Se siitä kepulaisten ilmastonsuojelusta. Maatalouslobbarit romuttaa euroopan talouden.. Osuukohan ruuanhinnan ja energian hinnannousu kaikkein pahiten kepun "murehtimiin" köyhiin. Äkkiä se köyhän asia unohtui;-))))) Tosin nyt niitä köyhiä alkaa tulemaan oikein urakalla... Äänestä keskustaa ja siirrä tulosi keskustan Mtk´lle.
Energiapaketti on keskustan mieleen
Keskustan edustajat hallituksessa ovat olleet vastuussa Suomen neuvotellessa EU:n ilmasto- ja energiapaketista. Lopputulokseen kaikkein tyytyväisimpiä näyttävät olevan maanviljelijät, metsänomistajat sekä etujärjestö MTK. Bioenergian lisäys tarkoittaa, että puukauppa käy, hinnat nousevat ja pellotkin kannattaa käyttää ruokohelven viljelyyn.
Kaikkein tyytymättömimpiä Suomen velvoitteisiin on paljon energiaa kuluttava teollisuus etujärjestöineen. Vaikka niille luvataan Kioton kauden jälkeiselle ajalle ilmaisia päästöoikeuksia, tulevaisuus on epävarma, koska väännöt sopimuksen yksityiskohdista jatkuvat.
Kuluttajat eivät vielä tiedä, mikä heitä odottaa, kun uusiutuvan energian lisäämislasku ja päästöjen vähentämislasku lankeaa heille maksettavaksi. Varmaa on, että autoilu ja lentäminen kallistuvat, samoin sähkö ja lämmitys.
Viime vuonna asumisen ja palvelujen sähkön kulutus kasvoi: kodit, mökit, toimistokolossit, marketit, kylpylät ja hiihtokeskukset ovat sähkösyöppöjä.
Miten paljon sähkö maksaa vuonna 2020 on uskon kysymys. Suomen EU-komission edustaja kertoi eilen sähkön hinnan olevan vain 10-15 prosenttia nykyistä korkeampi vuonna 2020.
Jos komission arvio sähkön hinnasta osuu yhtä pieleen kuin arvio päästöoikeuden hinnasta, luoja meitä armahtakoon. Komissiolla on tietysti tarve vähätellä kustannuksia, jotta kansalaiset eivät hermostuisi yhä kiristyvien päästövähennystavoitteiden edessä.
Turve on murhe Yksi asia jäi Keskustan ministereitä vaivaamaan. Se on turpeen kohtelu fossiilisena eikä uusiutuvana polttoaineena. Turve on tärkeä työllistäjä Keskustan kannatusalueella.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen onkin näkevinään komission esityksessä turpeen mentävän aukon - tai ei ainakaan ehdotonta kieltoa. Hän elättää toivoa, että turve sittenkin kelpaisi liikenteen uuusiutuvaksi polttoaineeksi puun rinnalle.
Pitkän aikaa näytti siltä, että turpeen lisäksi myös soilla kasvava puu ja suopelloilla viljellyt kasvit eivät komissiolle kelpaisi. Suomen onneksi direktiiviin lisättiin yksi sana, joka sallii muokatun suomaan hyödyntämisen. Valtaosa Suomen soista ojitettiin 1950–60-luvulla.
Komission kiirehti määrittelemään direktiiviehdotuksessa rajat liikenteen uusiuvuville biopolttoaineille, koska jo vuonna 2010 liikenteen polttoaineissa pitää olla bio-osuutta 5,75 prosenttia.
Soveltuvien raaka-aineiden pitää elinkaarensa aikana vähentää päästöjä 35 prosenttia fossiilisiin verrattuna.Tämä tarkoittaa, että suomalainen peltobiomassa ei kelpaa. Sen sijaan esimerkiksi brasilialainen sokeriruoko sopii erinomaisesti. Palmuöljykin kelpaa, jos sademetsiä ei hakata viljelyn alta.
Metsäteollisuuden kylkeen rakennettavat biojalostamot, joita StoraEnso ja UPM tahollaan suunnittelevat, eivät ehdi tuottamaan toisen sukupolven biopolttoaineita vuoteen 2010 mennessä. Öljy-yhtiöt turvautunevatkin tuontiraaka-aineisiin. Neste Oilin NexBTL ei riitä, eikä ST1 leipomojätepolttoaine.
Liikenteen uusiutuvien biopolttoainiden määritelmät ovat tarkeitä, koska niiden pohjalta - jos komissio katsoo tarpeelliseksi - määritellään sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävien kiinteiden polttoaineiden uusiutuvuus vuonna 2010.
Sinänsä Suomi saa tehdä polttoainetta, sähköä ja lämpöä millä tahansa polltoaineella. Tukea saa jakaa kuitenkin vain uusiutuvan statuksen saaneelle energiamuodolle. Turveyrittäjien kannattaakin miettiä tuulivoiman rakentamista, koska tuulivoima on takuuvarma suurtukien saaja.
Aiemmin verkkopalvelussa
Lämmitys ja liikenne tulevat EU:n karsintalistalle [22.01.2008] »
EU:n biopolttoaine-esitys on Suomelle karmea [18.01.2008] »
Energiapaketti on keskustan mieleen
Keskustan edustajat hallituksessa ovat olleet vastuussa Suomen neuvotellessa EU:n ilmasto- ja energiapaketista. Lopputulokseen kaikkein tyytyväisimpiä näyttävät olevan maanviljelijät, metsänomistajat sekä etujärjestö MTK. Bioenergian lisäys tarkoittaa, että puukauppa käy, hinnat nousevat ja pellotkin kannattaa käyttää ruokohelven viljelyyn.
Kaikkein tyytymättömimpiä Suomen velvoitteisiin on paljon energiaa kuluttava teollisuus etujärjestöineen. Vaikka niille luvataan Kioton kauden jälkeiselle ajalle ilmaisia päästöoikeuksia, tulevaisuus on epävarma, koska väännöt sopimuksen yksityiskohdista jatkuvat.
Kuluttajat eivät vielä tiedä, mikä heitä odottaa, kun uusiutuvan energian lisäämislasku ja päästöjen vähentämislasku lankeaa heille maksettavaksi. Varmaa on, että autoilu ja lentäminen kallistuvat, samoin sähkö ja lämmitys.
Viime vuonna asumisen ja palvelujen sähkön kulutus kasvoi: kodit, mökit, toimistokolossit, marketit, kylpylät ja hiihtokeskukset ovat sähkösyöppöjä.
Miten paljon sähkö maksaa vuonna 2020 on uskon kysymys. Suomen EU-komission edustaja kertoi eilen sähkön hinnan olevan vain 10-15 prosenttia nykyistä korkeampi vuonna 2020.
Jos komission arvio sähkön hinnasta osuu yhtä pieleen kuin arvio päästöoikeuden hinnasta, luoja meitä armahtakoon. Komissiolla on tietysti tarve vähätellä kustannuksia, jotta kansalaiset eivät hermostuisi yhä kiristyvien päästövähennystavoitteiden edessä.
Turve on murhe Yksi asia jäi Keskustan ministereitä vaivaamaan. Se on turpeen kohtelu fossiilisena eikä uusiutuvana polttoaineena. Turve on tärkeä työllistäjä Keskustan kannatusalueella.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen onkin näkevinään komission esityksessä turpeen mentävän aukon - tai ei ainakaan ehdotonta kieltoa. Hän elättää toivoa, että turve sittenkin kelpaisi liikenteen uuusiutuvaksi polttoaineeksi puun rinnalle.
Pitkän aikaa näytti siltä, että turpeen lisäksi myös soilla kasvava puu ja suopelloilla viljellyt kasvit eivät komissiolle kelpaisi. Suomen onneksi direktiiviin lisättiin yksi sana, joka sallii muokatun suomaan hyödyntämisen. Valtaosa Suomen soista ojitettiin 1950–60-luvulla.
Komission kiirehti määrittelemään direktiiviehdotuksessa rajat liikenteen uusiuvuville biopolttoaineille, koska jo vuonna 2010 liikenteen polttoaineissa pitää olla bio-osuutta 5,75 prosenttia.
Soveltuvien raaka-aineiden pitää elinkaarensa aikana vähentää päästöjä 35 prosenttia fossiilisiin verrattuna.Tämä tarkoittaa, että suomalainen peltobiomassa ei kelpaa. Sen sijaan esimerkiksi brasilialainen sokeriruoko sopii erinomaisesti. Palmuöljykin kelpaa, jos sademetsiä ei hakata viljelyn alta.
Metsäteollisuuden kylkeen rakennettavat biojalostamot, joita StoraEnso ja UPM tahollaan suunnittelevat, eivät ehdi tuottamaan toisen sukupolven biopolttoaineita vuoteen 2010 mennessä. Öljy-yhtiöt turvautunevatkin tuontiraaka-aineisiin. Neste Oilin NexBTL ei riitä, eikä ST1 leipomojätepolttoaine.
Liikenteen uusiutuvien biopolttoainiden määritelmät ovat tarkeitä, koska niiden pohjalta - jos komissio katsoo tarpeelliseksi - määritellään sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävien kiinteiden polttoaineiden uusiutuvuus vuonna 2010.
Sinänsä Suomi saa tehdä polttoainetta, sähköä ja lämpöä millä tahansa polltoaineella. Tukea saa jakaa kuitenkin vain uusiutuvan statuksen saaneelle energiamuodolle. Turveyrittäjien kannattaakin miettiä tuulivoiman rakentamista, koska tuulivoima on takuuvarma suurtukien saaja.
Aiemmin verkkopalvelussa
Lämmitys ja liikenne tulevat EU:n karsintalistalle [22.01.2008] »
EU:n biopolttoaine-esitys on Suomelle karmea [18.01.2008] »
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.