no joo, niinhän siinä taitaa aina käydä,että kun on kerran jotakuta katsahtanut nanosekuntia pidempään niin nuppi viiraantuu niin pahasti,ettei enää muuta päähän saa. siinä sitten ensin viikon pohdiskelee että mitä sanoa, vai sanooko yhtään mitään. kun sitten ohimennen kysyy jotain vaikka läksyistä/töistä, niin jos vastaus ei just piskulleen tuu takas esim. äänensävyllä jota odotti, on jo sanonut ittelleen että sinne meni. no, kun sitten ei asiaa päästä ulos saa vaan alkaa kärvistelemään ja sekoilemaan niin silloin se toinen huomaa asian ja jes,koko paska menee sekasin. kun ei ajatuksia osaa lukea niin hän näyttää joko aavelauman nähneeltä (jos et jostain ihmesyystä näytä iloselta)tai sitten pahasti vittuuntuneelta syystä käpy ja keppi(mitä siinä vaiheessa on itsekkin) ja koko juttu innostaa aina vaan vähemmän mutta koska et silmiäsi irti siitä kyseisestä pärstästä saa niin homma jatkuu(\,,/). Kun sitä on ensin puoli vuotta hautonut ittensä laukasemista maatakiertävälle radalle, saanu ittensä erittäin pahasti viiraantuneeks eikä pahemmin mikän jaksa kiinnostaa(vähiten itse asian ydin)niin alkaa hiffaamaan että mitä järkeä koko touhussa oli:ei mitään. Asia siis mahd.unohtuu hetkeks mutta alkaa(jippii)heti kokonaan alusta kun viirahtaneen päättelykyvyn vuoks,(joka tolloin on kai melkosen yleistä)kalastaa "ystävästään" jonkun ihan random vinkin,tai toisin päin hän susta(jos esim. ei enää sekoile,tai kattele muualle vaan näyttää apaattiselta,tyyneltä patsaalta (syystä että haluaisi unohtaa koko jutun ja päästä tilanteesta mahd. kauas)). Siinä sitten hakataan päätä seinään vielä toinen puol vuotta(ellei vaihtoehtosesti hajota korviaan stereoihin, mikä on kai myös varsin yleistä ja muuten helvetillisen hyvä ja toimiva konsti),tuijotetaan seinää ja koitetaan väkisin keksiä jotain mielekästä tekemistä... sitä ilmaantuu varsin pian kun alkaa depressoitumaan, huomaa että on kaikesta muusta jäljessä ja että on hemmetinmoinen työ saada ittensä taas maanpinnalle.
No...lopultahan asia päättyy siihen että koko jutusta on vaan vitutus jäljellä, et halua nähdä kyseistä henkilöä enää ollenkaan, oot valmis muuttamaan bahamasaarille maanviljelijäks ja lisäks sulla on (niin hauskalta kun se kuulostaa)mennyt vuos asiaan joka ois pitäny heittää roskikseen jo pitkän aikaa sitten tai ei ois pitäny alottaa ollenkaan.
Kysymys: -onko järkeä?? -miks helvetissä pitää-ja mihin yleensä retkahdetaan? Feromoneihinko?? -mitä siinä luulee saavansa ja miks? -Kun lopputulos on kuitenkin plus miinus nolla ja menetetty vuos(ellei jatkossa törmää usein samaan henkilöön) jonka ois voinut käyttää HITUSEN paremmin johonkin ihan muuhun....
No, vahingosta viisastuneena voi aina olla ens kerralla järkevä, eikä kato enää ketään nanosekuntia pidempään.
Joo, angstilta kuulosti, mutta piti johonkin purkaa...
No...lopultahan asia päättyy siihen että koko jutusta on vaan vitutus jäljellä, et halua nähdä kyseistä henkilöä enää ollenkaan, oot valmis muuttamaan bahamasaarille maanviljelijäks ja lisäks sulla on (niin hauskalta kun se kuulostaa)mennyt vuos asiaan joka ois pitäny heittää roskikseen jo pitkän aikaa sitten tai ei ois pitäny alottaa ollenkaan.
Kysymys: -onko järkeä?? -miks helvetissä pitää-ja mihin yleensä retkahdetaan? Feromoneihinko?? -mitä siinä luulee saavansa ja miks? -Kun lopputulos on kuitenkin plus miinus nolla ja menetetty vuos(ellei jatkossa törmää usein samaan henkilöön) jonka ois voinut käyttää HITUSEN paremmin johonkin ihan muuhun....
No, vahingosta viisastuneena voi aina olla ens kerralla järkevä, eikä kato enää ketään nanosekuntia pidempään.
Joo, angstilta kuulosti, mutta piti johonkin purkaa...
Vastaukset 11
Vanhimmat
vaan silmiin noin pitkä teksti putkeen..
asiaa kirjoitat, valitettavasti :)
nyrkkeilysäkkiä omistaman eli puran sanoiks... täällä asia tuskin ketään haittaa, näitä on miljoona samanlaista ja saanpahan jonnekkin purettua...
voisin toki lähteä pihalle huutamaan asiaa mutta naapurit saattaisivat ihmetellä...
kuka sanoikaan että nuoruus oli ihanaa aikaa, haluisin tesmata siihen Espanjalaisia saappaita tai teilauspyörää...
se että mutismisena ja sisäänpäin kääntyneenä hissukkana en saa asiasta, tai ylipäänsä mistään puhuttua pahemmin kenenkään kanssa... kun viruu lähinnä ittensä kanssa niin toiminta mallit, miten yleensä ollaan ja käsitellään asioita, kehittyvät aivan helvetin hyvin(??aijaa??).
kun on yleensäkkin ihmisten kanssa olo helvetin hankalaa, niin pitäisi vielä jotain alkaa purkamaan ja selittämään...
ehkä siksi nämä paika onkin keksitty. ja kun homman kirjottaa ja hahmottaa jonnekkin niin muodostuu selkeempi kuva asiasta ja omat käsitykset mahd.selkiytyy vähän...
MUTTA JOO, TÄMÄ TÄSTÄ AIHEESTA, SAIN ASIAN EKAA KERTAA KUNNOLLA ULOS, EN PYÖRITÄ SITÄ ENÄÄ. KIITÄN JA POISTUN. ON TAAS YKS ASIA VÄHEMMÄN POHDITTAVANA, JOHON EN MUUTEN OLE ENÄÄ PALAAMASSA, EI OLE HENKISESTI TERVEELLISTÄ.
SE MIKÄ EI TAPA, SE VAHVISTAA JA TIIÄN NYT, MITÄ EI PIDÄ TEHDÄ ENS KERRALLA. PITÄIS TOSIAAN HARKITA NIITÄ BAHAMASAARIA
ajatella, että tuo aika on mennyt hukkaan. Olet varmaan oppinut itsestäsi jotain sinä aikana.
sen että nää jutut ei stana ole tosiaankaan mua varten, saan niistä vaan päänsäryn, vatsahaavan riski nousee ja jurppiinnun kaikkeen ympäröivään maailmaan. Haluisin(hankin jostain) sellasia tabuja jotka vetäis kaikki fiilikset laakista pois, vois harppoa suoraan minne haluu luurit päässä pää kylmänä alentumatta mihinkään vitun räpellykseen...
ihan samaa miettinyt joku aika sitten :D
siis tosissaan. Ettei enää tuntisi mitään lääkitys. Tai että kävisi hypnoosissa, mikä ei kuitenkaan edes toimisi. Avautunut tajuttomasti, tuntenut itseni uhatuksi, todella ärsyyntyneeksi.
Päätä repii kun on alttiina niille tunteille ja miten ne tuntuu käyvän päälle turhautuneena kun mitään ei kuitenkaan tapahdu,
tahtoo luovuttaa koska ei pysty kantamaan niitä yksin. Ja ehkä olet päättänytkin...
Totuus taitaa olla se, ainakin itse kävin samaa läpi... notta pääsi repeää juuri liitoksistaan, vain ja vain koska jostain ihmisestä on kasvamassa sinulle tärkeämpi kuin vielä luuletkaan.
Voit luulla nyt jopa unohtavasi, muutos kuitenkin jo tapahtuu.
Kaikki rauhoittuu aika paljon kun tajuat ja tunnet sen muutoksen että todella rakastat tätä ihmistä.
Näin ennustan
Näin epäilen
Räpiköi vielä kun pystyt, kohta ei olekaan paluuta.
tarvi räpiköidä kun ei oo missä räpiköidä....no ehkä se vitutus että "hei, oli helveti makee vuos..." mutta se ei kestä pitkään. Life goes on, vuosia tulee ja menee vielä ja sanontahan meni: se mikä ei tapa, se vahistaa.
ainut mitä ois kiva saada ois se meneteetty vuos... mutta joo, näin jälkeenpäin ajateltuna se oli toisaalta "thin air" ilman mitään sisältöä eli "no exist=ei olemassa" ja toisaalta aika opettavainen tuokio=kyynikot on ainoita jotka täällä pärjää. Kauan eläköön kyynikot! se tie ei ainakaam sata varmana petä ketään. no, tätä se elämä on. jokanen saa kuitenkin ite päättää miten sen viettää ja minne sen tunkee...toiset rääkkää itteään jollain seikalla käpy ja keppi, toiset tajuaa elää ja olla viiraantumatta niiden seikkojen vuoks. ja sellanen "ettei tuntisi mitään-lääkitys" on jo keksitty, sen haittavaikutuksena on kai jatkuva väsymys mutta se on sen värtti. toinen on simppelisti asenne. ja tietyssä vaiheessa järki tulee mukaan. ja toisaalta, miksi jauhaa paskaa asiasta joka on kuollu ja kuopattu...
se että se asia joka teki totaaliseks sekopääks joskus, lähinnä naurattas tällähetkellä ellei tietäs että joku vuos on vielä vaara törmätä samankaltaseen uudestaan...no mutta, ollaan sillon järkevämpiä ja unohdetaan saman tien, niin välttyy paljolta.
tunne koko ihmistä, en ole sen ekan vuos sitten ohimennen tehdyn kysymyksen jälkeen sitten sanonu yhtään mitään...mistä oon muuten näin jälkikäteen aivan mahdottoman tyytyväinen. En tiedä oisko ollut toisin jos...mutta ei jossitteluja, hyvä että kävi näin, vituttaa ja tavallaan naurattaa enää koko juttu....
asiasta syyttää kun itteäni. Piti mennä luomaan jostain satunnaisesta henkilöstä x se omanlainen haavekuva, kärvistellä siinä sitten vuos ja todeta jälkeenpäin että PASKAT. Mutta OMA VIKA.