Pitkä vai pätkä?

Ei eduskunta ole mikään joukkue, vaan eduskunnassa on monia joukkueita. Siellä esitetään kaikenalaista, joka sitten saa kannatusta tai ei saa. Kepu on suosinut sellaisia esityksiä, joilla on edistetty tuhlausta. Toki ne jotka ovat tähän myöntyneet, ovat osasyyllisiä. Itse olenkin moittunut demareita siitä, että punamullan kausilla ovat aivan liian helposti suostuneet Kepun vaatimuksiin. Se on tullut meille suomalaisille kovin kalliiksi.

Ei tässä ole kukaan vaatinut sitä, että pitäisi muuttaa Helsingin keskustaan johonkin koirankoppiin. Itsekin asun lähellä kaikkea ja kaiken lisäksi juuri ihannoimassasi omakotitalossa, missä savustan mm. kaloja ulkona vaikka keskellä yötä, jos mieli tekee eikä kellekään synny siitä haittaa. Minä pääsen kuitenkin helsingin keskustaan vallan mainiosti ilman omaa autoa. Avauksessani otin esille mm. Riihimäen ja Mäntsälän seudut, joista on myös hyvät raideliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudulla Kepu on yrittänyt vastustaa raideliikenteen lisäämistä, kun ns. kehärata eli lentokenttärata ei kepujen mielestä ole niin tärkeä rahoitettava kuin joku kuoppainen kärrypolku Ilomantsissa.

Hyvä että sinulla on valmiutta maksaa tällainen ruhkamaksu. Yleensä keput vaativat, että veronmaksajien pitää sellainen heille kustantaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei eduskunta ole mikään joukkue, vaan eduskunnassa on monia joukkueita. Siellä esitetään kaikenalaista, joka sitten saa kannatusta tai ei saa. Kepu on suosinut sellaisia esityksiä, joilla on edistetty tuhlausta. Toki ne jotka ovat tähän myöntyneet, ovat osasyyllisiä. Itse olenkin moittunut demareita siitä, että punamullan kausilla ovat aivan liian helposti suostuneet Kepun vaatimuksiin. Se on tullut meille suomalaisille kovin kalliiksi.

Ei tässä ole kukaan vaatinut sitä, että pitäisi muuttaa Helsingin keskustaan johonkin koirankoppiin. Itsekin asun lähellä kaikkea ja kaiken lisäksi juuri ihannoimassasi omakotitalossa, missä savustan mm. kaloja ulkona vaikka keskellä yötä, jos mieli tekee eikä kellekään synny siitä haittaa. Minä pääsen kuitenkin helsingin keskustaan vallan mainiosti ilman omaa autoa. Avauksessani otin esille mm. Riihimäen ja Mäntsälän seudut, joista on myös hyvät raideliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudulla Kepu on yrittänyt vastustaa raideliikenteen lisäämistä, kun ns. kehärata eli lentokenttärata ei kepujen mielestä ole niin tärkeä rahoitettava kuin joku kuoppainen kärrypolku Ilomantsissa.

Hyvä että sinulla on valmiutta maksaa tällainen ruhkamaksu. Yleensä keput vaativat, että veronmaksajien pitää sellainen heille kustantaa.

Lue lisää

"... Pääkaupunkiseudulla Kepu on yrittänyt vastustaa raideliikenteen lisäämistä, kun ns. kehärata eli lentokenttärata ei kepujen mielestä ole niin tärkeä rahoitettava kuin joku kuoppainen kärrypolku Ilomantsissa ..."

Tätäkään asia ei demokraattisessa valtiossa päätä yksi puolue yksin!

Eduskunnassa on joukkueita. Yhteispeliä kuitenkin tarvitaan, jos tarkoituksena on kansalaisten asioiden mahdollisimman hyvä hoitaminen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei eduskunta ole mikään joukkue, vaan eduskunnassa on monia joukkueita. Siellä esitetään kaikenalaista, joka sitten saa kannatusta tai ei saa. Kepu on suosinut sellaisia esityksiä, joilla on edistetty tuhlausta. Toki ne jotka ovat tähän myöntyneet, ovat osasyyllisiä. Itse olenkin moittunut demareita siitä, että punamullan kausilla ovat aivan liian helposti suostuneet Kepun vaatimuksiin. Se on tullut meille suomalaisille kovin kalliiksi.

Ei tässä ole kukaan vaatinut sitä, että pitäisi muuttaa Helsingin keskustaan johonkin koirankoppiin. Itsekin asun lähellä kaikkea ja kaiken lisäksi juuri ihannoimassasi omakotitalossa, missä savustan mm. kaloja ulkona vaikka keskellä yötä, jos mieli tekee eikä kellekään synny siitä haittaa. Minä pääsen kuitenkin helsingin keskustaan vallan mainiosti ilman omaa autoa. Avauksessani otin esille mm. Riihimäen ja Mäntsälän seudut, joista on myös hyvät raideliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudulla Kepu on yrittänyt vastustaa raideliikenteen lisäämistä, kun ns. kehärata eli lentokenttärata ei kepujen mielestä ole niin tärkeä rahoitettava kuin joku kuoppainen kärrypolku Ilomantsissa.

Hyvä että sinulla on valmiutta maksaa tällainen ruhkamaksu. Yleensä keput vaativat, että veronmaksajien pitää sellainen heille kustantaa.

Lue lisää

"Itsekin asun lähellä kaikkea ja kaiken lisäksi juuri ihannoimassasi omakotitalossa, missä savustan mm. kaloja ulkona vaikka keskellä yötä, jos mieli tekee eikä kellekään synny siitä haittaa. "....mikäli olisi toimittu sossujen slummipolitiikan mukaan...

tuskinpa, vaan asuisit kerrostalossa etkä suinkaan grillailisi, ainakaan yöaikaan

nyppiä. Jotenka käännyn pois, samantien.

Sandra

Pääkaupunkiseudulla ei todellakaan tarvitse varata paljon aikaa kirjastossa tai kaupoissa käymiseen. Kirjastoja ja kauppoja on erittäin paljon. Pääkaupunkiseudulla on lähes jokaisessa lähiössä oma sivukirjastonsa. Voit kysyä esim. paljonko Oiva Härköseltä menee Tikkurilassa kirjastossa tai kaupassa käymiseen. Tikkurilan kirjasto on kaiken lisäksi varsin erinmomainen valikoiman suhteen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on käytössä Helmet-kirjastopalvelu, josta voi varata omaan lähikirjastoonsa mitä tahansa jossakin muussa pääkaupunkiseudun kirjastossa olevaa aineistoa.

Vastikään tv:stä tuli ohjelma, missä seurattiin kirjastoauton kulkua maaseudulla. Monet syrjäkylien ihmiset ovat pelkästään kirjastoauton ja sen suppean valikoiman varassa samaan tapaan kuin ennen oltiin kauppa-auton tarjoaman suppean, kalliin ja osin viimeisessä myyntipäivässä olevan tavaravalikoiman varassa.

Se että lapsia joudutaan kuljettamaan kouluihin taksilla, kertoo juuri ongelman luonteesta. Eikös se ole niin, että myös vanhuksilla on tällaisia ilmaisia taksinkuljetusoikeuksia. Ei tietenkään ilmaisia, sillä jokuhan sen lystin aina maksaa.

Ei minullakaan paljon ole sitä vastaan, jos jokainen maksaa itse liikkumisensa. Nyt on vaan niin, että Kepu on käyttänyt esim. polttoaineveron alennusvaatimusten perusteena sitä, että syrjäseudulla on pitkät matkat kulkea ja polttoainetta kuluu enemmän. On siis tässäkin ihan kohtuullista, ettei valtio ala subventoida pitkiä kulkumatkoja, kun joku kerran haluaa kulkunsa vapaaehtoisesti maksaa. Eli Kepun politiikka on tässäkin ihan syvältä.

Liikkumisongelman vaikeus ei todellakaan ole mikään yhteinen ongelma. Pääkaupunkiseutu on pyrkinyt rakentamaan toimivan joukkoliikenteen ja asuinpaikoilla moni asia on saavutettavissa jalkaisin taikka polkupyörällä. Kaupungissa eläminen onnistuu siten helpommin ilman autoa kuin haja-asutusalueella asuminen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla ei todellakaan tarvitse varata paljon aikaa kirjastossa tai kaupoissa käymiseen. Kirjastoja ja kauppoja on erittäin paljon. Pääkaupunkiseudulla on lähes jokaisessa lähiössä oma sivukirjastonsa. Voit kysyä esim. paljonko Oiva Härköseltä menee Tikkurilassa kirjastossa tai kaupassa käymiseen. Tikkurilan kirjasto on kaiken lisäksi varsin erinmomainen valikoiman suhteen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on käytössä Helmet-kirjastopalvelu, josta voi varata omaan lähikirjastoonsa mitä tahansa jossakin muussa pääkaupunkiseudun kirjastossa olevaa aineistoa.

Vastikään tv:stä tuli ohjelma, missä seurattiin kirjastoauton kulkua maaseudulla. Monet syrjäkylien ihmiset ovat pelkästään kirjastoauton ja sen suppean valikoiman varassa samaan tapaan kuin ennen oltiin kauppa-auton tarjoaman suppean, kalliin ja osin viimeisessä myyntipäivässä olevan tavaravalikoiman varassa.

Se että lapsia joudutaan kuljettamaan kouluihin taksilla, kertoo juuri ongelman luonteesta. Eikös se ole niin, että myös vanhuksilla on tällaisia ilmaisia taksinkuljetusoikeuksia. Ei tietenkään ilmaisia, sillä jokuhan sen lystin aina maksaa.

Ei minullakaan paljon ole sitä vastaan, jos jokainen maksaa itse liikkumisensa. Nyt on vaan niin, että Kepu on käyttänyt esim. polttoaineveron alennusvaatimusten perusteena sitä, että syrjäseudulla on pitkät matkat kulkea ja polttoainetta kuluu enemmän. On siis tässäkin ihan kohtuullista, ettei valtio ala subventoida pitkiä kulkumatkoja, kun joku kerran haluaa kulkunsa vapaaehtoisesti maksaa. Eli Kepun politiikka on tässäkin ihan syvältä.

Liikkumisongelman vaikeus ei todellakaan ole mikään yhteinen ongelma. Pääkaupunkiseutu on pyrkinyt rakentamaan toimivan joukkoliikenteen ja asuinpaikoilla moni asia on saavutettavissa jalkaisin taikka polkupyörällä. Kaupungissa eläminen onnistuu siten helpommin ilman autoa kuin haja-asutusalueella asuminen.

Lue lisää

taas nyppii! Etkö sinä ihminen tiedä, että ilmaisia kyytejä ei koululaisille järjesty, ihan noin vain.

Ainakin Varsinais-Suomessa tämäkin asia katsotaan vanhempien tuloista.

Ja taas pois.

Sandra

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla ei todellakaan tarvitse varata paljon aikaa kirjastossa tai kaupoissa käymiseen. Kirjastoja ja kauppoja on erittäin paljon. Pääkaupunkiseudulla on lähes jokaisessa lähiössä oma sivukirjastonsa. Voit kysyä esim. paljonko Oiva Härköseltä menee Tikkurilassa kirjastossa tai kaupassa käymiseen. Tikkurilan kirjasto on kaiken lisäksi varsin erinmomainen valikoiman suhteen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on käytössä Helmet-kirjastopalvelu, josta voi varata omaan lähikirjastoonsa mitä tahansa jossakin muussa pääkaupunkiseudun kirjastossa olevaa aineistoa.

Vastikään tv:stä tuli ohjelma, missä seurattiin kirjastoauton kulkua maaseudulla. Monet syrjäkylien ihmiset ovat pelkästään kirjastoauton ja sen suppean valikoiman varassa samaan tapaan kuin ennen oltiin kauppa-auton tarjoaman suppean, kalliin ja osin viimeisessä myyntipäivässä olevan tavaravalikoiman varassa.

Se että lapsia joudutaan kuljettamaan kouluihin taksilla, kertoo juuri ongelman luonteesta. Eikös se ole niin, että myös vanhuksilla on tällaisia ilmaisia taksinkuljetusoikeuksia. Ei tietenkään ilmaisia, sillä jokuhan sen lystin aina maksaa.

Ei minullakaan paljon ole sitä vastaan, jos jokainen maksaa itse liikkumisensa. Nyt on vaan niin, että Kepu on käyttänyt esim. polttoaineveron alennusvaatimusten perusteena sitä, että syrjäseudulla on pitkät matkat kulkea ja polttoainetta kuluu enemmän. On siis tässäkin ihan kohtuullista, ettei valtio ala subventoida pitkiä kulkumatkoja, kun joku kerran haluaa kulkunsa vapaaehtoisesti maksaa. Eli Kepun politiikka on tässäkin ihan syvältä.

Liikkumisongelman vaikeus ei todellakaan ole mikään yhteinen ongelma. Pääkaupunkiseutu on pyrkinyt rakentamaan toimivan joukkoliikenteen ja asuinpaikoilla moni asia on saavutettavissa jalkaisin taikka polkupyörällä. Kaupungissa eläminen onnistuu siten helpommin ilman autoa kuin haja-asutusalueella asuminen.

Lue lisää

Tosiasia on, että erityisesti maakuntakaupungit ovat saaneet uusia asukkaita niistä, jotka pääkaupunkiseudulla kyllästyivät nimenomaan siihen, että matkustaminen siellä eri pisteisiin kestää niin kauan. Maakuntakeskuksissa työpaikan ja kaikki samat palvelut tavoittaa kaupungin laidoiltakin viidessä tai kymmenessä minuutissa, jopa polkupyörällä.

Osa on muuttanut silkalle maaseudullekin. Joistakin palveluista joutuu silloin ehkä tinkimään, mutta nämä ihmiset pitävätkin omana vapaa-ajankeitaanaan vaikkapa metsää, muuta luontoa, samoilu-, pyöräily- ja kanoottireittejä, rauhallista ympäristöä.

Työmatkakustannusten suuremmasta vähennysoikeudesta sovittiin Vanhasen edellishallituksessa eli sillä oli myös sosialidemokraattien tuki. Ehkä juuri mainitsemasi radanvarsien työmatkaliikenne sai demarit innostumaan asiasta - sekin nimittäin on aika kallista.

Kulkeminen autolla ei veronmaksajille kuluja aiheuta, koska valtio saa päinvastoin voittoa auto- ja polttoainemyynnistä. Kun lisäksi työmatkakulut maksetaan ihmisille pääsääntöisesti julkisen liikenteen mukaan, eivät oman auton käyttäjät ole erityisasemassa.

Mitähän sinä loppujen lopuksi kannatat.

Mielipidepankki on kehittämänsä liikaväestöteorian mukaan pakkosiirtämässä ihmisiä kepulandiasta (kuten hän ivallisesti maaseutua kutsuu) kaupunkeihin, ja sen puolesta nyt liputat

Eilen sinä olit patistamassa Demareita tyukemaan maaseutua ja turvaamaan maakansan palvelut ja työpaikat (storaEnso esimerkkinä). Tosin olit kopioinut mielipiteesi jostain demarien puolueohjelmasta joten saattoihan olla ettet ollut ymmärtänyt lukemaasi

Kantasi??? kirjoitti:

Mitähän sinä loppujen lopuksi kannatat.

Mielipidepankki on kehittämänsä liikaväestöteorian mukaan pakkosiirtämässä ihmisiä kepulandiasta (kuten hän ivallisesti maaseutua kutsuu) kaupunkeihin, ja sen puolesta nyt liputat

Eilen sinä olit patistamassa Demareita tyukemaan maaseutua ja turvaamaan maakansan palvelut ja työpaikat (storaEnso esimerkkinä). Tosin olit kopioinut mielipiteesi jostain demarien puolueohjelmasta joten saattoihan olla ettet ollut ymmärtänyt lukemaasi

Lue lisää

En ole pakkosiirtämässä ketään mihinkään. Yhteiskunnan energian säästötavoitteiden ja yhdenvertaisen kohtelun takia olisi kuitenkin hyvä, ettei suosita ja maksateta ainakaan muilla sitä, että haluaa asua kaukana kaikesta. Kepuhan on vuosikymmenet harjoittanut siltarumpupolitiikkaa, mikä on hyvin tuhlailevaa.

Liikaväestöteoria ei ole minun kehittämäni. Tämän teorian on Suomessa kehittänyt ja sen puolesta puhunut emeritus professori Heikki Ylikangas, joka haki puukkojunkkariajalle selitysmalleja. Hän on lisäksi mm. Suomen kuvalehden kirjoituksessa esittänyt, että muuttoliikkeen pitäisi osata suohtautua myös positiivisesti, koska se usein korjaa tällaisia alueellisia liikaväestöongelmia ja laukaisee siten alueen sosiaaliset ongelmat.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole pakkosiirtämässä ketään mihinkään. Yhteiskunnan energian säästötavoitteiden ja yhdenvertaisen kohtelun takia olisi kuitenkin hyvä, ettei suosita ja maksateta ainakaan muilla sitä, että haluaa asua kaukana kaikesta. Kepuhan on vuosikymmenet harjoittanut siltarumpupolitiikkaa, mikä on hyvin tuhlailevaa.

Liikaväestöteoria ei ole minun kehittämäni. Tämän teorian on Suomessa kehittänyt ja sen puolesta puhunut emeritus professori Heikki Ylikangas, joka haki puukkojunkkariajalle selitysmalleja. Hän on lisäksi mm. Suomen kuvalehden kirjoituksessa esittänyt, että muuttoliikkeen pitäisi osata suohtautua myös positiivisesti, koska se usein korjaa tällaisia alueellisia liikaväestöongelmia ja laukaisee siten alueen sosiaaliset ongelmat.

Lue lisää

itseään korvalle...

Eli "liikaväestöongelma" eteläpohjanmaalla ratkeaa sillä, kun porukka muuttaa hesaan, jossa ei minkäänlaista liikaväestöongelmaa, tietenkään , ole??!!

Kantasi??? kirjoitti:

Mitähän sinä loppujen lopuksi kannatat.

Mielipidepankki on kehittämänsä liikaväestöteorian mukaan pakkosiirtämässä ihmisiä kepulandiasta (kuten hän ivallisesti maaseutua kutsuu) kaupunkeihin, ja sen puolesta nyt liputat

Eilen sinä olit patistamassa Demareita tyukemaan maaseutua ja turvaamaan maakansan palvelut ja työpaikat (storaEnso esimerkkinä). Tosin olit kopioinut mielipiteesi jostain demarien puolueohjelmasta joten saattoihan olla ettet ollut ymmärtänyt lukemaasi

Lue lisää

….vaikka muuttoavustuksin muuttamaan pois sieltä, missä heille ei ole tarjolla ihmismäisen elämän edellytyksiä sinne, jossa noita edellytyksiä on.

Noissa ”teeseissäni”, joihin tosiaankin sulautin muutaman ajatuksen sdp:n periaateohjelasta – mutta en läheskään siinä määrin kuin kepulaiset täällä mantroinaan esittävät suoria sitaatteja kepun vastaavista ohjelmista, siis ne lukeneimmat kepulaiset. Pääosin omaa ajatteluani – tosin ei kovin syvällistä, kun syntyi pyydettynä yhdeltä istumalta n. minuutin sisällä – on tässä:

- - -

- on realistisesti selvitettävä, mitkä ovat minkin paikkakunnan vahvuudet ja heikkoudet, missä voidaan kehittyä, missä ei kannata yrittääkään, ja kaikki tarvittavat ratkaisut on tehtävä niiden selvitysten perusteella, piittaamatta mitään mahdollisesti seuraavista puoluepoliittisista kannatusnäkymistä tai edes paikkakunnan väestömäärän muutoksista

- kotiseudulleen jäämään haluavia ihmisiä on tuettava mm. palveluja parantamalla pysymään kotiseudullaan, mutta myös muuttohalukkaita on tuettava ohjaamalla heitä osaamistaan vastaaviin töihin muualle tarvittaessa vaikkapa muuttoavustuksin

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000032218228

>> Niin - maailman koko väestöhän mahtuisi Inarinjärven jäälle, ja jokaiselle voitaisiin antaa oma neliömetri seisottavaksi. Inarin pinta-ala on hieman yli tuhat neliökilometriä (10 miljardia neliömeriä) ja maailman väestö lienee vielä hieman alle 10 miljardia. Järven jää ei kyllä taitaisi kestää sitä kuormaa.

ajattelu lyö kirjoitti:

itseään korvalle...

Eli "liikaväestöongelma" eteläpohjanmaalla ratkeaa sillä, kun porukka muuttaa hesaan, jossa ei minkäänlaista liikaväestöongelmaa, tietenkään , ole??!!

Lue lisää

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla työvoimasta pulaa. Täällä ei sen vuoksi ole mitään liikaväestöongelmaa, kun alueen taloudellinen kantokyky pystyy huolehtimaan väestöstä. Sen sijaan osissa Itä- ja Pohjois-Suomea tällaista kantokykyä ei ole eli siellä on liikaa väestöä elinmahdollisuuksin verrattuna.

Pohjanmaan liikaväestöongelma ratkaistiin pääosin jo 60- ja 70-luvuilla, kun ihmisiä muutti joukoittain Ruotsiin ja suuriin kaupunkeihin.

ketju sotkea omilla sepustuksillasi.
Meni mielenkiinto thänkin erittäin hyvään avaukseen, kun et malttanut taaskaan olla nostamatta itseäsi korokkeelle omine linkityksinesi.
Siis pilasit tämänkin avauksen tyhmällä narsistisuudellasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla työvoimasta pulaa. Täällä ei sen vuoksi ole mitään liikaväestöongelmaa, kun alueen taloudellinen kantokyky pystyy huolehtimaan väestöstä. Sen sijaan osissa Itä- ja Pohjois-Suomea tällaista kantokykyä ei ole eli siellä on liikaa väestöä elinmahdollisuuksin verrattuna.

Pohjanmaan liikaväestöongelma ratkaistiin pääosin jo 60- ja 70-luvuilla, kun ihmisiä muutti joukoittain Ruotsiin ja suuriin kaupunkeihin.

Lue lisää

ovat ainakin tässä tapauksessa saman kolikon kaksi eri puolta...
eikä tuo mainostamasi pääkaupunkiseudun taloudellinen kantokyky ole ainakaan asuntoja (kohtuullisilla vuokrilla) saanut aikaan, vaan ihmiset käyvät töissä pitkienkin matkojen takaa, jopa täältä pohjoisesta...

Eli olisiko kansantaloudellisesti järkevämpää kuitenkin, että osa työpaikoista siirtyisi pohjoisemmaksi, toki ymmärrän ettei se kaikilla aloilla ole mahdollista, mutta sellaisiakin aloja varmasti on , joissa se sitä on?

ja liikaväestöongelma kirjoitti:

ovat ainakin tässä tapauksessa saman kolikon kaksi eri puolta...
eikä tuo mainostamasi pääkaupunkiseudun taloudellinen kantokyky ole ainakaan asuntoja (kohtuullisilla vuokrilla) saanut aikaan, vaan ihmiset käyvät töissä pitkienkin matkojen takaa, jopa täältä pohjoisesta...

Eli olisiko kansantaloudellisesti järkevämpää kuitenkin, että osa työpaikoista siirtyisi pohjoisemmaksi, toki ymmärrän ettei se kaikilla aloilla ole mahdollista, mutta sellaisiakin aloja varmasti on , joissa se sitä on?

Lue lisää

Onhan työpaikkoja syntynyt esim. Oulun seudulle. Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan, että niitä syntyy muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle ja etelän suuriin taajamiin. Ongelmana vaan tahtoo olla se, että yritykset eivät ole kovin halukkaita sijoittumaan etäälle markkinoista ja erilaisista verkostoista, joita ne tarvitsevat. Tällainen verkostoituminen pätee myös valtiosektorin virastoihin, joita ei sen vuoksi ole kovin järkevää hajasijoittaa pitkin maata. Mielluummin sitten niin, että koko valtionhallinto siirretään kerralla jonnekin Ouluun, jos sellaista halutaan.

Olitko tänään torstaina klo 10 Pirkkolan uimahallin saunassa löylykauhan varressa?

Kantasi??? kirjoitti:

Mitähän sinä loppujen lopuksi kannatat.

Mielipidepankki on kehittämänsä liikaväestöteorian mukaan pakkosiirtämässä ihmisiä kepulandiasta (kuten hän ivallisesti maaseutua kutsuu) kaupunkeihin, ja sen puolesta nyt liputat

Eilen sinä olit patistamassa Demareita tyukemaan maaseutua ja turvaamaan maakansan palvelut ja työpaikat (storaEnso esimerkkinä). Tosin olit kopioinut mielipiteesi jostain demarien puolueohjelmasta joten saattoihan olla ettet ollut ymmärtänyt lukemaasi

Lue lisää

Riittää, kun ei verovaroilla estetä väestön luonnollista keskittymistä asutuskeskuksiin - niinkuin tähän asti on tehty. Em. mainitun, varsin kalliiksi tulleen politiikan seurauksena Suomessa siellä täällä hajallaan asuvan maaseutuväestön osuus koko kansan väkiluvusta on Euroopan maista suurin. En millään usko, että suomalaiset olisivat jotenkin ratkaisevasti erilaisia kuin muut. Samat talouden lait ovat täälläkin voimassa.

Muuten, koskahan valtio puuttuu kesämökkien ympärivuotiseen lämpimänä pitämiseen - sähköllä? Tietäisikö joku, minkäkokoisesta energiapotista siinä lystissä on kysymys?

Mökkeily kuluttaa kyllä bensaa rutosti. Onneksi demareilla ei ole sentään varaan hankkia kesämökkejä itselleen, minkä takia ehkä pääsevät silloin tällöin mukaan vain kaverin mökille. Kunnon stadilainen ei paljon Kehä kolmosen sille puolen astu, mutta näitä vasta maalta tänne muuttaneita on niin paljon, että haluavat toki käydä menestystään näyttämässä myös synnyisijoilleen jääneille.

En ole ihan syytön itsekään tähän. Käynhän vuosittain kesällä tekemässä maakuntakierroksen ja tutkailemassa, onko Kepulandiassa mikään muuttunut. Ei kai siinä auta, että se kuuluu tähän tutkivaan tsurnalismiin.

>>>Kun kaukana asuvat eivät voi jättää käymättä töissä eivätkä voi olla viemättä lapsiaan kouluun, ja kaupoissakin on käytävä, niin rahaa jää käyttöön vähemmän kuin ennen.

Tämä vähentää ensimmäiseksi syrjäseutujen kulutuskysyntää ja siten heikentää siellä vielä toimibvien yrittäjien tulosta, aiheuttaa säästöjä yrityksissä, irtisanomisia ja työttömyyden kasvua.

Kerrannaisvaikutuksia koskevaan kommenttiisi on helppo yhtyä. Suomen kokoisessa suuressa maassa, missä asuu vähän väkeä, voitaisiin saavuttaa tiiviimmillä asumisella kansantaloudellisia säästöjä ja tämä säästö olisi siten käytettävissä vaihtoehtoiseen kulutukseen. Todennäköisesti tällainen kulutus olisi pois arabisheikeiltä ja kv. bensayhtiöiltä ja lisäyksenä kotimaisille tahoille.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>>Kun kaukana asuvat eivät voi jättää käymättä töissä eivätkä voi olla viemättä lapsiaan kouluun, ja kaupoissakin on käytävä, niin rahaa jää käyttöön vähemmän kuin ennen.

Tämä vähentää ensimmäiseksi syrjäseutujen kulutuskysyntää ja siten heikentää siellä vielä toimibvien yrittäjien tulosta, aiheuttaa säästöjä yrityksissä, irtisanomisia ja työttömyyden kasvua.

Lue lisää

...syrjäseutujen vertaaminen Helsinkiin ei tuo takaisin sitä rahaa, jonka kiristyneet polttoaineiden hinnat ja korkeampi verotus ovat nyt vieneet pois niiden lompakoista, jotka joutuvat maksamaan polttoaineestaan pitkien matkojen ansiosta paljon enemmän kuin ennen eivätkä voi säästää ajomatkoissaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kerrannaisvaikutuksia koskevaan kommenttiisi on helppo yhtyä. Suomen kokoisessa suuressa maassa, missä asuu vähän väkeä, voitaisiin saavuttaa tiiviimmillä asumisella kansantaloudellisia säästöjä ja tämä säästö olisi siten käytettävissä vaihtoehtoiseen kulutukseen. Todennäköisesti tällainen kulutus olisi pois arabisheikeiltä ja kv. bensayhtiöiltä ja lisäyksenä kotimaisille tahoille.

Lue lisää

Näyttäisi siltä, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ja Sipoon osien liittäminen Helsinkiin saavat vihdoinkin aikaan sellaista asuntorakentamista, joka puhkaisee tänne syntyneen asuntojen hintakuplan ja alentaa asumiskustannuksia.

Jos raideliikennettä samalla tehostetaan länsimetron avulla ja jatkamalla metrorataa myös Vuosaaresta Sipooseen, kenties joskus jopa Porvooseen saakka, niin asia paranee melkoisesti. Sekin on hyvä asia, että VR on tutkimassa juna- ja metroratojen yhdistämistä.

Nyt, kun Helsinki vielä älyäisi siirtää pysäköintitilojen lisärakentamisen pois ydinkeskustasta sisääntuloteiden varteen, kunnollisiin pysäköintitaloihin, joista on suora raideyhteys keskustaan, niin liikkuminen paranisi ja päästöt vähenisivät täälläkin.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Näyttäisi siltä, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ja Sipoon osien liittäminen Helsinkiin saavat vihdoinkin aikaan sellaista asuntorakentamista, joka puhkaisee tänne syntyneen asuntojen hintakuplan ja alentaa asumiskustannuksia.

Jos raideliikennettä samalla tehostetaan länsimetron avulla ja jatkamalla metrorataa myös Vuosaaresta Sipooseen, kenties joskus jopa Porvooseen saakka, niin asia paranee melkoisesti. Sekin on hyvä asia, että VR on tutkimassa juna- ja metroratojen yhdistämistä.

Nyt, kun Helsinki vielä älyäisi siirtää pysäköintitilojen lisärakentamisen pois ydinkeskustasta sisääntuloteiden varteen, kunnollisiin pysäköintitaloihin, joista on suora raideyhteys keskustaan, niin liikkuminen paranisi ja päästöt vähenisivät täälläkin.

Lue lisää

Mutta mitenkähän saataisiin kokoomuslaiset (ja demaritkin) jättämään autonsa autotalliin ja käyttämään julkista? Eikö muuten sipoolta ryövätyille alueille ollut tarkoitus tehdä lähinnä pientaloja, kannattaneeko metroa tuonne asti vetää?
Entäpä työsuhdeautoilijat? Niitä lienee eniten juuri pääkaupunkiseudulla.

Kiivas keskustalainen kirjoitti:

Mutta mitenkähän saataisiin kokoomuslaiset (ja demaritkin) jättämään autonsa autotalliin ja käyttämään julkista? Eikö muuten sipoolta ryövätyille alueille ollut tarkoitus tehdä lähinnä pientaloja, kannattaneeko metroa tuonne asti vetää?
Entäpä työsuhdeautoilijat? Niitä lienee eniten juuri pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

Ilman kauniita ajatuksia ei maailma kehity. ;))

Yksityisautoilun ja julkisen raideliikenteen yhdistäminen sisääntuloteiden ja raideliikenteen yhtymäkohtiin rakennettavilla pysäköintitaloilla olisi minusta kehittämisen arvoinen ajatus.

Autoa ei tarvitsisi jättää talliin eikä sillä tarvitsisi seistä ruuhkissakaan, kun ruuhkaisen loppumatkan voi ajaa kätevästi kiskoilla. Olen joskus ehdottanut kokoomukselle, että liikennelaitos isännöisi pysäköintihalleja niin, että päivän pysäköintimaksun kuitti toimii samalla päivälippuna kaupungin sisäisessä liikenteessä.

Sipoon rakentamisesta en tiedä enempää kuin uutisissa on kerrottu, mutta kuvittelisin sen olevan melko tehokasta pientalorakentamista samaan tapaan kuin Helsingin vanhoillakin omakotialueilla, jossa 10000 neliön tonteilla on 6-8 perheen asunnot, vähän asunnon koosta, lasten leikkipaikoista ja autokatsoksista riippuen.

Työsuhdeautoilijoista ennätin juuri kirjoittaa kommentin alemmaksi ketjuun.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

...syrjäseutujen vertaaminen Helsinkiin ei tuo takaisin sitä rahaa, jonka kiristyneet polttoaineiden hinnat ja korkeampi verotus ovat nyt vieneet pois niiden lompakoista, jotka joutuvat maksamaan polttoaineestaan pitkien matkojen ansiosta paljon enemmän kuin ennen eivätkä voi säästää ajomatkoissaan.

Lue lisää

Sinulla ei ilmeisesti ole harmaintakaan mielikuvaa, kuinka paljon halvempaa asuminen syrjäseudulla on pääkaupunkiseutuun verrattuna. Sen saa kyllä laskettuakin uskokseni vaikka Tilastokeskuksen tietoja käyttäen.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että syrjäseudulla asuvien enemmistö asuu omistusasunnossa, joka edelleen puolittaa asumiskustannukset vuokra-asuntoon verrattuna.

Ja vielä: matkakustannuksia syntyy myös pääkaupunkiseudulla. Polttoainekulujen lisäksi matkustajan pitää maksaa julkisen kuljetuksen henkilökunnan palkat sosiaalikuluineen, investoinnit yms. kulut ja ainakin yksityisellä puolella myös yhtiön voitot. Itse en säästäisi päivittäisillä yhteensä 50 kilometrin työmatkoilla paljoakaan, jos käyttäisin julkisia kulkuvälineitä oman auton sijasta.

Omien laskelmieni mukaan minulle jää selvästi enemmän palkasta käteen, kun asun pääkaupunkiseudun tai edes Turun ja Tampereen seutujen sijasta "syrjäseudulla" nimenomaan halvemman asumisen ansiosta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Sinulla ei ilmeisesti ole harmaintakaan mielikuvaa, kuinka paljon halvempaa asuminen syrjäseudulla on pääkaupunkiseutuun verrattuna. Sen saa kyllä laskettuakin uskokseni vaikka Tilastokeskuksen tietoja käyttäen.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että syrjäseudulla asuvien enemmistö asuu omistusasunnossa, joka edelleen puolittaa asumiskustannukset vuokra-asuntoon verrattuna.

Ja vielä: matkakustannuksia syntyy myös pääkaupunkiseudulla. Polttoainekulujen lisäksi matkustajan pitää maksaa julkisen kuljetuksen henkilökunnan palkat sosiaalikuluineen, investoinnit yms. kulut ja ainakin yksityisellä puolella myös yhtiön voitot. Itse en säästäisi päivittäisillä yhteensä 50 kilometrin työmatkoilla paljoakaan, jos käyttäisin julkisia kulkuvälineitä oman auton sijasta.

Omien laskelmieni mukaan minulle jää selvästi enemmän palkasta käteen, kun asun pääkaupunkiseudun tai edes Turun ja Tampereen seutujen sijasta "syrjäseudulla" nimenomaan halvemman asumisen ansiosta.

Lue lisää

Tottakai maalla asuminen on halvempaa kuin kaupungissa asuminen. En minä siitä kiistele.

Mutta, jos maalla asuvan bensalasku nousee, niin hänen muuhun kulutukseen käytettävissä olevat tulonsa pienenevät yhtä monta euroa, mitä bensaan tarvitaan enemmän kuin ennen.

Mitään muuta en ole halunnut tuoda esiin, koska juuri nämä bensaan menevät lisäeurot ovat pois maalla asuvan oman paikkakunnan kauppiaiden, partureiden, kahviloiden, elokuvateattereiden, kioskien, jne... pienyrittäjien kassasta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Sinulla ei ilmeisesti ole harmaintakaan mielikuvaa, kuinka paljon halvempaa asuminen syrjäseudulla on pääkaupunkiseutuun verrattuna. Sen saa kyllä laskettuakin uskokseni vaikka Tilastokeskuksen tietoja käyttäen.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että syrjäseudulla asuvien enemmistö asuu omistusasunnossa, joka edelleen puolittaa asumiskustannukset vuokra-asuntoon verrattuna.

Ja vielä: matkakustannuksia syntyy myös pääkaupunkiseudulla. Polttoainekulujen lisäksi matkustajan pitää maksaa julkisen kuljetuksen henkilökunnan palkat sosiaalikuluineen, investoinnit yms. kulut ja ainakin yksityisellä puolella myös yhtiön voitot. Itse en säästäisi päivittäisillä yhteensä 50 kilometrin työmatkoilla paljoakaan, jos käyttäisin julkisia kulkuvälineitä oman auton sijasta.

Omien laskelmieni mukaan minulle jää selvästi enemmän palkasta käteen, kun asun pääkaupunkiseudun tai edes Turun ja Tampereen seutujen sijasta "syrjäseudulla" nimenomaan halvemman asumisen ansiosta.

Lue lisää

Jaba toikin kommentissaan jo esille sen, että liikkumisessa säästetyt rahat hyödyttävät muuta taloutta, joten siihen puoleen en tässä puutu.

Asuminen on toki kalliimpaa pääkaupunkiseudulla, mutta kalleuden mittaaminen ei ole ihan yksinkertaista ja mutkatonta. Lisäksi esität väitteitä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Kun asumisen kalleutta verrataan pääkaupunkiseudun ja maaseudun haja-astusalueen kesken, on syytä ensinäkin huomata, että maaseudulla asuminen on pientaloasumista. Kapunkilainen voi valita pientaloon nähden halvemman kerrostaloasumisen. Kaupunkiasumisessa asunto ei välttämättä merkitse niin suurta roolia ihmisten elämisessä kuin maaseudulla. Asunto saattaa esim. lapsettomille kotitalouksille olla lähinnä paikka, missä yöpyä. Kaupunkiasuja voi näissä kohdin asettaa muut kaupunkielämän mahdollistamat asian korkeammalle sijalle, koska ne ovat kaupungissa mahdollisia. Pitäisikö silloin verratakin kaupungissa 55 neliön kaksion asumiskalleutta maaseudun 150 neliön omakotitalon kustannuksiin. Kaupunkilaisen näkövinkkelistä 150 neliötä voi tarkoittaa lähinnä sitä, että on 100 neliötä lisää siivottavana.

Itse asun omakotitalossa pääkaupunkiseudulla enkä oikein usko, että sen rakentamiskustannukset ovat olleet juurikaan suuremmat kuin samanlaisen talon rakentamiskustannukset syrjäseudulla. Voi olla jopa toisin päin, koska tavaratoimitukset edellyttävät maalla pitempiä matkoja. Minulle kaikki olennainen (puutavaran myyjä, rautakauppa, betoniasema, suunnitteluapu, sorantoimittaja, työkoneurakoitsijat, sähkö- ja lvi-urakoitsijat jne.) oli rakennusvaiheessa varsin lähellä, jolloin matkoista ei kertynyt ylimääräisiä kuluja. Lisäksi näissä kohdin on pääkaupunkiseudulla mahdollisuus kilpailuttaa eri toimittajia. Näillä perustein uskaltaisin melkeinpä väittää, että rakentaminen on pääkaupunkiseudulla jopa halvempaa kuin maaseudulla. Se mistä eroa sitten tulee, on tonttikustannukset. Tässä kohdin hinnat ovat kyllä karanneet vähän käsistä, sillä vuosituhannen alusta oman tonttini arvo on noin 3-4 -kertaistunut. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että realisoidessani kiinteistön saisin nyt siis huomattavasti enemmän rahaa kuin 5-10 vuotta sitten. Sillä rahalla ostaisin jo parikin vastaavan suuruista omakotitaloa Kepulandiasta, koska siellä ei ole likimainkaan yhtä suuria arvonnousuja. Olen siis teoriassa rikastunut huomattavasti pelkästään omistamalla ja itse asumalla kiinteistölläni. Ja tämä on vaikka huomispäivänä realisoitavissa eli se ei silloin enää ole mikään teoreettinen rikastuminen.

Syrjäseuduilla on lisäksi rakennettava omat kaivot, tehtävä omat jätevesiratkaisut ja rakennettava mahdollisesti tienpätkääkin sekä vedettävä yleensä sähkötkin vähän kauempaa. Minä olen voinut liittyä kunnallistekniikkaan, sähkö on viereisessä tolpassa, alue on kaavoitettu ja tiestö siis suunniteltu ja rakennettukin aika valmiiksi jne.

Omistusasunnon hankinnan edullisuus vuokralla asumiseen ei ole niin yksiselitteinen kuin kerrot. En olisi niinkään varma, että asumiskustannukset puolittuvat sillä lailla. Jos otetaan esimerkiksi vaikka Vantaalta hankittu kerrostalokaksio. Asetetaan sen hankintahinnaksi 100 000 euroa, mikä on kyllä ehkä hieman alakanttiin, mutta laskemisen helpottamiseksi ja selvyyden vuoksi näin. Näin suuresta kaksiosta joutuu puolittamaan varmaan 500-700 euron vuokran kuussa. Tästä hoitovastikkeen osuus voisi olla 200 euroa ja pääomakustannusten 250 euroa kuussa. Näin vuokraajalle jäisi vuokratuloa 50-250 euroa kuussa, mikä on siis se, mitä vuokralla asuminen maksaa enemmän omistusasuntoon verrattuna. Korkokannan ja asuntojen hintatason mahdollisesti muuttuessa vuokralla asumisen edullisuus voi kuitenkin parantua tai huonontua.

Vuokralla asuminen voi hyvinkin sopia sellaiseen kaupunkimaiseen elämäntapaan, missä asunto on enemmän nukkuma- kuin oleskelupaikka. Tällöin ihmiselle jää paljon enemmän varoja muuhun kulutukseen, mitä hän nimenomaan arvostaa valitessaan kaupungissa asumisen. Keski-Euroopassa tällainen vuokralla asumisen muoto kaupungeissa on erittäin yleinen, koska kaupunkiasumisen kulttuuri on siellä paljon pitempi kuin Suomessa. Kaikki eivät halua joutua velkavankeuteen suuren asunnon vuoksi. Tuskin sinullekaan tulisi mieleen ostaa asuntoa kahden viikon lomareissun ajaksi, vaan pidät luontevana, että asut sen ajan hotellissa tai vastaavassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jaba toikin kommentissaan jo esille sen, että liikkumisessa säästetyt rahat hyödyttävät muuta taloutta, joten siihen puoleen en tässä puutu.

Asuminen on toki kalliimpaa pääkaupunkiseudulla, mutta kalleuden mittaaminen ei ole ihan yksinkertaista ja mutkatonta. Lisäksi esität väitteitä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Kun asumisen kalleutta verrataan pääkaupunkiseudun ja maaseudun haja-astusalueen kesken, on syytä ensinäkin huomata, että maaseudulla asuminen on pientaloasumista. Kapunkilainen voi valita pientaloon nähden halvemman kerrostaloasumisen. Kaupunkiasumisessa asunto ei välttämättä merkitse niin suurta roolia ihmisten elämisessä kuin maaseudulla. Asunto saattaa esim. lapsettomille kotitalouksille olla lähinnä paikka, missä yöpyä. Kaupunkiasuja voi näissä kohdin asettaa muut kaupunkielämän mahdollistamat asian korkeammalle sijalle, koska ne ovat kaupungissa mahdollisia. Pitäisikö silloin verratakin kaupungissa 55 neliön kaksion asumiskalleutta maaseudun 150 neliön omakotitalon kustannuksiin. Kaupunkilaisen näkövinkkelistä 150 neliötä voi tarkoittaa lähinnä sitä, että on 100 neliötä lisää siivottavana.

Itse asun omakotitalossa pääkaupunkiseudulla enkä oikein usko, että sen rakentamiskustannukset ovat olleet juurikaan suuremmat kuin samanlaisen talon rakentamiskustannukset syrjäseudulla. Voi olla jopa toisin päin, koska tavaratoimitukset edellyttävät maalla pitempiä matkoja. Minulle kaikki olennainen (puutavaran myyjä, rautakauppa, betoniasema, suunnitteluapu, sorantoimittaja, työkoneurakoitsijat, sähkö- ja lvi-urakoitsijat jne.) oli rakennusvaiheessa varsin lähellä, jolloin matkoista ei kertynyt ylimääräisiä kuluja. Lisäksi näissä kohdin on pääkaupunkiseudulla mahdollisuus kilpailuttaa eri toimittajia. Näillä perustein uskaltaisin melkeinpä väittää, että rakentaminen on pääkaupunkiseudulla jopa halvempaa kuin maaseudulla. Se mistä eroa sitten tulee, on tonttikustannukset. Tässä kohdin hinnat ovat kyllä karanneet vähän käsistä, sillä vuosituhannen alusta oman tonttini arvo on noin 3-4 -kertaistunut. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että realisoidessani kiinteistön saisin nyt siis huomattavasti enemmän rahaa kuin 5-10 vuotta sitten. Sillä rahalla ostaisin jo parikin vastaavan suuruista omakotitaloa Kepulandiasta, koska siellä ei ole likimainkaan yhtä suuria arvonnousuja. Olen siis teoriassa rikastunut huomattavasti pelkästään omistamalla ja itse asumalla kiinteistölläni. Ja tämä on vaikka huomispäivänä realisoitavissa eli se ei silloin enää ole mikään teoreettinen rikastuminen.

Syrjäseuduilla on lisäksi rakennettava omat kaivot, tehtävä omat jätevesiratkaisut ja rakennettava mahdollisesti tienpätkääkin sekä vedettävä yleensä sähkötkin vähän kauempaa. Minä olen voinut liittyä kunnallistekniikkaan, sähkö on viereisessä tolpassa, alue on kaavoitettu ja tiestö siis suunniteltu ja rakennettukin aika valmiiksi jne.

Omistusasunnon hankinnan edullisuus vuokralla asumiseen ei ole niin yksiselitteinen kuin kerrot. En olisi niinkään varma, että asumiskustannukset puolittuvat sillä lailla. Jos otetaan esimerkiksi vaikka Vantaalta hankittu kerrostalokaksio. Asetetaan sen hankintahinnaksi 100 000 euroa, mikä on kyllä ehkä hieman alakanttiin, mutta laskemisen helpottamiseksi ja selvyyden vuoksi näin. Näin suuresta kaksiosta joutuu puolittamaan varmaan 500-700 euron vuokran kuussa. Tästä hoitovastikkeen osuus voisi olla 200 euroa ja pääomakustannusten 250 euroa kuussa. Näin vuokraajalle jäisi vuokratuloa 50-250 euroa kuussa, mikä on siis se, mitä vuokralla asuminen maksaa enemmän omistusasuntoon verrattuna. Korkokannan ja asuntojen hintatason mahdollisesti muuttuessa vuokralla asumisen edullisuus voi kuitenkin parantua tai huonontua.

Vuokralla asuminen voi hyvinkin sopia sellaiseen kaupunkimaiseen elämäntapaan, missä asunto on enemmän nukkuma- kuin oleskelupaikka. Tällöin ihmiselle jää paljon enemmän varoja muuhun kulutukseen, mitä hän nimenomaan arvostaa valitessaan kaupungissa asumisen. Keski-Euroopassa tällainen vuokralla asumisen muoto kaupungeissa on erittäin yleinen, koska kaupunkiasumisen kulttuuri on siellä paljon pitempi kuin Suomessa. Kaikki eivät halua joutua velkavankeuteen suuren asunnon vuoksi. Tuskin sinullekaan tulisi mieleen ostaa asuntoa kahden viikon lomareissun ajaksi, vaan pidät luontevana, että asut sen ajan hotellissa tai vastaavassa.

Lue lisää

kerran, puutun vain yhteen seikkaan.

Syrjäseuduillakaan ei nykyisin jokainen porauta omaa kaivoa. Sielläkin kulkee kehitys eteenpäin, on vesiosuuskuntia jne...

Noh, ehkä mainitsen toisestakin seikasta, tuosta vuokrakaksiosta....
Se useimmiten kuitenkin on ihmisen elämässä melkoisen lyhyt välivaihe, josta sitten kumppanin löydyttyä jatketaan...

Mielipidepankki kirjoitti:

Jaba toikin kommentissaan jo esille sen, että liikkumisessa säästetyt rahat hyödyttävät muuta taloutta, joten siihen puoleen en tässä puutu.

Asuminen on toki kalliimpaa pääkaupunkiseudulla, mutta kalleuden mittaaminen ei ole ihan yksinkertaista ja mutkatonta. Lisäksi esität väitteitä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Kun asumisen kalleutta verrataan pääkaupunkiseudun ja maaseudun haja-astusalueen kesken, on syytä ensinäkin huomata, että maaseudulla asuminen on pientaloasumista. Kapunkilainen voi valita pientaloon nähden halvemman kerrostaloasumisen. Kaupunkiasumisessa asunto ei välttämättä merkitse niin suurta roolia ihmisten elämisessä kuin maaseudulla. Asunto saattaa esim. lapsettomille kotitalouksille olla lähinnä paikka, missä yöpyä. Kaupunkiasuja voi näissä kohdin asettaa muut kaupunkielämän mahdollistamat asian korkeammalle sijalle, koska ne ovat kaupungissa mahdollisia. Pitäisikö silloin verratakin kaupungissa 55 neliön kaksion asumiskalleutta maaseudun 150 neliön omakotitalon kustannuksiin. Kaupunkilaisen näkövinkkelistä 150 neliötä voi tarkoittaa lähinnä sitä, että on 100 neliötä lisää siivottavana.

Itse asun omakotitalossa pääkaupunkiseudulla enkä oikein usko, että sen rakentamiskustannukset ovat olleet juurikaan suuremmat kuin samanlaisen talon rakentamiskustannukset syrjäseudulla. Voi olla jopa toisin päin, koska tavaratoimitukset edellyttävät maalla pitempiä matkoja. Minulle kaikki olennainen (puutavaran myyjä, rautakauppa, betoniasema, suunnitteluapu, sorantoimittaja, työkoneurakoitsijat, sähkö- ja lvi-urakoitsijat jne.) oli rakennusvaiheessa varsin lähellä, jolloin matkoista ei kertynyt ylimääräisiä kuluja. Lisäksi näissä kohdin on pääkaupunkiseudulla mahdollisuus kilpailuttaa eri toimittajia. Näillä perustein uskaltaisin melkeinpä väittää, että rakentaminen on pääkaupunkiseudulla jopa halvempaa kuin maaseudulla. Se mistä eroa sitten tulee, on tonttikustannukset. Tässä kohdin hinnat ovat kyllä karanneet vähän käsistä, sillä vuosituhannen alusta oman tonttini arvo on noin 3-4 -kertaistunut. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että realisoidessani kiinteistön saisin nyt siis huomattavasti enemmän rahaa kuin 5-10 vuotta sitten. Sillä rahalla ostaisin jo parikin vastaavan suuruista omakotitaloa Kepulandiasta, koska siellä ei ole likimainkaan yhtä suuria arvonnousuja. Olen siis teoriassa rikastunut huomattavasti pelkästään omistamalla ja itse asumalla kiinteistölläni. Ja tämä on vaikka huomispäivänä realisoitavissa eli se ei silloin enää ole mikään teoreettinen rikastuminen.

Syrjäseuduilla on lisäksi rakennettava omat kaivot, tehtävä omat jätevesiratkaisut ja rakennettava mahdollisesti tienpätkääkin sekä vedettävä yleensä sähkötkin vähän kauempaa. Minä olen voinut liittyä kunnallistekniikkaan, sähkö on viereisessä tolpassa, alue on kaavoitettu ja tiestö siis suunniteltu ja rakennettukin aika valmiiksi jne.

Omistusasunnon hankinnan edullisuus vuokralla asumiseen ei ole niin yksiselitteinen kuin kerrot. En olisi niinkään varma, että asumiskustannukset puolittuvat sillä lailla. Jos otetaan esimerkiksi vaikka Vantaalta hankittu kerrostalokaksio. Asetetaan sen hankintahinnaksi 100 000 euroa, mikä on kyllä ehkä hieman alakanttiin, mutta laskemisen helpottamiseksi ja selvyyden vuoksi näin. Näin suuresta kaksiosta joutuu puolittamaan varmaan 500-700 euron vuokran kuussa. Tästä hoitovastikkeen osuus voisi olla 200 euroa ja pääomakustannusten 250 euroa kuussa. Näin vuokraajalle jäisi vuokratuloa 50-250 euroa kuussa, mikä on siis se, mitä vuokralla asuminen maksaa enemmän omistusasuntoon verrattuna. Korkokannan ja asuntojen hintatason mahdollisesti muuttuessa vuokralla asumisen edullisuus voi kuitenkin parantua tai huonontua.

Vuokralla asuminen voi hyvinkin sopia sellaiseen kaupunkimaiseen elämäntapaan, missä asunto on enemmän nukkuma- kuin oleskelupaikka. Tällöin ihmiselle jää paljon enemmän varoja muuhun kulutukseen, mitä hän nimenomaan arvostaa valitessaan kaupungissa asumisen. Keski-Euroopassa tällainen vuokralla asumisen muoto kaupungeissa on erittäin yleinen, koska kaupunkiasumisen kulttuuri on siellä paljon pitempi kuin Suomessa. Kaikki eivät halua joutua velkavankeuteen suuren asunnon vuoksi. Tuskin sinullekaan tulisi mieleen ostaa asuntoa kahden viikon lomareissun ajaksi, vaan pidät luontevana, että asut sen ajan hotellissa tai vastaavassa.

Lue lisää

Tuleepa taas tuubaa tuutin täydeltä.

Vuokrat ovat maaseudulla paljon helvempia kuin kaupungeissa. Syy on yksinkertainen, asunnot ovat halvempia jolloin niistä vuokranantaja saa saman tuoton vaikka vuokra on pienempi.

Rakentamiskustannukissa ero on myös melkoinen, eikä se ero tule rautakaupasta, vaan timpurin, muurarin, putkimihen ja sähkömiehen palkoista jotka Helsingissä ovat selvästi korkeammat kuin maaseudulla, ja laatukin paljon heikompi. Jatkuvasti TV:stä saa kuulla tai lehdistä lukea kuinka remonttireiskat Helsingissä jättävät hommat puolitiehen mutta laskuttavat kyllä täydestä. Ainoa pelastus jos sattuu löytämään jonkun maaseudulta tulevan ammattimiehen.

Sandra.s kirjoitti:

kerran, puutun vain yhteen seikkaan.

Syrjäseuduillakaan ei nykyisin jokainen porauta omaa kaivoa. Sielläkin kulkee kehitys eteenpäin, on vesiosuuskuntia jne...

Noh, ehkä mainitsen toisestakin seikasta, tuosta vuokrakaksiosta....
Se useimmiten kuitenkin on ihmisen elämässä melkoisen lyhyt välivaihe, josta sitten kumppanin löydyttyä jatketaan...

Lue lisää

Vesikaivon ja jätevesisysteemin imeytyksineen saa viidellä tonnilla. Käyttö on sen jälkeen ilmaista pumpun energiaa lukuunottamatta. Kaivo pitää kerran vuodessa tyhjentää.

Kaupungissa maksetaan liittymismaksuja vesilaitokselle yms lähes tulkoon yhtä paljon rakennusvaiheessa, lisäksi jokainen vesilitra maksetaan erikseen, joten vuosien mittaan kustannus on moninkertainen omiin kaivoihin verraten.

Jos taas liittyy vesiosuuskuntaan, jotka pumppaavat yleensä vetensä luonnonlähteistä, niin puhdistamo kuluja ei tule ja siten vesimaksut niissä ovat murto-osa kaupunkien vesimaksuista.

Mielipidepankki puhuu sellaista sovellettua totuutta jota myös vääristelyksi kutsuaan

voisi sanoa, ettet ymmärrä lukemaasi.

Ei työpaikan tarvitse olla kilometrin säteellä. Esim. Riihimäeltä ja Mätsälästä on Helsinkiin 50 km, mutta kun matkan voi tehdä kätevästi junalla varsin lyhyessä ajassa ja suurella porukalla samalla kertaa, se on hyvin energiataloudellinen tapa.

Helsingissäkään ei asuta kuin sillit purkissa. Luontoakin on lähellä. Muun muassa keskuspuisto lähtee aivan Helsingin keskustasta, jos Töölönlahti lasketaan siihen mukaan. Merenrantaluontoa on myös pääkaupunkiseudulla runsaasti. Ihmiset yleensä viihtyvät pääkaupunkiseudulla hyvin, niin minäkin.

En pakota ketään muuttamaan mihinkän ja asuinpaikan saa minusn puolestani valita vapaasti, jos itsellä on vain siihen varaa. Kepupoliitikot ovat vain rutisseet siitä, että polttoaineisiin kuluu syrjä-Suomessa enemmän kuin etelässä. Budejtin teon yhteydessä ollaan aina ruinaamassa lisää rahaa sinne, missä asuu vähiten suomalaisia. Valehtelevatko Pekkarinen ja muut keput, jälleen kerran? Sano sinä, kun tunnet keput.

Vielä kerran, kun et muuten tajua. En kiellä ketään asumasta siellä missä haluaa. Tällainen vapaa asuinpaikkavalinta pitää vain kustantaa itse kaikkine sen aiheuttamine sivukuluineen. Jos esim. sairastut sairaalahoitoa vaativalla tavalla jossain Sodankylässä, niin mietipä kuinka paljon helpompaa sieltä on hakeutua sairaalahoitoon kuin vaikkapa verrattuna Tikkurilassa asuvaan Oiva Härköseen, jonka kotoa Peijaksen sairaala on 10-15 minuutin ajomatkan päässä eli melkein vieressä.

Mielipidepankki kirjoitti:

voisi sanoa, ettet ymmärrä lukemaasi.

Ei työpaikan tarvitse olla kilometrin säteellä. Esim. Riihimäeltä ja Mätsälästä on Helsinkiin 50 km, mutta kun matkan voi tehdä kätevästi junalla varsin lyhyessä ajassa ja suurella porukalla samalla kertaa, se on hyvin energiataloudellinen tapa.

Helsingissäkään ei asuta kuin sillit purkissa. Luontoakin on lähellä. Muun muassa keskuspuisto lähtee aivan Helsingin keskustasta, jos Töölönlahti lasketaan siihen mukaan. Merenrantaluontoa on myös pääkaupunkiseudulla runsaasti. Ihmiset yleensä viihtyvät pääkaupunkiseudulla hyvin, niin minäkin.

En pakota ketään muuttamaan mihinkän ja asuinpaikan saa minusn puolestani valita vapaasti, jos itsellä on vain siihen varaa. Kepupoliitikot ovat vain rutisseet siitä, että polttoaineisiin kuluu syrjä-Suomessa enemmän kuin etelässä. Budejtin teon yhteydessä ollaan aina ruinaamassa lisää rahaa sinne, missä asuu vähiten suomalaisia. Valehtelevatko Pekkarinen ja muut keput, jälleen kerran? Sano sinä, kun tunnet keput.

Vielä kerran, kun et muuten tajua. En kiellä ketään asumasta siellä missä haluaa. Tällainen vapaa asuinpaikkavalinta pitää vain kustantaa itse kaikkine sen aiheuttamine sivukuluineen. Jos esim. sairastut sairaalahoitoa vaativalla tavalla jossain Sodankylässä, niin mietipä kuinka paljon helpompaa sieltä on hakeutua sairaalahoitoon kuin vaikkapa verrattuna Tikkurilassa asuvaan Oiva Härköseen, jonka kotoa Peijaksen sairaala on 10-15 minuutin ajomatkan päässä eli melkein vieressä.

Lue lisää

tapahtuisijos, kaikki vänkäisivät samalla tavalla? Kukin kaupunkinsa puolesta.

Toki sinun on syntyperäisenä stadilaisena helppoa ajatella toistenkin puolesta. Eihän sinun tarvitsisi mihinkään muuttaa.

Entäpä iäkkäät ihmiset? Kaipaavat usein synnyinseuduilleen. Olisiko mielestäsi hyvä ratkaisu, että otettaisiin työikäisistä "mehut" irti, ja sitten tervemenoa? Takaisin kotikulmilleen.

Kuka kustantaa, kunnat joissa asuu vain eläkeläisiä, jotka tarvitsevat eniten palveluita?

En edes viitsi enempää..

Mielipidepankki kirjoitti:

voisi sanoa, ettet ymmärrä lukemaasi.

Ei työpaikan tarvitse olla kilometrin säteellä. Esim. Riihimäeltä ja Mätsälästä on Helsinkiin 50 km, mutta kun matkan voi tehdä kätevästi junalla varsin lyhyessä ajassa ja suurella porukalla samalla kertaa, se on hyvin energiataloudellinen tapa.

Helsingissäkään ei asuta kuin sillit purkissa. Luontoakin on lähellä. Muun muassa keskuspuisto lähtee aivan Helsingin keskustasta, jos Töölönlahti lasketaan siihen mukaan. Merenrantaluontoa on myös pääkaupunkiseudulla runsaasti. Ihmiset yleensä viihtyvät pääkaupunkiseudulla hyvin, niin minäkin.

En pakota ketään muuttamaan mihinkän ja asuinpaikan saa minusn puolestani valita vapaasti, jos itsellä on vain siihen varaa. Kepupoliitikot ovat vain rutisseet siitä, että polttoaineisiin kuluu syrjä-Suomessa enemmän kuin etelässä. Budejtin teon yhteydessä ollaan aina ruinaamassa lisää rahaa sinne, missä asuu vähiten suomalaisia. Valehtelevatko Pekkarinen ja muut keput, jälleen kerran? Sano sinä, kun tunnet keput.

Vielä kerran, kun et muuten tajua. En kiellä ketään asumasta siellä missä haluaa. Tällainen vapaa asuinpaikkavalinta pitää vain kustantaa itse kaikkine sen aiheuttamine sivukuluineen. Jos esim. sairastut sairaalahoitoa vaativalla tavalla jossain Sodankylässä, niin mietipä kuinka paljon helpompaa sieltä on hakeutua sairaalahoitoon kuin vaikkapa verrattuna Tikkurilassa asuvaan Oiva Härköseen, jonka kotoa Peijaksen sairaala on 10-15 minuutin ajomatkan päässä eli melkein vieressä.

Lue lisää

Helsingillä lienee yksi erityispiirre muuhun Suomeen verrattuna, eli se, että täällä on erittäin paljon suuryritysten pääkonttoreita ja muitakin yrityksiä, joissa työskentelee ilmeisesti kymmeniä tuhansia sellaisia keskituloista parempipalkkaisia ihmisiä, joille on verotus- yms. statussyistä annettu palkkaetuna täysi autoetu.

Kun työpaikat lisäksi sijaitsevat pääosin niemellä, jota meri rajoittaa kolmelta sivulta, on liikenneruuhkille rakennettu erittäin hyvä asemakaava. Asiaa on autettu myös sillä, että juuri ydinkeskustaan on kaivettu kalleinta mahdollista pysäköintitilaa louhimalla sitä maan alle. Helsingin ydinkeskustan maaperä Suurkirkolta Hietaniemen hautausmaalle lieneekin jo aika onttoa tilaa.

Tlläolevasta johtuu - ainakin se on mahdollista - etteivät verotus- ja muut rajoituskeinot ruuhkamaksuineenkaan sanottavasti vähennä Helsingin ydinkeskustan työmatkaliikennettä. Autoedun omaavillehan ei tule mitään lisäkuluja siitä, että bensa kallistuu tai pysäköintimatkat nousevat tai ruuhkamaksuja otetaan käyttöön, kun vapaa autoetu kattaa kaikki autosta aiheutuvat kustannukset: ne siis menevät työnantajien piikkiin yritysten maksettavaksi.

Ognelmaa on varmaan mahdollista lähestyä montaa tietä, mutta yksinkertaisinta olisi korottaa autoedun verotusarvoja selvästi porrastaen sen mukaan paljonko auto kuluttaa ja millaiset päästöt sillä on ja toisaalta niin, että käyttöedun verotusta (käyttäjä maksaa polttoaineet ja huollot) suositaan suhteessa vapaan autoedun verotukseen.

Yksi hyvä keino voisi olla myös, että autoverotuksen tuottoa ohjattaisi niille kunnille, joissa auton rekisteröity omistaja/haltija asuu, koska hänen autonkäyttönsä aiheuttaa tiestön ja katujen ylläpitokustannuksia juuri siihen kuntaan.

Sandra.s kirjoitti:

tapahtuisijos, kaikki vänkäisivät samalla tavalla? Kukin kaupunkinsa puolesta.

Toki sinun on syntyperäisenä stadilaisena helppoa ajatella toistenkin puolesta. Eihän sinun tarvitsisi mihinkään muuttaa.

Entäpä iäkkäät ihmiset? Kaipaavat usein synnyinseuduilleen. Olisiko mielestäsi hyvä ratkaisu, että otettaisiin työikäisistä "mehut" irti, ja sitten tervemenoa? Takaisin kotikulmilleen.

Kuka kustantaa, kunnat joissa asuu vain eläkeläisiä, jotka tarvitsevat eniten palveluita?

En edes viitsi enempää..

Lue lisää

Minä en halua puhua kotiseutuni puolesta. Käytän sitä vain esimerkkinä, koska tunnen sen parhaiten. Minusta on ihan samantekevää, missä päin Suomea yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisempaan ja kaikin puolin järkevämpään suuntaan, kunhan se vain muuttuu. Järjettömästä erakoitumiseen tähtäävästä asumismallin suosimisesta olisi päästävä eroon. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa erakoitua, hänen pitäisi myös olla valmis sitten itse kustantamaan tämä elämäntapansa.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Helsingillä lienee yksi erityispiirre muuhun Suomeen verrattuna, eli se, että täällä on erittäin paljon suuryritysten pääkonttoreita ja muitakin yrityksiä, joissa työskentelee ilmeisesti kymmeniä tuhansia sellaisia keskituloista parempipalkkaisia ihmisiä, joille on verotus- yms. statussyistä annettu palkkaetuna täysi autoetu.

Kun työpaikat lisäksi sijaitsevat pääosin niemellä, jota meri rajoittaa kolmelta sivulta, on liikenneruuhkille rakennettu erittäin hyvä asemakaava. Asiaa on autettu myös sillä, että juuri ydinkeskustaan on kaivettu kalleinta mahdollista pysäköintitilaa louhimalla sitä maan alle. Helsingin ydinkeskustan maaperä Suurkirkolta Hietaniemen hautausmaalle lieneekin jo aika onttoa tilaa.

Tlläolevasta johtuu - ainakin se on mahdollista - etteivät verotus- ja muut rajoituskeinot ruuhkamaksuineenkaan sanottavasti vähennä Helsingin ydinkeskustan työmatkaliikennettä. Autoedun omaavillehan ei tule mitään lisäkuluja siitä, että bensa kallistuu tai pysäköintimatkat nousevat tai ruuhkamaksuja otetaan käyttöön, kun vapaa autoetu kattaa kaikki autosta aiheutuvat kustannukset: ne siis menevät työnantajien piikkiin yritysten maksettavaksi.

Ognelmaa on varmaan mahdollista lähestyä montaa tietä, mutta yksinkertaisinta olisi korottaa autoedun verotusarvoja selvästi porrastaen sen mukaan paljonko auto kuluttaa ja millaiset päästöt sillä on ja toisaalta niin, että käyttöedun verotusta (käyttäjä maksaa polttoaineet ja huollot) suositaan suhteessa vapaan autoedun verotukseen.

Yksi hyvä keino voisi olla myös, että autoverotuksen tuottoa ohjattaisi niille kunnille, joissa auton rekisteröity omistaja/haltija asuu, koska hänen autonkäyttönsä aiheuttaa tiestön ja katujen ylläpitokustannuksia juuri siihen kuntaan.

Lue lisää

Vapaa autoetu on jo nyt niin vahvasti verotettua, ettei etua kannata lainkaan ottaa, mikäli työmatka ei ole todella pitkä ja/tai autoilua ei muuten harrasta mittavasti. Käytännössä oman auton pitäminen ja siitä saadut kilometrikorvaukset ovat edullisempia, mikäli ajokilometrejä ei tolkuttomasti kerry. Autoetu kannustaa siis kuluttamiseen, se tekee sen nimenomaan vääristyneen verotuksen kautta.

Nykyisin on yhä enenevissä määrin rajoitettu auton käyttöä mm. työmatkoilla, näin on tehty työnantajien toimesta. Syynä on se, että lentäen säästyy aikaa ja aikahan on kuten tiedämme kortilla. Ilmastonmuutoksen kannalta nykyinen kehitys ei ole kannattavaa, mutta suuressa maassa näin on toimittava.

Helsingissä on varsin paljon autoja, mutta kuinka paljon keskimäärin auto kuluttaa, sitä ei tietääkseni ole laskettu. Kaupungeissa kuitenkin käytetään oman auton rinnalla myös julkisia välineitä, tähän on täällä mahdollisuus.

Autoilijat maksavat kyllä tiestön ja katujen kunnossapidosta, lisäksi myös kiinteistöverot ovat tätä varten, sikäli verotusta ei ole arpeen lisätä.

Niinpä niin kirjoitti:

Vapaa autoetu on jo nyt niin vahvasti verotettua, ettei etua kannata lainkaan ottaa, mikäli työmatka ei ole todella pitkä ja/tai autoilua ei muuten harrasta mittavasti. Käytännössä oman auton pitäminen ja siitä saadut kilometrikorvaukset ovat edullisempia, mikäli ajokilometrejä ei tolkuttomasti kerry. Autoetu kannustaa siis kuluttamiseen, se tekee sen nimenomaan vääristyneen verotuksen kautta.

Nykyisin on yhä enenevissä määrin rajoitettu auton käyttöä mm. työmatkoilla, näin on tehty työnantajien toimesta. Syynä on se, että lentäen säästyy aikaa ja aikahan on kuten tiedämme kortilla. Ilmastonmuutoksen kannalta nykyinen kehitys ei ole kannattavaa, mutta suuressa maassa näin on toimittava.

Helsingissä on varsin paljon autoja, mutta kuinka paljon keskimäärin auto kuluttaa, sitä ei tietääkseni ole laskettu. Kaupungeissa kuitenkin käytetään oman auton rinnalla myös julkisia välineitä, tähän on täällä mahdollisuus.

Autoilijat maksavat kyllä tiestön ja katujen kunnossapidosta, lisäksi myös kiinteistöverot ovat tätä varten, sikäli verotusta ei ole arpeen lisätä.

Lue lisää

En ehdottanut verotuksen lisäystä, vaan painopisteen siirtämistä enemmän kuluttavien ja isompien autojen suuntaan ja käyttöedusta vapaan autoedun suuntaan.

Muuten en kinaa näkemyksiäsi vastaan, :-)

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Helsingillä lienee yksi erityispiirre muuhun Suomeen verrattuna, eli se, että täällä on erittäin paljon suuryritysten pääkonttoreita ja muitakin yrityksiä, joissa työskentelee ilmeisesti kymmeniä tuhansia sellaisia keskituloista parempipalkkaisia ihmisiä, joille on verotus- yms. statussyistä annettu palkkaetuna täysi autoetu.

Kun työpaikat lisäksi sijaitsevat pääosin niemellä, jota meri rajoittaa kolmelta sivulta, on liikenneruuhkille rakennettu erittäin hyvä asemakaava. Asiaa on autettu myös sillä, että juuri ydinkeskustaan on kaivettu kalleinta mahdollista pysäköintitilaa louhimalla sitä maan alle. Helsingin ydinkeskustan maaperä Suurkirkolta Hietaniemen hautausmaalle lieneekin jo aika onttoa tilaa.

Tlläolevasta johtuu - ainakin se on mahdollista - etteivät verotus- ja muut rajoituskeinot ruuhkamaksuineenkaan sanottavasti vähennä Helsingin ydinkeskustan työmatkaliikennettä. Autoedun omaavillehan ei tule mitään lisäkuluja siitä, että bensa kallistuu tai pysäköintimatkat nousevat tai ruuhkamaksuja otetaan käyttöön, kun vapaa autoetu kattaa kaikki autosta aiheutuvat kustannukset: ne siis menevät työnantajien piikkiin yritysten maksettavaksi.

Ognelmaa on varmaan mahdollista lähestyä montaa tietä, mutta yksinkertaisinta olisi korottaa autoedun verotusarvoja selvästi porrastaen sen mukaan paljonko auto kuluttaa ja millaiset päästöt sillä on ja toisaalta niin, että käyttöedun verotusta (käyttäjä maksaa polttoaineet ja huollot) suositaan suhteessa vapaan autoedun verotukseen.

Yksi hyvä keino voisi olla myös, että autoverotuksen tuottoa ohjattaisi niille kunnille, joissa auton rekisteröity omistaja/haltija asuu, koska hänen autonkäyttönsä aiheuttaa tiestön ja katujen ylläpitokustannuksia juuri siihen kuntaan.

Lue lisää

Otat esille asian, jota en itse ole tullut ajatelleeksikään ihan samassa mielessä eli tämän autroedun kaiken kustannuksen kattavuuden. Pitäisi varmaan asettaa jokin pääkaupunkiseudun liikennesuunnitteluryhmä pohtimaan kaikkia niitä keinoja, joilla yksityisautoilua voitaisiin vähentää Helsingin keskustassa ja ylipäätäänkin pääkaupunkiseudulla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Otat esille asian, jota en itse ole tullut ajatelleeksikään ihan samassa mielessä eli tämän autroedun kaiken kustannuksen kattavuuden. Pitäisi varmaan asettaa jokin pääkaupunkiseudun liikennesuunnitteluryhmä pohtimaan kaikkia niitä keinoja, joilla yksityisautoilua voitaisiin vähentää Helsingin keskustassa ja ylipäätäänkin pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

Asia - autoetu siis - on minulle tuttu, koska nautin sellaista aikanani ja se oli hyvin kannattava etu siinä vaiheessa, kun perheessä oli viisi ajokortillista ihmistä ja kilometrejä kertyi vuositasolla yli 40000.

Ruuhkat pienenivät 1992 laman aikana melkoisesti, mutta sen jälkeen muutamassa vuodessa Helsingin keskustaan ilmestyi 100 000 henkilöautoa lisää.

Niinpä niin kirjoitti:

Vapaa autoetu on jo nyt niin vahvasti verotettua, ettei etua kannata lainkaan ottaa, mikäli työmatka ei ole todella pitkä ja/tai autoilua ei muuten harrasta mittavasti. Käytännössä oman auton pitäminen ja siitä saadut kilometrikorvaukset ovat edullisempia, mikäli ajokilometrejä ei tolkuttomasti kerry. Autoetu kannustaa siis kuluttamiseen, se tekee sen nimenomaan vääristyneen verotuksen kautta.

Nykyisin on yhä enenevissä määrin rajoitettu auton käyttöä mm. työmatkoilla, näin on tehty työnantajien toimesta. Syynä on se, että lentäen säästyy aikaa ja aikahan on kuten tiedämme kortilla. Ilmastonmuutoksen kannalta nykyinen kehitys ei ole kannattavaa, mutta suuressa maassa näin on toimittava.

Helsingissä on varsin paljon autoja, mutta kuinka paljon keskimäärin auto kuluttaa, sitä ei tietääkseni ole laskettu. Kaupungeissa kuitenkin käytetään oman auton rinnalla myös julkisia välineitä, tähän on täällä mahdollisuus.

Autoilijat maksavat kyllä tiestön ja katujen kunnossapidosta, lisäksi myös kiinteistöverot ovat tätä varten, sikäli verotusta ei ole arpeen lisätä.

Lue lisää

Olen ihan pihalla näissä asioissa mutta ainakin tuo linkki väittää ihan toista:

http://www.peugeot.fi/Liitetiedostot/flash/Laskuri.swf

Toisaalta tuo on autokaupan sivuilta joten se voi olla hiukka tarkoitushakuinen ja autoedun vaikutuksesta näppiin jäävään lienee monta eri käytäntöä?

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä en halua puhua kotiseutuni puolesta. Käytän sitä vain esimerkkinä, koska tunnen sen parhaiten. Minusta on ihan samantekevää, missä päin Suomea yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisempaan ja kaikin puolin järkevämpään suuntaan, kunhan se vain muuttuu. Järjettömästä erakoitumiseen tähtäävästä asumismallin suosimisesta olisi päästävä eroon. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa erakoitua, hänen pitäisi myös olla valmis sitten itse kustantamaan tämä elämäntapansa.

Lue lisää

mielestäni ole edes olemassa mallia, jolla haluttaisiin ihmisten erakoituvan.

He erakoituvat jotka tahtovat, varsinkin jos siihen on varaa. Esim. Vesa-Matti Loiri, omin sanoin hän on kertonut elävänsä erakkona suurimman osan vuodesta.

Kiivas keskutalainen kirjoitti:

Olen ihan pihalla näissä asioissa mutta ainakin tuo linkki väittää ihan toista:

http://www.peugeot.fi/Liitetiedostot/flash/Laskuri.swf

Toisaalta tuo on autokaupan sivuilta joten se voi olla hiukka tarkoitushakuinen ja autoedun vaikutuksesta näppiin jäävään lienee monta eri käytäntöä?

Lue lisää

Kuinka paljon autoedusta verotetaan, se riippuu ansiotuloista. Varsin kohtalaisella palkkatasollakin se on epäedullista, mikäli ajo kilometrejä ei kerry todella paljon. Autoedusta hyötyvätkin lähinnä he, joille autoilu on välttämätöntä, tai huvittelumielessä tarpeen.

Minun ei esimerkiksi kannattaisi autoetua ottaa, ei mitenkään, niin vähän vapaa-aikanani autoa käytän. Nykyisin tosin autoetua ei kovin usein tarjota, syynä on se, että työmatkoihin käytettyä aikaa pyritään minimoimaan näin. Lentäminen on nopeampaa, vaikka kentällä vietetyn ajankin huomioisi. Kallispalkkaisia ihmisiä ei kannata työajalla ajeluttaa pitkin Suomen maanteitä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä en halua puhua kotiseutuni puolesta. Käytän sitä vain esimerkkinä, koska tunnen sen parhaiten. Minusta on ihan samantekevää, missä päin Suomea yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisempaan ja kaikin puolin järkevämpään suuntaan, kunhan se vain muuttuu. Järjettömästä erakoitumiseen tähtäävästä asumismallin suosimisesta olisi päästävä eroon. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa erakoitua, hänen pitäisi myös olla valmis sitten itse kustantamaan tämä elämäntapansa.

Lue lisää

>>Jos joku ehdoin tahdoin haluaa erakoitua, hänen pitäisi myös olla valmis sitten itse kustantamaan tämä elämäntapansa.

Niinpä niin kirjoitti:

Kuinka paljon autoedusta verotetaan, se riippuu ansiotuloista. Varsin kohtalaisella palkkatasollakin se on epäedullista, mikäli ajo kilometrejä ei kerry todella paljon. Autoedusta hyötyvätkin lähinnä he, joille autoilu on välttämätöntä, tai huvittelumielessä tarpeen.

Minun ei esimerkiksi kannattaisi autoetua ottaa, ei mitenkään, niin vähän vapaa-aikanani autoa käytän. Nykyisin tosin autoetua ei kovin usein tarjota, syynä on se, että työmatkoihin käytettyä aikaa pyritään minimoimaan näin. Lentäminen on nopeampaa, vaikka kentällä vietetyn ajankin huomioisi. Kallispalkkaisia ihmisiä ei kannata työajalla ajeluttaa pitkin Suomen maanteitä.

Lue lisää

Autoedun verotuksen periaate lienee edelleenkin se, että laskennallinen verotusarvo lisätään rahapalkan (brutto) päälle ja ennakonpidätys toimitetaan autoedun verotusarvolla korotetusta palkkasummasta.

Joten, mitä kovempaa palkkaa ihminen saa ja mitä kalliimmalla autolla etuaan nauttii, sitä korkeammin marginaalivero puraisee käteenjäävää nettopalkkaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

voisi sanoa, ettet ymmärrä lukemaasi.

Ei työpaikan tarvitse olla kilometrin säteellä. Esim. Riihimäeltä ja Mätsälästä on Helsinkiin 50 km, mutta kun matkan voi tehdä kätevästi junalla varsin lyhyessä ajassa ja suurella porukalla samalla kertaa, se on hyvin energiataloudellinen tapa.

Helsingissäkään ei asuta kuin sillit purkissa. Luontoakin on lähellä. Muun muassa keskuspuisto lähtee aivan Helsingin keskustasta, jos Töölönlahti lasketaan siihen mukaan. Merenrantaluontoa on myös pääkaupunkiseudulla runsaasti. Ihmiset yleensä viihtyvät pääkaupunkiseudulla hyvin, niin minäkin.

En pakota ketään muuttamaan mihinkän ja asuinpaikan saa minusn puolestani valita vapaasti, jos itsellä on vain siihen varaa. Kepupoliitikot ovat vain rutisseet siitä, että polttoaineisiin kuluu syrjä-Suomessa enemmän kuin etelässä. Budejtin teon yhteydessä ollaan aina ruinaamassa lisää rahaa sinne, missä asuu vähiten suomalaisia. Valehtelevatko Pekkarinen ja muut keput, jälleen kerran? Sano sinä, kun tunnet keput.

Vielä kerran, kun et muuten tajua. En kiellä ketään asumasta siellä missä haluaa. Tällainen vapaa asuinpaikkavalinta pitää vain kustantaa itse kaikkine sen aiheuttamine sivukuluineen. Jos esim. sairastut sairaalahoitoa vaativalla tavalla jossain Sodankylässä, niin mietipä kuinka paljon helpompaa sieltä on hakeutua sairaalahoitoon kuin vaikkapa verrattuna Tikkurilassa asuvaan Oiva Härköseen, jonka kotoa Peijaksen sairaala on 10-15 minuutin ajomatkan päässä eli melkein vieressä.

Lue lisää

myöskin toiseen suuntaan, eikä vain helsinkiin päin.
Eikö hesalaiset tajua että kyllä niitä töitä voi tehdä muuallakin kuin Helsigissä.
Asukoon siellä hesassaan, kun se kerran niin hyvä paikka on, muuta eikö he voisi ihan yhtähyvin käydä toisella lähipaikkakunnalla töissä?

Kyllähän Suomen kannalta ja kaikkien kannalta paras ja halvin ratkaisu on pitää koko maa asuttuna, sitenhän kustannuksetkin jakautuu tasaisemmin.
Jos asutusta ja työpaikkoja vain järjestettäisiin pääkaupunkiseudulle, niin kuka maksaisi muun valtakunnan kulut.

Sinä et aja kestävän kehityksen politiikkaa, vaan tuijotat omaa napaas ja sitäkin tyhmästi.
Mihin sinä sitten ne kaikki paskat kuskaisit, mitä tuollaisesta systeemistä syntyisi.

Ei kukaan muu kuin ajattelematon helsinkiläinen edes keksi esittää noin pöljiä asioita.

Turha, niin sinun, kuin kapinkin kanssa on yrittää jostain oikeista asioista keskustella, kun olette niin bimboja.

Oliskohan ollut parempi jättää muutama kirja lukematta ja käyttää sekin aika hyödylliseen ajatustoiminnan kehittämiseen.
Tarinaa tulee kummaltakin, mutta täysin yksisilmäistä typeryyttä.

Kun ihmiset on vähitellen alkanut tajuamaan, mihin sossut valtakuntaa on johtaneet, niin he kääntävät selkänsä demuille ja oikeastaan koko rahavaltapolitiikalle ja muuttavat lähemmäksi luonnollista elämää ja yleensäki lähemmäs luontoa.
Silloin teidän keskuspuistonne saa olla täysin rauhassa. Ei sekään puisto kauaa ole mikään puisto jos sinun ajatusmallia toteutettaisiin.
Eihän se ole kuin pikkupläntti, mikä tietenkin on helsinkiläisen mielestä ainoa luontokohde Suomessa.

kuljettaa niitä työläisiä kirjoitti:

myöskin toiseen suuntaan, eikä vain helsinkiin päin.
Eikö hesalaiset tajua että kyllä niitä töitä voi tehdä muuallakin kuin Helsigissä.
Asukoon siellä hesassaan, kun se kerran niin hyvä paikka on, muuta eikö he voisi ihan yhtähyvin käydä toisella lähipaikkakunnalla töissä?

Kyllähän Suomen kannalta ja kaikkien kannalta paras ja halvin ratkaisu on pitää koko maa asuttuna, sitenhän kustannuksetkin jakautuu tasaisemmin.
Jos asutusta ja työpaikkoja vain järjestettäisiin pääkaupunkiseudulle, niin kuka maksaisi muun valtakunnan kulut.

Sinä et aja kestävän kehityksen politiikkaa, vaan tuijotat omaa napaas ja sitäkin tyhmästi.
Mihin sinä sitten ne kaikki paskat kuskaisit, mitä tuollaisesta systeemistä syntyisi.

Ei kukaan muu kuin ajattelematon helsinkiläinen edes keksi esittää noin pöljiä asioita.

Turha, niin sinun, kuin kapinkin kanssa on yrittää jostain oikeista asioista keskustella, kun olette niin bimboja.

Oliskohan ollut parempi jättää muutama kirja lukematta ja käyttää sekin aika hyödylliseen ajatustoiminnan kehittämiseen.
Tarinaa tulee kummaltakin, mutta täysin yksisilmäistä typeryyttä.

Kun ihmiset on vähitellen alkanut tajuamaan, mihin sossut valtakuntaa on johtaneet, niin he kääntävät selkänsä demuille ja oikeastaan koko rahavaltapolitiikalle ja muuttavat lähemmäksi luonnollista elämää ja yleensäki lähemmäs luontoa.
Silloin teidän keskuspuistonne saa olla täysin rauhassa. Ei sekään puisto kauaa ole mikään puisto jos sinun ajatusmallia toteutettaisiin.
Eihän se ole kuin pikkupläntti, mikä tietenkin on helsinkiläisen mielestä ainoa luontokohde Suomessa.

Lue lisää

Uskoisin, että moni helsinkiläinen muuttaa ja vielä useampi muuttaisi mielellään maaseudulle, jossa ovat omat tai suvun juuret, mutta sen tiellä on joitain esteitä.

Yksi on kuulemma se, ettei omia kesämökkejä, vaikka ovatkin talviasuttavia, saa käyttää jatkuvaan ympärivuotiseen asumiseen, koska ne on kaavoitettu vain vapaa-ajan asumiseen. Monelle on liian kova kynnys se, että Helsingin asunto pitäisi kokonaan myydä (eikä panna esim vuokralle), jotta mökkipaikkakunnalta voisi ostaa sellaisen asunnon, jossa on lupa laillisesti asua.

Itselläni ei ole sellaisia juuria maalla, että ne vetäisivät, mutta vuosikaudet etätyötä tehneenä voisin tehdä sen missä tahansa, josta Helsinkiin pääsee alle kahdessa tunnissa joko junalla, bussilla tai omalla autolla. Syy siihen, etten tätä unelmaani ole toteuttanut on kolme lasta ja kuusi lastenlasta, jotka nyt asuvat kaikki kävelymatkan päässä.

Monella on sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka painavat viime kädessä sen varran paljon, ettei maalle muuttoa kuitenkaan toteuteta käytännössä, vaikka muuten mieli tekisi kovastikin.

Ympäristön rauhallisuuden ja kiireettömän luonnonläheisyyden lisäksi maalle muuttava säästäisi myös rutosti rahaa kaikkeen muuhun mukavaan, mutta... Esteitä on monen tiellä, vaikka moni toki muuttaakin maalle ja on päätökseensä hyvin tyytyväinen.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Autoedun verotuksen periaate lienee edelleenkin se, että laskennallinen verotusarvo lisätään rahapalkan (brutto) päälle ja ennakonpidätys toimitetaan autoedun verotusarvolla korotetusta palkkasummasta.

Joten, mitä kovempaa palkkaa ihminen saa ja mitä kalliimmalla autolla etuaan nauttii, sitä korkeammin marginaalivero puraisee käteenjäävää nettopalkkaa.

Lue lisää

..antaa jollekkin herralle eikö se vapaa taksi/bussi/juna/lentolippu riitä varsinkin stadissa.
Ja on aivan oikein,että siitä verotetaan mutta enemmän pitäisi verottaa kun kerran saastuttaa.

......mutta täällä pääkaupunkiseudulla ajetaankin uudemmilla (vähäpäästöisemmillä) autoilla (tämä ei varmaan ole lipposen syytä) ja toki käytetään paljon myös julkisia (bussien päästöistä voidaankin olla montaa mieltä).

Tuolla periferiassa sen sijaan yleinen käyttöpeli on 20 vuotias corolla, golf, kadetti tai vastaava joissa ei yleensä ole edes katalysaattoria (tosin tuokin puute lienee lipposen syytä).

Eiköhän se ole ihan ihmisen oma mieli mikä ajaa pois ahdistavasta (?) ympäristöstä. Jos ihan välttämättä haluaa perähikiälle jäädä niin kyllä sieltä tekemistä löytyy (jos ei muuta niin ryhtyyyrittäjäksi).

Cityjuntti kirjoitti:

......mutta täällä pääkaupunkiseudulla ajetaankin uudemmilla (vähäpäästöisemmillä) autoilla (tämä ei varmaan ole lipposen syytä) ja toki käytetään paljon myös julkisia (bussien päästöistä voidaankin olla montaa mieltä).

Tuolla periferiassa sen sijaan yleinen käyttöpeli on 20 vuotias corolla, golf, kadetti tai vastaava joissa ei yleensä ole edes katalysaattoria (tosin tuokin puute lienee lipposen syytä).

Eiköhän se ole ihan ihmisen oma mieli mikä ajaa pois ahdistavasta (?) ympäristöstä. Jos ihan välttämättä haluaa perähikiälle jäädä niin kyllä sieltä tekemistä löytyy (jos ei muuta niin ryhtyyyrittäjäksi).

Lue lisää

Yleensähän täällä moititaan kuinka maalla tukiaisilla ostetaan vain Mersuja ja Volvoja, mitenkäs se ääni nyt noin muuttui kellossa?

Kepulireppana kirjoitti:

Yleensähän täällä moititaan kuinka maalla tukiaisilla ostetaan vain Mersuja ja Volvoja, mitenkäs se ääni nyt noin muuttui kellossa?

Totta, näitä juttuja kun täältä lukee, ei voi kuin nauraa!

Välillä keput ovat upporikkaita, toisinaan taas rutiköyhiä. Niin ristiriitaista..

Sandra.s kirjoitti:

Totta, näitä juttuja kun täältä lukee, ei voi kuin nauraa!

Välillä keput ovat upporikkaita, toisinaan taas rutiköyhiä. Niin ristiriitaista..

juuri, että cittarin käyttämä piste, on todellakin lukemista helpottava idea. :)

Kepulireppana kirjoitti:

Yleensähän täällä moititaan kuinka maalla tukiaisilla ostetaan vain Mersuja ja Volvoja, mitenkäs se ääni nyt noin muuttui kellossa?

Jos noin on niin minä olen sitten liikkunut ihan väärällä seudulla.
Ainut mersu maaseudulla taitaa olla paikallisella taksimiehellä (ja sekin on yleensä vaihtunut ajat sitten transportteriin).

Ja toisekseen, en ole koskaan väittänytkään että maalla ostettaisiin vain uusia mersuja taikka volvoja. Silloin kun vielä maaseudulla (kirkonkylässä) asuin niin uusi auto oli joko lada tai datsun cherry.

Helsinki tai oikeammin me suomalaiset olemme jäljessä suurkaupunkiajattelusta. Jo Tukholmakin näyttää vähemmän autoistuneelta kuin Helsinki. Tukholmassahan on tiheä metroverkosto ja rautatieyhteuydet ovat myös hyvät. Kävin viime vuonna Amsterdamissa, missä varsinkin vanhassa kaupungissa ei tarvinnut pelätä jäävänsä auton alle. Polkupyöriä piti kyllä varoa, sillä niitä tuossa kaupungissa kyllä riitti. Amsterdam on Helsinkiin verrattuna suurkaupunki, mutta jäleen tuli sellainen vaikutelma, että Helsingissä autoja on paljon enemmän.

Kaikkia keinoja pitää yrittää miettiä, että yksityisautoilua voitaisiin Helsingistä vähentää. Oli erinomaista, kun demarit ilmoittivat, etteivät he tule kannattamaan tunnelipysäköintitilojen lisärakentamista. Demarien ja vihreiden voimin tämä hanke kariutuu.

Ruuhkat ovat todellisuutta ja olen täysin samaa mieltä siitä, että on älytöntä kuluttaa aikaansa paikallaan seisovissa autoissa. Tässä kohdin on vielä paljon parannettavaa ja mallia on otettava joistain muista suurkaupungeista, joissa asioihin on osattu hakea järkeviä ratkaisuja niin, että kaupungissa asumisesta jo sinällään on tullut viihtyisää. Esim. juuri Amsterdamissa kulkeminen aivan rautatieaseman lähellä sijaitsevaa ydinkeskustaa lukuunottamatta oli miellyttävä kokemus ja kaikesta saattoi aistia ja nähdä pitkäaikaisen kaupunkikulttuurin olemassaolon. Itse poikkeisin mm. illalla yhteen vanhan kaupungin pieneen oluttupaan, missä paikalliset asukkaat vaihtoivat vilkkaasti mielipiteitään eri asioista ja yhteisöllisyys näytti toimivan tässäkin ympäristössä. Kännissä ei ollut kukaan eli sellaista yhteisöllisyyttä se ei ollut.

Voisitko perustelle kantaasi hieman? Vai oletko pelkkä tyhjänpäiväinen räkijä?

H. Paskiainen kirjoitti:

Voisitko perustelle kantaasi hieman? Vai oletko pelkkä tyhjänpäiväinen räkijä?

ole kuin kaikki tuo edellä esitetty.