Otin äskettäin semmoiset koomat,että muisti meni.Jotain sössötin baarissa ja meinasin saada turpaankin.Rahat meni ja kännykkä katos.Morkkis ihan helvetinmoinen=en ryyppää enää koskaan,koska en tunne rajojani.
Se on loppu nyt
juopposika-hullu
151027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tervetuloa Kerhoon! En vaihtaisi tuota juoppoelämää enää koskaan tähän ihanaan raittiuteen. Ei sellaista summaa rahaa ole, että alkaisin taas juoda. Millään ei ole mitään väliä enää jos vain juo ja törttöilee ja se kaamee kankkunen ja morkkis... hui!
Hyvän päätöksen olet tehnyt, ehkä parhaan :)
Päätöksestä, toivottavasti se pitää.
Mulla ei pitäny ikinä juopottelureissujen jälkeiset päätökset.. Mutta eihän se sitä tarkota etteikö sulla pitäs.
Vohii kuule, ei se kestä. Itse en ole edes laskenut kuinka monta kertaa olen sanonut "En juo enää ikinä." Olen nolannut itseäni ja toisia, vahingoittanut itseäni ja ympäristöäni ja hävittänyt arvokkaita esineitä.
Nyt olisi kyllä syytä lopettaa juominen, kun alkaa tuo juoppohulluus iskeä, minkäs tälle tekee...
...sillä tahdonvoimalla onnistu vaan nöyryydellä, on vilpittömästi tunnustettava, että ei voi juoda, alkoholi on voittanut, ja se tulee alkoholistin aina nöyryyttämään, jos/kun lähtee kokeilemaan siipiään, kun pahin morkkis on ohi ja kuntokin parempi, raittiuslupauskin unohtunut. Mutta, jos et ole alkoholisti voit sä varmaan yhden ottaa?
Älä nyt vaahtoa. Paras lääke morkkikseen on seuraava morkkis heti perään. Nuo raittiuslupaukset voit työntää sinne mihin aurinko ei paista, ei ne sulla kuitenkaan tule pitämään. Pahinkin morkkis unohtuu kuukauden sisällä ja taas maistuu viina. Näin on, usko kokenutta ja ota iisisti.
ketjuun jakirjoittaa tänne joka päivä kuulumisiasi. Hyvä raittiutta päivä kerrallaan!
...siis onnistumisprosentti tälle raittiudelle?vai onko se ikuista kompastelua?
Juuri noin ovat vannoneet lukemattomat ihmiset kännistä toivuttuaan. 99,9 % turhaa, kun ei se juominen vannomalla lopu.
Kunhan tuosta toivut, ja aikaa kuluu, niin jossain saumassa tuumaat, että josko vain vähän ottaisin.
Se lopettaminen on pidempi prosessi ja vaatii muutakin, kuin morkkismietintää.
Vituttaa vaan ,ku tuli oltua työkavereiden kans liikenteessä ja tietysti meikä veti hirveet perseet ja sössötti vaan kaikkea paskaa.Sen muistan,että jossain vaiheessa meuhasin ite ja muut pelas bilistä toisella puolella,ei kyllä selviä olleet nekään.
Selvänä olen oikeastikin hauska ja korrekti,toiset huomioiva.Kotona jos kupittelen,niin silloin kyllä kontrolli pysyy,jo vaimonkin ansiosta.Mut silloin harvoin kun eksyn kapakkaan,niin mitä vaan voi sattua.
Voi kuulostaa ruikutukselta,mutta alkaa jo riittää oikeesti.Viina ei mulle sovi.Eikä sitä työkavereiden vittuiluakaan jaksa kuunnella loppuikäänsä.
Voit systemaattisesti jättää kapakkakierrokset väliin, ja kupittelet vain kotona hellapoliisin lempeässä valvonnassa.
enää entisetkään työkaverit, kun panin korkin kiinni. Siihen tarvitsin ja sain apua. Omin päätöksin ei onnistunut, vaikka päätin kankkusmorkkiksessa useammin kuin yhden kerran.
Sulla on hyvä alku, kun myönnät että viina ei sulle sovi.
...Oli kanssa jatkuva morkkis päällä, aina sanoin etten enää hakkaa ketään tai lyö, auo päätäni tai muuten vaan munaa tai riehu, toimin kamalassa humalatilassa vastoin omaa korkeaa ja yleistäkin moraalia vastaan, olin aivan eri ihminen, kiltistä ihanasta rakastavasta jätkästä tuli vihamielinen, vittumainen ja agressiivinen. Tein itselleni myös diagnoosin, skitsofrenia, sillä eihän mieleltään terve ihminen toimi niinkuin minä. Diagnoosi kuitenkin oli väärä. Minä olinkin alkoholisti ja näin ollen mieleltäni, sielultani ja ruumiillisestikin sairas! Se täytyy vain myöntää, nöyrtyä, viina on miestä vahvempi.
Tänä päivänä tunnen kiitollisuutta siitä, että olen alkoholisti ja raitistumisen kautta saanut tutustua itseeni ja tunteisiini, pakomatka on loppu nyt ja dikkaan itsestäni. Terve ylpeys on sääliä, kunpa vaan voisin antaa sinullekin pikkiriikkisen palan raittiutta kasvatettavaksi...
Kokeiltu on. Kyllähän elämästä tuli rauhallisempaa kun ei seilannu enää blackoutissa kapakoissa, ja kerta-annokset pieneni huomattavasti kun kotisohvalla yksin tönötti mutta helvetti että se on ankeeta. Ryypätä yksin vaan ryyppäämisen takia. Lisäksi kalsarikännit on liian helppo vetää joka päivä. Sen minkä krapuloiden kovuudessa voittaa sen tiheydessä häviää...
Kyllä se pitäis yrittää ilman olla. Ei ole omalla kohdalla kyllä onnistunut. Mutta tänään voisi taas yrittää.
Sinun yhtälössäsi kun puuttuu se tärkeä osatekijä; hellapoliisi-äänenvaimentaja, joka kysyjällä näkyy olevan.
Hänen läsnäolonsa vaikuttaa suoraan juotuihin viinamääriin.
Joo totta kyllä tuo. Tästä saiskin uuden iskurepliikin. Lähe kaunokainen kattoo etten mä juo...