Tähän asti metsäveroilmoituskaavake on tullut Ilomantsista ja sinne olen sen palauttanutkin.
Nyt on nykyinen asuinpaikkani lähettänyt veroilmoituskaavakkeen ja ilmeisesti se palautetaankin tänne.
Tuli mieleeni sekin, että ne metsä ja mökki, jos ne olisivat täällä, olisivat moninkertaisesti arvokkaampia kuin mitä ne ovat Ilomantsissa. Eivät siis pitäisi olla verotuksessakaan samalla viivalla näiden täkäläisten kanssa?
Nyt on nykyinen asuinpaikkani lähettänyt veroilmoituskaavakkeen ja ilmeisesti se palautetaankin tänne.
Tuli mieleeni sekin, että ne metsä ja mökki, jos ne olisivat täällä, olisivat moninkertaisesti arvokkaampia kuin mitä ne ovat Ilomantsissa. Eivät siis pitäisi olla verotuksessakaan samalla viivalla näiden täkäläisten kanssa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
omaisuusveroa ei enää mekseta. Metsän tuotosta maksetaan veroa vasta kun sieltä myydään jotain.
-
Juolahti mieleeni katsoa Wikipedista täällä aiemminkin mainitsemastani Gustaf Cederberg -nimisestä metsän omistajasta, jolla oli ollut Ilomantsissa yli kolmensataa hehtaaria järvenrantametsiä, ja jolta isovanhempani olivat ostaneet tilan:
"Gustaf Cederberg & Co oli vuosina 1871-1920 Pohjois-Karjalassa toiminut metsäteollisuusyritys joka omisti aikanaan Penttilän, Karsikon ja Pekkalan sahat Joensuussa. Yritys aloitti toimintnsa avoimena yhtiönä ja se muutettiin osakeyhtiöksi 1908. Yhtiön toiminta päättyi 1920 ja se fuusioitiin 1943 Kaukas Oy:hyn.
Yhtiön perustaja oli Pietarsaaresta kotoisin ollut Jakob Gustav Cederberg (1823-1875). Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin ja toimi sitten Penttilän lastauspaikan hoitajana ja suolanmittaajna. Joensuun kaupungiksi tulon jälkeen 1848 Cederberg haki porvarioikeuksia ja ryhtyi kauppiaaksi. Hän hankki haltuunsa Penttilän tilan kahdella kaupalla vuosina 1859 ja 1870 maanviljelijä Antti Mustoselta ja aloitti 1870 sahaustoiminnan vuokraamallaan Hasanniemen sahalla.
Vuonna 1871 Cederberg yhdessä Petter Parviaisen kanssa perusti Penttilän sahan joka aloitti toimintansa saman vuoden syksyllä. Penttilän tilan alueelle perustettiin myös laivanveistämö. Cederberg oli aloittanut myös laivaliikenteen harjoittamisen muutamia vuosia aikaisemmin. Penttilän saha paloi 1872 mutta se rakennettiin pian uudelleen. Vuonna 1875 Cederberg luovutti yrityksen pojilleen Bernhard Cederbergille (1852-1886) ja Carl Johan "Janne" Cederbergille (1847-1908) ja vuonna 1879 Petter Parviainen myi osuutensa yhtiöstä. Yhtiön toinen suurempi sahalaitos, Karsikon saha, aloitti toimintansa 1877 ja samana vuonna vuokrattiin myös vientilautatarha Viipurin läheltä Ryövälinniemestä.
1890-luvulla Penttilän saha paloi uudelleen 1896 ja vuosikymmenen lopulla Cederbergin yhtiö perusti myös villankehruu-, kutomo-, ja värjäystehtaan. Vuonna 1904 aloitettiin sahan rakentaminen Pekkalaan. Suurlakon jälkeen 1906 Cederbergien kaikilla kolmella sahalla oli lakko joka päättyi työntekijöiden tappioon. Vuonna 1910 yhtiön laivanveistämöllä oli kirvesmiesten lakko mutta sekin vesittyi rikkurityövoiman käyttöön.
Osakeyhtiö Gustaf Cederberg & Co perustettiin 20. tammikuuta 1908 ja kahta kuukautta myöhemmin Janne Cederberg kuoli Pariisissa. Hänen seuraajakseen yhtiön johtoon tuli Väinö Cederberg (1881-1917). Vuonna 1916 tehtiin päätös keskittää kaikki sahaustoiminta uudistettavalle Penttilän sahalle ja lopettaa samalla Karsikon ja Pekkalan sahat. Uusi Penttilän saha otettiin käyttöön 1918 ja se oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin sahalaitos. Väinö Cederbergin kuoltua 25. marraskuuta 1917 yhtiön myynti tuli ajankohtaiseksi ja pari vuotta tämän jälkeen vuonna 1920 Penttilän saha myytiin Kaukas Fabrikille. Saha siirtyi 1924 Repola Wood Ltd:lle ja sitä laajennettiin voimakkaasti 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Penttilän sahan omistajaksi tuli Rauma-Repola Oy. Sahan toiminta jatkui vuoteen 1988 saakka ja sen rakennukset paloivat 1996"
Wikipediassa ei mainittu mitään siitä, minne päin Suomea rahat virtasivat, mutta eiköhän sen voi arvata.
Ilomantsissa 1800-luvun loppupuolella syntyneiden isovanhempieni aktiiviaikana ei vielä ole ollut työaikalakia. Pitkistä ja raskaista työpäivistä ja vähän kevyemmistä vapaa-ajan töistä huolimatta he ovat eläneet erittäin köyhää elämää.
Koko Ilomantsi on ollut erittäin köyhää isovanhempieni aikana.
Hyllymäessä?
ja pölyäkin siellä voi olla, mutta ei siellä näy vielä puun taimiakaan. Että tämmöistä kuuluu nykyiselle asuinpaikkaani, Elisama.