ikuisuus oli lyhyt hetki uhrata
läheisyydestäsi.
ikuisuus oli.
riuduin. vihasin ja syytin.
sateenkaari sinussa haaleni minulle,
tähtipilkkeenä silmäkulmassasi sammui,
Totuin myrkkyyn huulillasi joka ennen huumasi.
en enää aistinut tuoksuasi, lämpöä.
Muistan kun olin ja en ollut,
siinä häilyvänä, siinä näkymättömänä.
vieressäsi, tuomitsemassa,
jakamassa kaiken. hiljaa,
olemattomana.
Kaiken aikaa tiedostaen,
rakastavan yhtä paljon kuin vihaavan.
pysyen lähellä lähinnä tottumuksesta.
odotuksesta. hiljaisesta vaatimuksesta.
ikuisuus oli.
läheisyydestäsi.
ikuisuus oli.
riuduin. vihasin ja syytin.
sateenkaari sinussa haaleni minulle,
tähtipilkkeenä silmäkulmassasi sammui,
Totuin myrkkyyn huulillasi joka ennen huumasi.
en enää aistinut tuoksuasi, lämpöä.
Muistan kun olin ja en ollut,
siinä häilyvänä, siinä näkymättömänä.
vieressäsi, tuomitsemassa,
jakamassa kaiken. hiljaa,
olemattomana.
Kaiken aikaa tiedostaen,
rakastavan yhtä paljon kuin vihaavan.
pysyen lähellä lähinnä tottumuksesta.
odotuksesta. hiljaisesta vaatimuksesta.
ikuisuus oli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ikuisuus oli sana huuliltani jota en kyennyt muodostamaan. hetki lepäämässä turvassa oli ikuisuus, unohdettu tosin. muistettu kylläkin.
ikuisuus oli harhaa, ikuisuus oli aikaa.
tiedäthän miltä tuntuu kun maku laimenee,
tiedäthän miltä tuntuu kun aistit vaimenee.
tiedäthän miltä minusta tuntuu,
tiedäthän etten toivo muutosta, en toivo vaihtelua,
Mukava runo, juuri sellainen synkänkatkera, josta pidän. :)