Setämies9 kirjoitti:

Kv-pumpun voi pysäyttää ja kannattaakin, totta. Näin olen menetellyt. Jostain syystä eivät suosittele pumpun pysäyttämistä, mutta pysäytän kuitenkin. Automaattipyöräytys estää jumittumasta kuten totesit.

Lämmitystarve ei tyydyty PILPillä aivan toivottavassa määrin koska järjestelmä huojuu. Esimerkin vuoksi puolet vuodesta ulkolämpötila on plussalla tai nollan tuntumassa ja tällöin suihkussa käydessä tai muulla keinoin lämmintä vettä kulutettaessa PILP käynnistyy ensin. Tuokion kuluttua ohjauselektroniikka päättelee että PILPIn teho ei riitä. Vastus käynnistyy ja ajaa lämpötilan 50 asteeseen ja sammuu. PILP jatkaa kunnes lämpötila on 53 astetta. PILP sammuu. Shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon pieni lämpimän käyttöveden tarve. Pilp käynnistyy, teho ei riitä. Vastus käynnistyy.

Jos kompressori olisi invertteriohjattu vuosihyötysuhde olisi paljon parempi. PILPin käyttöaika jää loppujen lopuksi aika vähälle siitä ajasta jonka PILP voisi toimia. Kesäaikaan käyntiaikaa saa jatkettua sammuttamalla kattilavastuksen. Varjopuolena se että kattilavesi suurimman osan päiväajasta alle 50 asteista.

Patteriputket kulkevat lattiapalkkien lovetuissa aukoissa eristeiden ympäröimänä. Putket eivät kuitenkaan ole eristettyjä. Eristystä putkien ympärillä on vain puolet alapohjarakenteen kokonaiseristyksestä. Putket sijaitsevat rakenteen puolessa välissä. Tämä tila eristysten keskellä on talvisaikaan pomminvarmasti kylmä. Siitä ei pääse mihinkään. Kun kuumaa vettä kuljetetaan kylmässä tilassa eristämättömässä mustassa rautaputkessa kuljetuksesta johtuva lämpöhävikki on päivän selviää.

Folksamin (ruotsalainen vak.yhtiö) 2005 tilastojen mukaan 60 % PILPeistä rikkoutuu alle 5 vuodessa. Maalämpöpumpuista jopa 76 % rikkontuu alle 5 vuodessa.
http://www.newsdesk.se/view/pressrelease/82319

Lue lisää

vanhemmista kuin v. 2004 pumpuista, ja jokainen valmistaja on tuon tilaston jälkeen jo uusinut/kehittänyt pumppujaan. 70-luvulla nuo pumput vasta huonoja olivatkin ;) Voi sun kanssas ;)

Nuo tilastot olivat siis kirjoitti:

vanhemmista kuin v. 2004 pumpuista, ja jokainen valmistaja on tuon tilaston jälkeen jo uusinut/kehittänyt pumppujaan. 70-luvulla nuo pumput vasta huonoja olivatkin ;) Voi sun kanssas ;)

Lue lisää

Tilaston esittäjä on typeryyden ruummillistuma? Miten luonnehtisit omaa arvaustasi?

Väittely on mielenkiintoinen ja vaikuttaa sille että nimimerkki "9Setämies9" olisi ainakin enemmän oikeassa kuin vastaväittäjät. Jotakin sillä lämpöpumpullä varmaankin voi säästää koska niitä säästäjinä markkinoidaan.

9Setämies9 kirjoitti:

Kv-pumpun voi pysäyttää ja kannattaakin, totta. Näin olen menetellyt. Jostain syystä eivät suosittele pumpun pysäyttämistä, mutta pysäytän kuitenkin. Automaattipyöräytys estää jumittumasta kuten totesit.

Lämmitystarve ei tyydyty PILPillä aivan toivottavassa määrin koska järjestelmä huojuu. Esimerkin vuoksi puolet vuodesta ulkolämpötila on plussalla tai nollan tuntumassa ja tällöin suihkussa käydessä tai muulla keinoin lämmintä vettä kulutettaessa PILP käynnistyy ensin. Tuokion kuluttua ohjauselektroniikka päättelee että PILPIn teho ei riitä. Vastus käynnistyy ja ajaa lämpötilan 50 asteeseen ja sammuu. PILP jatkaa kunnes lämpötila on 53 astetta. PILP sammuu. Shuntti heruttaa lämmintä vettä patterikiertoon pieni lämpimän käyttöveden tarve. Pilp käynnistyy, teho ei riitä. Vastus käynnistyy.

Jos kompressori olisi invertteriohjattu vuosihyötysuhde olisi paljon parempi. PILPin käyttöaika jää loppujen lopuksi aika vähälle siitä ajasta jonka PILP voisi toimia. Kesäaikaan käyntiaikaa saa jatkettua sammuttamalla kattilavastuksen. Varjopuolena se että kattilavesi suurimman osan päiväajasta alle 50 asteista.

Patteriputket kulkevat lattiapalkkien lovetuissa aukoissa eristeiden ympäröimänä. Putket eivät kuitenkaan ole eristettyjä. Eristystä putkien ympärillä on vain puolet alapohjarakenteen kokonaiseristyksestä. Putket sijaitsevat rakenteen puolessa välissä. Tämä tila eristysten keskellä on talvisaikaan pomminvarmasti kylmä. Siitä ei pääse mihinkään. Kun kuumaa vettä kuljetetaan kylmässä tilassa eristämättömässä mustassa rautaputkessa kuljetuksesta johtuva lämpöhävikki on päivän selviää.

Folksamin (ruotsalainen vak.yhtiö) 2005 tilastojen mukaan 60 % PILPeistä rikkoutuu alle 5 vuodessa. Maalämpöpumpuista jopa 76 % rikkontuu alle 5 vuodessa.
http://www.newsdesk.se/view/pressrelease/82319

Lue lisää

Näinhän se peräpohjolassa todella on että pilp ei yksistään riitä lämmitykseen ( tarve 3 kw/h ja tuotto 1 kw/h). Voihan siitä syyttää älväriäkin mutta minusta suurin ongelma on ulkoilman kylmyys ja vähäinen auringonpaiste.

Meillä vastus kytketään pois pelistä kun lämpötila pysyvästi huitelee viidessä plus asteessa. Vaikea sanoa vaikuttaako mitään sähkönkulutukseen kun samalla alkaa aurinkokin lämmittää ja yölläkään ei lämpö tipu kovin alas.

Mun mielestä se shuntti toimii eritavalla, kierto on pattereissa kaikenaikaa suht vakio ja automaatti yrittää säätää tulo-ja menoveden erotusta. Jos termostaatit pattereissa on esim. kolmosella niin saattaa olla että nibeltä pyydetään jatkuvasti "lisää lämpöä" hetkittäin jolloin myös vastusta tarvitaan. Jos taas huoneiden termarit on maksimilla (eli leikkaavat vain liikalämmityksen pois) toimii toi niben lämmönsäätö taloudellisemmin ja kompuralla pystyy hyristelemään pidempään ja enemmän watteja kattilaan.

Muistelisin että ne patteriputket kulkisivat viitisen senttiä lattian alapuolella eli putkien ja rossipohjan alapinnan välissä olisi 15 senttiä villaa.

Terhonaattøri kirjoitti:

Tilaston esittäjä on typeryyden ruummillistuma? Miten luonnehtisit omaa arvaustasi?

Väittely on mielenkiintoinen ja vaikuttaa sille että nimimerkki "9Setämies9" olisi ainakin enemmän oikeassa kuin vastaväittäjät. Jotakin sillä lämpöpumpullä varmaankin voi säästää koska niitä säästäjinä markkinoidaan.

Lue lisää

Niin kerro mikä mun (ja muiden vastaan inttäjien)väitteistä ei ole totta tai mikä niistä on väärin.

Sun ja setämiehen logiikalla pilppi on paska kun se ei 550 watin ottoteholla tuota 3000 watin lämmitystehoa?

tuokin... kirjoitti:

Näinhän se peräpohjolassa todella on että pilp ei yksistään riitä lämmitykseen ( tarve 3 kw/h ja tuotto 1 kw/h). Voihan siitä syyttää älväriäkin mutta minusta suurin ongelma on ulkoilman kylmyys ja vähäinen auringonpaiste.

Meillä vastus kytketään pois pelistä kun lämpötila pysyvästi huitelee viidessä plus asteessa. Vaikea sanoa vaikuttaako mitään sähkönkulutukseen kun samalla alkaa aurinkokin lämmittää ja yölläkään ei lämpö tipu kovin alas.

Mun mielestä se shuntti toimii eritavalla, kierto on pattereissa kaikenaikaa suht vakio ja automaatti yrittää säätää tulo-ja menoveden erotusta. Jos termostaatit pattereissa on esim. kolmosella niin saattaa olla että nibeltä pyydetään jatkuvasti "lisää lämpöä" hetkittäin jolloin myös vastusta tarvitaan. Jos taas huoneiden termarit on maksimilla (eli leikkaavat vain liikalämmityksen pois) toimii toi niben lämmönsäätö taloudellisemmin ja kompuralla pystyy hyristelemään pidempään ja enemmän watteja kattilaan.

Muistelisin että ne patteriputket kulkisivat viitisen senttiä lattian alapuolella eli putkien ja rossipohjan alapinnan välissä olisi 15 senttiä villaa.

Lue lisää

Shuntin (sekoitusventtiilin) toimintaperiaatteen kuvasit oikein. Puilla lämittäminen, jota Niben/älvärin tapauksessa mainitaan erityisen säästäväiseksi saa patteritermostaatit leikkomaan pyyntiä. Niben avulla säästäminen on sellaista rusinoiden rypistelyä.

Pilppejä on olemassa n. 4-5 kilovatin tehoon asti. Varjoisille seuduille. Jos kärkkyy Nibeä, ei voi saada parasta (tai edes kohtuullisen hyvää).

asiantuntijoiden kanssa. kirjoitti:

Vaikka heillä ei mitään käsitystä koko rensselistä tai sen toiminnasta - mielipiteet ovat vahvoja niitä vastaan. Joutosakkia joiden mielipiteet ovat yhtä tyhjän kanssa. Meillä IVT;n PILP ja talo 186 m2 ja koko sähkönkulutus 14900 kwh. Eipä siis juurikaan kiinnosta noiden vastarannankiiskien perusteettomat mutinat. Olen tyytyväinen, that´s it.

Lue lisää

Mikä on PILP?

Ruhtinatar kirjoitti:

Mikä on PILP?

KVG












http://www.google.fi/search?hl=fi&q=pilp&btnG=Google-haku&meta=

Paronittaren sopii pohtia tykönänsä mitä tapahtuu lämminvesijohdolle pakkasen kintaalla olevassa tilassa. Pikkupakkasella alapohjarakenteen sisäinen lämpötila lienee vain muutaman asteen plussalla.

Aihetta voi lähestyä vaikkapa empiirisellä kokeella esim. heräämällä aamulla mahdollisia talonsa muita asukkaita varhaisemmin ja pyytämällä yläkerran tai pikkuvessan vesihanasta kuumaa vettä. Hanasta virtaava vesi on kaiketi heti kuumaa, koska tila jossa vesijohdot sijaitsevat on mainiosti lämpöeristetty.

Päinvastaisessa tapauksessa ajatuksen riento ja käytäntö eivät kohtaa. Eli käytäntö on ilmeisesti väärässä?

9Setämies9 kirjoitti:

Paronittaren sopii pohtia tykönänsä mitä tapahtuu lämminvesijohdolle pakkasen kintaalla olevassa tilassa. Pikkupakkasella alapohjarakenteen sisäinen lämpötila lienee vain muutaman asteen plussalla.

Aihetta voi lähestyä vaikkapa empiirisellä kokeella esim. heräämällä aamulla mahdollisia talonsa muita asukkaita varhaisemmin ja pyytämällä yläkerran tai pikkuvessan vesihanasta kuumaa vettä. Hanasta virtaava vesi on kaiketi heti kuumaa, koska tila jossa vesijohdot sijaitsevat on mainiosti lämpöeristetty.

Päinvastaisessa tapauksessa ajatuksen riento ja käytäntö eivät kohtaa. Eli käytäntö on ilmeisesti väärässä?

Lue lisää

Pikkuvessaan kestää tulla melkein 2 minuuttia edes haaleaa vettä pakkaskaudella.

9Setämies9 kirjoitti:

Paronittaren sopii pohtia tykönänsä mitä tapahtuu lämminvesijohdolle pakkasen kintaalla olevassa tilassa. Pikkupakkasella alapohjarakenteen sisäinen lämpötila lienee vain muutaman asteen plussalla.

Aihetta voi lähestyä vaikkapa empiirisellä kokeella esim. heräämällä aamulla mahdollisia talonsa muita asukkaita varhaisemmin ja pyytämällä yläkerran tai pikkuvessan vesihanasta kuumaa vettä. Hanasta virtaava vesi on kaiketi heti kuumaa, koska tila jossa vesijohdot sijaitsevat on mainiosti lämpöeristetty.

Päinvastaisessa tapauksessa ajatuksen riento ja käytäntö eivät kohtaa. Eli käytäntö on ilmeisesti väärässä?

Lue lisää

Empiirisessä kokeessa kandee huomioida että patteriverkoston vesi on kaikenaikaa kierrossa ja käy välillä lämmitettävänä kattilassa. Vesijohdoissa vesi liikkuu vain kun hana on auki.

Sitä lämmintä saa pikkuisen nopeammin kun vääntää vivun kokonaan punaiselle sen sijaan että liruttelee keskiasennossa. Näin ainakin oraksen hanoilla, liekö muissa enemmän älyä?

setämiestä kirjoitti:

Empiirisessä kokeessa kandee huomioida että patteriverkoston vesi on kaikenaikaa kierrossa ja käy välillä lämmitettävänä kattilassa. Vesijohdoissa vesi liikkuu vain kun hana on auki.

Sitä lämmintä saa pikkuisen nopeammin kun vääntää vivun kokonaan punaiselle sen sijaan että liruttelee keskiasennossa. Näin ainakin oraksen hanoilla, liekö muissa enemmän älyä?

Lue lisää

Tästä ajatuksen lennosta. Setämiehen pitänee myöntää että alapohjan siirtoputkistossa ei sittenkään voi tapahtua lämmönsiirtohäviöitä:

1) koska vesi kiertää jatkuvasti
2) putken ympärillä olevassa tilassa on eristettä
3) alapohjan lämpötila on vain vähän kylmässä tilassa lattian alla

Se että seisova vesi jäähtyy alapohjassa on tieteellinen mysteeri. Kaiken maailmanjärjen mukaan kuuman veden ei pitäisi jäähtyä viileässä tai kylmässä alapohjassa. Mihin ihmeeseen maailma enää tarvii suprajohtavuutta nyt kun älvärin alapohjassa voi siirtää lämpö(energiaa) häviöittä?

9Setämies9 pökar och nigar kirjoitti:

Tästä ajatuksen lennosta. Setämiehen pitänee myöntää että alapohjan siirtoputkistossa ei sittenkään voi tapahtua lämmönsiirtohäviöitä:

1) koska vesi kiertää jatkuvasti
2) putken ympärillä olevassa tilassa on eristettä
3) alapohjan lämpötila on vain vähän kylmässä tilassa lattian alla

Se että seisova vesi jäähtyy alapohjassa on tieteellinen mysteeri. Kaiken maailmanjärjen mukaan kuuman veden ei pitäisi jäähtyä viileässä tai kylmässä alapohjassa. Mihin ihmeeseen maailma enää tarvii suprajohtavuutta nyt kun älvärin alapohjassa voi siirtää lämpö(energiaa) häviöittä?

Lue lisää

Tarkoitus oli kumota toi sun lapsellinen logiikka "lämminvesi hanasta tulee kylmää vettä = patterivesi jäähtyy samalla lailla"...

Väännetääs nyt rajoittuneelle sitten rautsikasta uudelleen.

Se patteri vesi jäähtyy kyllä 99 prosenttisesti pattereissa, siitä jäähtymisestä joka putkistossa tapahtuu, suurin osa lämmittää rakenteita. Tuon yhtälön osasia ovat massa ja sen vaihtuvuus per pinta-ala...mieti vielä samalla lämmönjohtavuutta ja lämpötilaeroja niin alat ymmärtää (jos haluat).

Luulisi että tuollainen saivartelija olis murtanut nenänsä useasti ja olisi sen jälkeen jumiutunut johonkin netin KESKUSTELUryhmään jaarittelemaan omia teorioitaan ? Menikö paljon vai enemmän pieleen arvaus?

et oo tosissasi? kirjoitti:

Tarkoitus oli kumota toi sun lapsellinen logiikka "lämminvesi hanasta tulee kylmää vettä = patterivesi jäähtyy samalla lailla"...

Väännetääs nyt rajoittuneelle sitten rautsikasta uudelleen.

Se patteri vesi jäähtyy kyllä 99 prosenttisesti pattereissa, siitä jäähtymisestä joka putkistossa tapahtuu, suurin osa lämmittää rakenteita. Tuon yhtälön osasia ovat massa ja sen vaihtuvuus per pinta-ala...mieti vielä samalla lämmönjohtavuutta ja lämpötilaeroja niin alat ymmärtää (jos haluat).

Luulisi että tuollainen saivartelija olis murtanut nenänsä useasti ja olisi sen jälkeen jumiutunut johonkin netin KESKUSTELUryhmään jaarittelemaan omia teorioitaan ? Menikö paljon vai enemmän pieleen arvaus?

Lue lisää

Laskelmista tai jonkinlaisen asiantuntijan arvioista, jonka mukaan lämmön siirtohäviöt älvärin patterikierrossa jäävät 1 % paikkeille.

Toisaalla S24:llä on keskustelun aloitus, jossa älvärin käyttövesijohdon nousuputki on jäätynyt lämmitetyssä talossa 15 asteen pakkasella. Arvatenkin ko nousujohto sijaitsee talon keskellä. Toki jäätynyt vesi on ollut seisovaa, mutta kylläpä siihen vain on kylmää johtunut aika lailla. Itse asiassa enemmän kuin voisi kohtuudella kuvitella johtuvan. Kunnossa olevassa lämmitetyssä talossa ei pitäisi veden jäätyä nousuputkessa edes seisoessaan.

Enivei, keskustelu lähti liikkeelle älvärin lämmitysjärjestelmästä ja Nibe P310 erinomaisuudesta. Pysyn kannassani, jonka mukaan Niben PILP-osastolla ei ole kummoista säästövaikutusta pidemmällä aikajänteellä esim 10 v tarkastelujaksolla. Kymmeneen vuoteen mahtuu vähintään yksi kompressoririkkoutuminen (200 e) ja asennus (300 e). Huolto(korjaus)kustannusten säästäminen vaatii 1,5-3 vuoden "hiljaisen hyrinän". Jos komressoririkkoja sattuu kaksi, ensimmäinen mennenee takuun piikkiin ja artistille maksettavaa jää uuden kompressorin asennus (300 e).

Lapseton 9Setämies9 kirjoitti:

Laskelmista tai jonkinlaisen asiantuntijan arvioista, jonka mukaan lämmön siirtohäviöt älvärin patterikierrossa jäävät 1 % paikkeille.

Toisaalla S24:llä on keskustelun aloitus, jossa älvärin käyttövesijohdon nousuputki on jäätynyt lämmitetyssä talossa 15 asteen pakkasella. Arvatenkin ko nousujohto sijaitsee talon keskellä. Toki jäätynyt vesi on ollut seisovaa, mutta kylläpä siihen vain on kylmää johtunut aika lailla. Itse asiassa enemmän kuin voisi kohtuudella kuvitella johtuvan. Kunnossa olevassa lämmitetyssä talossa ei pitäisi veden jäätyä nousuputkessa edes seisoessaan.

Enivei, keskustelu lähti liikkeelle älvärin lämmitysjärjestelmästä ja Nibe P310 erinomaisuudesta. Pysyn kannassani, jonka mukaan Niben PILP-osastolla ei ole kummoista säästövaikutusta pidemmällä aikajänteellä esim 10 v tarkastelujaksolla. Kymmeneen vuoteen mahtuu vähintään yksi kompressoririkkoutuminen (200 e) ja asennus (300 e). Huolto(korjaus)kustannusten säästäminen vaatii 1,5-3 vuoden "hiljaisen hyrinän". Jos komressoririkkoja sattuu kaksi, ensimmäinen mennenee takuun piikkiin ja artistille maksettavaa jää uuden kompressorin asennus (300 e).

Lue lisää

Hatusta repäistynä prosentti on aika liki kun lasket pattereiden pinta-ala vs. putkien pinta-ala. Samoin laske lämpötilaero, käytä putken vertailussa vaiikapa kymmentä astetta ympäristön lämpötilana ja koko kierron pudotuksena kahta astetta. Jos tulos onkin 1.6% niin pyöristä alaspäin sillä karkaahan sitä lämpöä asuintiloihinkin.

Se yläkerran lämmitysputki joka jäätyi oli mun ymmärtääksen ulkoseinällä talon päädyssä jos siinä vieressä oli tyhjät sähköputket. Samoin koska pilppi on aina ulkoseinän vieressä älvärissä niin tuntuisi loogiselta vetää siitä putketkin ylös.

Lohjan paronitar kirjoitti:

Pikkuvessaan kestää tulla melkein 2 minuuttia edes haaleaa vettä pakkaskaudella.

kun riittävän kauan vääntää siellä pikkuvessakin. Pakkasella se jää jonnekin mutta kesällä sitä tulee ainakin 20 sekunnin päästä.

Tuollaiseen sähkönkulutukseen pääsee ainoastaan maalämpöpumpulla varustetuissa taloissa noilla neliöillä.

Voihan täälä foorumeissa väittää vaikka mitä, mutta ei niitä tarvi kaikkien uskoa.

Hmm. Jos pidetään hounelämpö 10:ssä ja värjötellään uunin vieressä koko porukka, niin ehkäpä...:)

Markantalo kirjoitti:

Tuollaiseen sähkönkulutukseen pääsee ainoastaan maalämpöpumpulla varustetuissa taloissa noilla neliöillä.

Voihan täälä foorumeissa väittää vaikka mitä, mutta ei niitä tarvi kaikkien uskoa.

Hmm. Jos pidetään hounelämpö 10:ssä ja värjötellään uunin vieressä koko porukka, niin ehkäpä...:)

Lue lisää

Meillä 120 m2 ja todellinen kulutus vähän alle 10.000 kWh. Sähkönkulutuksen vertailu neliömäärien mukaan on kuin vertailisi appelsiineja ja omenoita. Sähkönkulutuksen asemesta pitäisi verrata lämmityskustannuksia ja sähkönkulutusta yhdessä. Meillä pienehkö sähkönkulutus selittyy osaksi sillä että leivinuuni lämpenee lämmityskaudella päivittäin. Uunilla lämittäminen on edullista silloin kun/jos saa puut ilmaiseksi. Ilmaisia polttopuita on mahdollisuus saada rehellisellä pelillä vaikka ei itsellä eikä tuttavilla metsää olisikaan. On me tietysti vähän yritetty säästääkin. Toinen selittävä tekijä on asukkaiden vähyys. Ansiotyöhön liittyvien olosuhteiden vuoksi keskimäärin miehitys talossa on vain 1 hlö. Vastaiskuna sähkön hinnan korotuksille tarkoitus olisi tinkiä kulutus 9000 kWh:iin. Uskon että onnistuu helpostikin.

Arvelen kyllä myös itsekin että 7000 kWh kuluttajalta oli pudonnut kulutuslukeman edestä ykkönen pois. Sähköyhtiössä arvioivat kaavamaisesti 120 m2 talon kulutukseksi n 18.000 kWh vuodessa ellei ole tiedossa kulutushistoriatietoja. Ykkösen poisputoamiseen viittaa se että kulutuslukemassa on kysymys arviosta. Jos esim puut saa omasta takaa, kahden hengen taloudessa tämä 7000 kWh on kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa.