eikä kenenkään ole pakko musta tykätä, ei edes sinun! Ja rivien välistä olen ymmärtänyt, että pidät enemmän rohkeista, rempseistä ja sanavalmiista tapauksista. Joten mikä estää etsiä...Minä olen tällainen, enkä muuksi muutu, enkä haluakaan!
Minä olen minä
*minä*
161027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
.persoonaalisista naisista:)
...sanavalmiista :P
no ei ainakaan minulle ole mikään vaatimus. Töissä toki voi olla sanavalmis, kotona en vaadi edes käytöstapoja. Ei tartte olla rohkea, kunhan tekee vähän jotain.
Ei sun tartte muuttua, pidinhän susta alkuun jo sellaisena kun olet ja välitin susta silti jopa sillon kun hommat meni kaaoottiseksi ja kylvimme vihaa.
Ole juuri tuollainen!
ja mä olen tällainen
kelpaanko minä?
...en ole kylvännyt vihaa koskaan...Olen vihannut, mutta sitten olen rakastanut. Minulla ei ole sellaisia tunteita ketään kohtaan, enkä tahdo kostaa kenellekään! Sellaiseen ei energiani riitä! Jos olet rehellinen ja avoin, niin olet sen lisäksi miten sinut tunnen TÄYDELLINEN!
hoho! sait minut melkein punastumaan ja sekunnin murto-osaksi virtsakin nousi päähän.
En siis voi ajatella olevani täydellinen, mutta ei pitäisi alentaakaan itseään, ei todellakaan.
mutta täydellinen mihin?
olemmehan kaikki vaan kyvyiltämme ja kokemukselta sidottuja kaltaisiemme joukkoon.
Oletko sinä kokemuksilta kanssani samalla tasolla? Tunnetko minua vapaa-ajan puolelta? Olenko siellä sittenkään niin täydellinen.
Kun riita syttyy, saatan olla hyvinkin terävä ja loukkaava sanoilta, painaa henkisesti niskan päälle. Minulla on vahvasti toimiva sydän, vahvat tunteet siis joka suuntaan, hyvässä ja pahassa.
Valitsitko minut järjellä? rakastatko järjellä, vai tunteella. Rakastaisitko vaikka selviäisi etten ole ketä luulet olevani vai rakastatko vain lumetta?
Olen rehellinen, mutta jätän asioita kertomatta ja mainostamatta. Paitsi eräälle ihmiselle kerroin kaiken koska rakastan häntä enkä tahdo että hän vaipuu väärään kuvaan.
Mutta hän on vahva ihminen, todella vahva persoona enkä usko että koskaan tulisin häntä pelottamaankaan :D
mutta kuka on täydellinen... ei kukaan, muista se
olisipa tuo häneltä. Toivoisin että hänessä tosiaan olisi tuota vastustakin ("hyvinkin terävä ja loukkaava sanoilta, painaa henkisesti niskan päälle"). Meille voisi tulla mielenkiintoinen suhde, jos tuo olisi häneltä. Tosin tuollaiseksi hänet epäilinkin ja silti rakastuin.. minulla kun ei ole mitään harhakuvitelmia täydellisyydestä, ei...
Olen vieraille ihmisille toki mukava, niinhän me kaikki. Siis äärimmäisen mukava, mikä jo ärsyttää itseäni kun ihmiset näkee minut kiltteyden, särmikkyyden ja täydellisyyden esikuvana. Mutta uskoakseni kyllä sinäkin näet tällaisten läpi tai ainakin juurikin epäilet.
Olenhan toki kai hyvä ihminen, mutten mikään ihmemies.
Kotioloissa joskus jopa vähän hankala tapaus ja tiedän itsestäni kyllä hyvin että mitään suloista en voisi pitää lähellä, mitä tulee siis suhteisiin, enkä jaksaisikkaan sellaista pupunaista jolta tekisi luonnostaan purra niskat poikki, näin kuvainnollisesti puhuen.
toiseksi jäät meistä, kun minä suutun. Olen vanhemmilleni todella toivottu lapsi ja olenkin tottunut saamaan tahtoni lävitse, valitettavasti vieläkin odotan, että saan kaiken minkä tahdon...
Siis olin oikea lellipentu...
voisin kuvitella just ton. Mutta eikö sunkin oo joskus opittava ettei kaikkea voi saada mitä haluaa? Paljon kivempi on kun ei aina saakaan tahtoansa läpi.
järkytys!
ihanaa kun kovan työn tuloksena saa joskus jotain kivaa. Pettymyksetkin kasvattaa.
kaikissa ole vähän tuota samaa. Jokaisessa lienee se ihminen kuitenkin sisällä. Turha varmaan lähteä kenestään luomaan mitään täydellistä mielessään. Tai kun toinen tuntuu hyvältä, voi kuitenkin ottaa huomioon, että paremmin tutustuessa sieltä toisesta löytyy sitä "luonnettakin".... Ja silti tykkää. Ei se poista sitä, että tykkää toisesta. Hänestä tosiaan olen ollut näkevinäni jotain tuollaista, siis sitä luonnetta.. pääsisinpä näkemään lähemmin.. että miten hankala olisi. Mutta tykkään, että ihmisessä on luonnetta.
Se minua eniten harmittaakin kun et ole nähnyt toisia puoliani varsinkin kun ulkonäkönikin luultavasti hämää.
jos tosiaan minusta kuvittelet niin aika väärässä olet. Minulle ja siskolle pidettiin tajuttoman tarkat säännöt, naurettavat. Ja muutenkin vaatteet ja lelut kirpparilta. Mutsi ja faija ei todellakaan olleet mitään yrittäjiä, vaan tekivät hiki perseessä rahat. Nyt pidän hienoja kuteita kun on kerrankin rahaa, tosin ostan alennuksista melkeen kaiken. Ja nyt pappa betalar mycke kun heillä on niin huono omatunto kaikesta siitä mitä olen saanut käydä läpi.
Otan vastaan kaiken mitä saan eikä tunnu yhtään pahalta, vaikka se heidän huolenpitonsa ei minua edes enää paljon liikuta.
Tein selän takana kaikkea kiellettyä ja paljon. Elin lapsuuteni ympäristössä missä oli vihaa.
Itse asiassa koko käsitykseni seurustelumaalliin perustuu melkeinpä vihaan.
Yritän siitä päästä todellakin irti, onneksi olen järkevä ja löytyy mielikuvitusta ja haaveita, OMIA arvoja. Eiköhän se siitä mutta kuitenkin...
Tälle toiselle kirjoittajalle:
Oli yksi hemmoteltu kaveri, joka oli säälittävä teiniwhine mukavaa mutsiaan kohtaan. Olin sen niskan päällä niin kuin niskan päällä voi olla.
Olin sille melko mulkku, eli en sanoisi että kovin hyvä kaveri. Roikuin sen himassa kuin iilimato vain koska sillä oli niin luksus kämppä ja mukava mutsi.
Jos olisit samanlainen hemmoiteltu, tiedän sen niin luultavasti käyttäisin sinua, tekisit kuitenkin kaiken puolestani. Purisin pupulta niskat poikki näin kuvainnollisesti.
Se tyyppi olisi ollut todella helppo manipuloitava koska kun on kokenut tarpeeksi jo nuorena, on tietty yliote, vaan on.
Tai sitten on niitä jotka sortuvat siinä paineessa, ovat hiljaisia eivätkä taistele elämässä. Henkisesti vajaita lapsia, mitä minusta ei tullut koska elin sen kuitenkin kunnialla läpi.
Tai noh... on tässä vähän ongelmia ollut :P
Mutta se kelle todella kirjoitan, olet vahva persoona tai vaan kokeneempi, vahvempi kuin minä, siksi sinusta pidänkin. Leijonanainen
ja olenhan nykyään muuttunut paljon entisestä, ja tiedostan että olen hyvin hyvin erikoinen ihminen. Minua ei tunne työ/kouluelämän kautta, et vaan voi tuntea vaikka olisit siellä seurassani 50 vuotta. Se kuva jonka luon itsestäni julkisesti ei koskaan ole se mitä olen nyt tässä tällä hetkellä. Eihän meistä kukaan?
asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat. Ei nyt ehkä täysin, mutta jotakin siihen suuntaan.
ryyppäämään!
olen KATEELLINEN!
ja for real... huoh,
olisi kiva itsekin
menen kai nukkumaan
juon koko päivän
onko sanavalmis vai ei. Minä ainakin pidän monenlaisista ihmisistä, mutta
sen olen kyllä huomannut, että rohkeisiin tapauksiin on huomattavasti
helpompi tutustua. Ja kun tutustuu, ei ole väliä, onko rohkea tai sanavalmis..
Joillakin rohkeilla ihmisillä on vain pelkkä kuori ilman sisältöä. Tämä minun
tuntemani "tapaus" ei ole rohkein kohtaamani, mutta hänessä on sitäkin
enemmän sisältöä. Näin sen heti alusta alkaen ja se onkin yksi niistä asioista,
mistä pidän hänestä paljon... ja yhä... Meidän ongelmamme taitaakin olla se,
ettei hän ymmärrä sitä tai ei luota siihen.