Muutaman viikon kun tenuaa, niin kaamean kankkusen lisäksi on siunaantunut sellaiset turpakarvat, että naama on kuin petolinnun perse.
Kukas sitä partaa ehtii ajelemaan kun viunaa on pöydässä viikkotolkulla? On näet muita kiireitä.
Taannoin karmeassa kanuunassa hikeä työntäen tahkosin leukaperiä ensin parturikoneella, kun tavallinen ei pitkiin villoihin pystynyt. Sitten tavallisella perään ja vielä jäi ihonmyötäisiä karvoja. Ne piti nylkyttää pois höylällä.
Se oli melkein puolen tunnin operaatio, kun välillä piti levätä ja kerätä voimia.
Kyllä juoppoa palkitaan, ikäänkuin krapula, sikolättimäinen kämppä, rahapula, ja kaikki sotketut ja pilatut asiat eivät riittäisi.
Kukas sitä partaa ehtii ajelemaan kun viunaa on pöydässä viikkotolkulla? On näet muita kiireitä.
Taannoin karmeassa kanuunassa hikeä työntäen tahkosin leukaperiä ensin parturikoneella, kun tavallinen ei pitkiin villoihin pystynyt. Sitten tavallisella perään ja vielä jäi ihonmyötäisiä karvoja. Ne piti nylkyttää pois höylällä.
Se oli melkein puolen tunnin operaatio, kun välillä piti levätä ja kerätä voimia.
Kyllä juoppoa palkitaan, ikäänkuin krapula, sikolättimäinen kämppä, rahapula, ja kaikki sotketut ja pilatut asiat eivät riittäisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Useitakin kertoja olen elänyt tuon saman tilanteen.
Parasta tuossa juopottelun ja krapulan vuorottelussa on se uuden putken aloittaminen.
Sen kun saa ensin vauhtiin selvästä päästä, joskus hiukan kyyneltäkin puristaen, mutta pian se taas luontuu, ja sitten koittaakin se ihanista aamuista ihanaisin. Se kun saa ensimmäiseen krapulaansa sen ensimmäisen krapularyypyn ja sitten kun se puraisee.
Sitä onnen tunnetta voi verrata vain mega-orgasmiin, on se niin autuas olo.
Ikävää kun se kestää vain sen pienen hetken, ja sitten pään täyttää taas se sama turtunut olo - seuraavien viikkojen ajan, katkaisua pelätessä ja krapulaa siirrellessä.
Onneksi perhana ei tarvitse enää tuota harrastaa.
tässä turpajouhia jo muutaman kuukauden ajan. Kolmatta viikkoa oon raittiina.