Moi!
Olisi suunnitteilla yliopistoon pyrkiminen.Ongelmana on se,että motivaatio pänttäämiseen tuntuu puuttuvan,vaikka ala kiinnostaa ja pääsykoekirja on ihan ok.
Miten saisi iskettyä itseensä sellaisen vaihteen päälle,että pystyisi lukemaan keskittyneesti neljä ja puoli kuukautta,viitenä päivänä viikossa ja n. neljä tuntia päivässä?
Olisi suunnitteilla yliopistoon pyrkiminen.Ongelmana on se,että motivaatio pänttäämiseen tuntuu puuttuvan,vaikka ala kiinnostaa ja pääsykoekirja on ihan ok.
Miten saisi iskettyä itseensä sellaisen vaihteen päälle,että pystyisi lukemaan keskittyneesti neljä ja puoli kuukautta,viitenä päivänä viikossa ja n. neljä tuntia päivässä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos motivaatio puuttuu, ei ole toivoakaan sisäänpääsystä. kaikilla, jotka opiskelupaikan saavat, on vähintäänkin motivaatiota.
ei sitä voi "hankkia". sitä on tai ei. jos et halua kaupan kassalle loppuiäksesi, niin motivaatiosta viis, kirja käteen ja lukemaan.
älä ainakaan ole niin naivi että jäisit odottamaan jotain suurta motivaatiota. opiskelu (myös pääsykokeita varten) ei ole kivaa. se on rankkaa, hermojaraastavaa ja ärsyttävää. mutta se on tehtävä.
Pääsykokeisiin lukeminen ei ole sama asia kuin joku taideteoksen tekeminen. Et voi istua ja odottaa inspiraation/motivaation laskeutuvan yllesi. Siinä olen eri mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, että kyllä motivaationkin voi hankkia, mutta sen eteen on todella tehtävä työtä.
Aikataluttaminen. Mahdollisen kauhuskenaarion miettiminen siitä, mitä seuraavasta vuodesta tulee ilman sisään pääsyä. Motivaatio määrätietoinen lukeminen = onnistunut resepti.
Ihmisillä on kuvitelma, että pääsykokeisiin lukeminen tai yliopistossa opiskelu on jotenki hienoa tai automaattista, kun on suuri tavoite/motivaatio tms.
Suurimmalla osalla ei ole. On kyse itsekurista, päätöksestä ja itsenäisestä vastuunotosta. Tylsiä, ikäviä sanoja. Ne, joilta tämä aikuistuminen onnistuu, pääsevät sisään. Muut eivät.
Kuulostaa niin sarasvuo-saarinen-himanen-vetoiseltä,että!!!
Mielenkiintoista. Vaikka olen itsekin humanisti, olen onneksi tajunnut sen tosiasian, että oman elämän eteen on tehtävän työtä. Jos haluaa siis yliopistoon/työpaikan/ihan mitä vaan elämässä. Eikä tässä ole mielestäni mitään kapitalistista teho-ajattelu paskaa.
Sekin on tietenkin täysin ok, jos ei noita asioita halua. Ja tunnustan sen, ettei tämä ole tasa-arvoinen yhteiskunta ja kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia, mutta suurimman osan kohdalla elämä toimii näin. Varsinkin Suomessa, jossa on verrattain hemmetin hyvät mahdollisuudet.
Pääsykoepänttäys on vasta alkua.
Jos ja kun pääsee sisään, työmäärä moninkertaistuu ja aikaa uuden tiedon omaksumiseen on todella vähän pääsykoelukemiseen verrattuna. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta aika monelta se unohtuu.
Jos motivaatio on hukassa jo ennen kuin edes pääsee sisään, oikean otteen löytämiseen kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Itsensä motivoimisen taito tulee moneen kertaan tarpeeseen opiskeluaikana.
Olet varmaan nuori ja kokematon löytääksesi motiivin työelämästä.
Mielessäni on käynyt löytää ystävän tai kaverin sellaisia kun ei ole ollut niin en tiedä mitä sanat tarkoittavat mutta jonkun kenen kanssa lenkkeillä ja jutella pääsykoekirjojen pohjalta asioita ja näin oppia myös vaikka terassilla harjoitellen kirjojen parissa .
Kiva tietenkin tyttö pyrkijä vaikka miehen ikään olen jo saavuttanut löytäminen sellainen on vaikeaa vaikka itse tiedän istuvani pääsykokeissa niin muista en tiedä.
Kun Yliopistojen tiedekuntien päivitykset on ok. aineiden osalta niin aloittaa voisi www. löytämällä netistä matchkua.
T:Marko
Olenko ainoa, joka ei tajunnut tuosta äskeisestä yhtään mitään?
Et ollut ainoa... sana sieltä, toinen täältä.. ehkä olenkin liian tyhmä lukemaan, saatikka ajattelemaan, noin korkealentoisia ajatelmia ;D
nimimerkki green eys (sic!), siis Marko, kirjoittaa aina lähes käsittämätöntä tajunnanvirtaa. Hän pyrki oikeustieteelliseen viime vuonna, mutta ei päässyt. Käsittääkseni yritti myös valituksen kautta, ilmeisesti valitus ei menestynyt.
olla vähän omanlaisensa ilmaisutaito :D
se jostain syystä vilisi opiskelijoita. Niiden haalarihemmojen keskellä tunsi itsensä niin kateelliseksi outsideriksi että todellakin olin seuraavana aamuna klo 9 lukemassa.
Mutta joihinkin tiedekuntiin pääsee myös avoimen yliopiston opintojen kautta. Jos sinua jokin ala kiinnostaa, mutta ulkoluku ei, niin voithan hankkia alalta työharjoittelupaikan ja opiskella alan opintoja avoimessa. Riittävän hyvin arvosanoin voit sitten hakea avoimen väylää pitkin yliopistoon ja avoimessa suorittamasi opinnot hyväksiluetaan tulevaan tutkintoosi. Näin tein itse.