Kertoo, että keskustan elintärkeät edut saavutettiin ilmastopaketissa. ELi ilmastolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Katsokaa ketkä "ammattilaiset" ovat olleet tätä "kepun elintärkeiden etujen" pakettia kasaamassa. Kepeät mullat hyvinvoinnillemme...
EU:n komission linjausta voi arvioida myös keskustan näkökulmasta.
Olen istunut erilaisissa keskustan kokouksissa jostain 1970-luvun alusta saakka. Niin kauan kuin muistan niissä on vaadittu kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Nyt tämä vaatimus on muuttumassa todellisuudeksi EU:n päätöksillä, joita ovat valmistelleet ja tämän jälkeen toteuttavat tärkeimmillä paikoilla pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.), liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.), maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) - unohtamatta EU-komissaari Olli Rehnin (kesk.) työtä keskiviikon päätöksen valmistelussa.
Rehn muisteli jo torstain lehdessämme, miten hän ja monet edellämainituista valmistelivat parikymmentä vuotta sitten keskustalle papereita vihreyden teollistamista. Juuri siitä on nyt kysymys.
Jopa Helsinki joutui pääministerin opastuksesta ottamaan lusikan kauniiseen käteensä ja päättämään uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
Ja kun on tässä itsensä kehumisen alkuun päässyt niin toteanpa vielä senkin, että myös ns. ulkopuoliset tarkkailijat voisivat vähitellen lopettaa puheet keskustan huonoista suhteista ja vähäisestä vaikutusvallasta EU:ssa.
Katsotaan vaikka viimeisen puolen vuoden saldo: sokerintuotanto jatkuu Suomessa jos viljelijät niin vain haluavat, 141-ratkaisu saatiin satamaan ja nyt Suomen elintärkeät edut hoidettiin keskiviikon ilmastopaketissa.
Eihän tässä jää keskustan arvostelijoille kohta enää muuta reposteltavaa kuin pääministerin kankeahko tapa ääntää englantia.
EU:n komission linjausta voi arvioida myös keskustan näkökulmasta.
Olen istunut erilaisissa keskustan kokouksissa jostain 1970-luvun alusta saakka. Niin kauan kuin muistan niissä on vaadittu kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Nyt tämä vaatimus on muuttumassa todellisuudeksi EU:n päätöksillä, joita ovat valmistelleet ja tämän jälkeen toteuttavat tärkeimmillä paikoilla pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.), liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.), maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) - unohtamatta EU-komissaari Olli Rehnin (kesk.) työtä keskiviikon päätöksen valmistelussa.
Rehn muisteli jo torstain lehdessämme, miten hän ja monet edellämainituista valmistelivat parikymmentä vuotta sitten keskustalle papereita vihreyden teollistamista. Juuri siitä on nyt kysymys.
Jopa Helsinki joutui pääministerin opastuksesta ottamaan lusikan kauniiseen käteensä ja päättämään uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
Ja kun on tässä itsensä kehumisen alkuun päässyt niin toteanpa vielä senkin, että myös ns. ulkopuoliset tarkkailijat voisivat vähitellen lopettaa puheet keskustan huonoista suhteista ja vähäisestä vaikutusvallasta EU:ssa.
Katsotaan vaikka viimeisen puolen vuoden saldo: sokerintuotanto jatkuu Suomessa jos viljelijät niin vain haluavat, 141-ratkaisu saatiin satamaan ja nyt Suomen elintärkeät edut hoidettiin keskiviikon ilmastopaketissa.
Eihän tässä jää keskustan arvostelijoille kohta enää muuta reposteltavaa kuin pääministerin kankeahko tapa ääntää englantia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU:n ilmastonmuutossopimus on erittäin hyvä asia, mutta Suomessa keskustapolitiikot, juuri nämä aloituksesskin mainitut, aloittavat heti kepuloinnin ja pekkaroinnin tällä ilmastonmuutos-ja energiapolitiikka-asialla, kepuloivat ja pekkaroivat rahaa maajussien takusiin meiltä suomalaisilta tavallisilta ihmisiltä.
Tähän ilmastonmuutossopan maksumiehiksi pitäisi osallistua kaikki yhteisrintamassa, mutta Suomessa keskusta suojelee maaseudun elinkeinoja henkeen ja vereen aina taka-ajatuksena se, että miten saisi lypsettyä tavalliselta kansalta rahaa enemmän ja enemmän näiden laariin.