Eihän näillä mialureilla niin paljon töitä oikeesti ole. Ja ne mialuusti nakittaa potilaita kaikiin siivous- ja tiskaushommeleihin. Luulisi sitä nyt sentään edes aikansa kuluksi vaikka laittaa tiskit koneeseen ja vähän siivoilla mutta EI! Aika mialureita totta tosiaan. Potilaat eivät saa palkkaa mutta mialurit saa noin 3000 euroa kuukaudessa.
Mielisairaalan nakit
potilaatko kaiken hoitaa ja...
11702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
On osa työnkuvaa. Ei suora suorite, hassupöljä!
Nopeampi keino lie tehdä puolesta, mutta siinä ei ole järkeä. Potilas taantuu sillä tavoin helposti. Pelkästään lääkkeet tekevät zompieksi, miksi muunkin hoidon pitäisi ylläpitää sitä samaa skeemaa?
on potilas,sen kauemmin saa lusia mielisairaalassa pakkotyövoimana.Mielisairaala on kuin rotanloukku.Siitä jää arvet loppuiäksi.Yhteiskunnan hävijä-osapuolet voivat aina vedota viimeisenä valttikorttinaan,että:" toi on hullu,papereista näkyy,eisiihen ole uskomista." Mielisairaus on todellinen elinkautinen.Ei vain jokunen vuosi,kuten rikoslaissa.Maassa jossa keskiarvo on pahna-aivoja,ei voi olla niiden ylä- eikä alapuolella,muuten on poikkeava.Sinun täytyy olla samaa sitä,jotta tämä siperiasta paennut yhteiskunta sinut hyväksyy heimokuntaansa.Yhteiskunta vailla itseis-arvoaan jumaloi vain kaikkea kansainvälisyyttä,ei mitään muuta.Toisinnajattelijat pannaan mielisairaalaan,koska ovat yleistä käytännön ajattelua vastaan.Siellä hoito on periteistä Mengelen aikaista hoitoa muunneltua nykyisiin uomiin,sähköhoidolla ja lääkemäärin.Ei ole tarkoituskaan ketään kuntouttaa,vaan näin ajattelijat savustetaan pois,ja pidetään potilaasta kiinni,kuin kärpäset lihanpalasta.Ollaan kaikki vain samaa mieltä.Mielisairaala loukkuun joutuessaan,on hän joutunut pahimpaan maanpäälliseen helvettiin,mihin koskaan voi joutua.
hiilaritietoisesti (eli tärkkelykset pois) Luonnollista rasvaa kunnolla, omega3:a ja vitamineeja ja hivenaineita. Ja jättää ne zombie lääkkeet pois heti kuin mahdollista. Niillä pidetään ihmiset koukussa siellä HELVETISSÄ! Ja työntekijät saa tästä (mielialalääkkeiden jaosta)myrkyttämisestä palkkaa, lääkärit elää ruhtinaallisesti ja lääkefirmat vedättää ja kasvattaa voittojaan pienen ihmisen terveyden kustannusella. Siis ravinnolla on paljon suurempi vaikutus terveyteen kuin mitä luullaan.
Ja sitten kun tulee diabetes näiden lääkkeiden takia niin sitä diabetesta taas hoidetaan väärällä ruokavaliolla ja taas hoitsut saa rahhaa, ja lääkärit sponsoreita kun insuliinia määräävät ja sitten taas lääkefirmat rypee rahassa..
Ja kolestrolilääkkeet ovat p:stä ja taas hoitsut ja lääkärit saa rahhaa ja lääkefirmat elää omaa todellisuuttaan rahanhimossaan ei potilaiden parhaaksi, aina.
Nam Nam kyllämaistuu selevä raha eli osingot neurolepteistä ja muista niin nam nam.
Hullunleimantautiin auttaa kun ottaa selvää, että kenellä kiristää ja mistä. Esim. itse a) kostin vapaudenriiston b) autoin hoitovaativia keksimään itselleen muuta tekemistä kuin kiusaamiseni c) pysyttelen erossa negatiivisesti suhtautivista ihmisitä d) valitin "hoidosta" e) jatkan omaa elämääni.
Valittamiseen ollaan jouduttu pakon edessä. Itse olisin varmasti ollut valmis unohtamaan koko jutun, mutta kun jollain jumahti ajatus siitä, että jos ei kykene simputtamaan minua haluamaan ajankohtana haluamaansa paikkaan, niin sitten haetaan hullujenhuoneelle. Kahdesti tai kolmesti ampparikuskit soittelivat ovikelloani. Ovisilmästä vilastuani jätinkin oven aukaisematta ja seuraavaksi kun oli jotakin asiaa terveyskeskukseen, niin aloitin käynnin lääninhallituksen valitusosaston kautta. Realiteetti on myös se, että mikäli joku sinua leimaa taikka kiusoittelee, niin he voivat itse huonosti. Toisinaan sitä oppii jopa persoonallisuushäiriöisen tavoin nauttimaan toisen huonosta päivästä ja siitä, että vaikka ne miljoonasti vaatisi, niin eivät saa sinua hullujenhuoneelle edes hakemalla.
Taistelin kyllä henkeen ja vereen ihmisarvoni puolesta, mutta he voittivat. Tunsin itseni häkkiin suljetuksi eläimeksi. Pieni eristyshuone pehmustettuine ovineen vei minulta viimeisetkin voimat taistella elämäni puolesta. Kokemus oli traumaattinen ja jouduin käymään kaiken vielä läpi terapiassa, jotta voin ymmärtää mitä tapahtui. Mitään henkistä apua hoitajilta ja lääkäriltä en saanut suljetulla. Vain toiset potilaat pystyivät helpottamaan henkistä ahdistustani. Kukaan koskaan ei voi ymmärtää henkisen kärsimykseni määrää. Siitä on turha yrittää selittää ihmiselle, joka sitä ei ole kokenut. Eihän hullua tarvi uskoa.
Ymmärrän. Pehmustetussa kopissa voi rauhassa räkiä kattoon ja odotella poispääsyä. Noissa tilanteissa kannattaa todenteolla opetella mielenterveyslaki ulkoa ja esim. valittaa pakkokeinoista hallinto-oikeuteen välittömästi niiden tultua. Terapia ja mielen rauhoitelu on väärä keino. Kusipäisyyteen vastataan kusipäisyydellä.
Sairaalat ja lääkärit ovat sitten ammattikusettajia. Mikäli tiedostavat esim. oikeudenkäynnin mahdollisuuden, niin kirjoittavat johonkin pakkokeinoista tiedoksiantopapereihin kaiken sanomasi vainon tunteen muotoon taikka vastaavaa. Älä allekirjoita moisia.
Käytännössä siis kun saat tiedoksi pakkokeinon, niin jätät allekirjoittamatta turhat paperit ja vaadit muista asiakirjoista kopiot. Otat yhteyttä sairaalan sosiaalityöntekijään taikka potilasasiamieheen taikka pyydät henkilökunna tietokonetta lainaksi. Kirjoitat valituksen paikkakuntasi hallinto-oikeuteen, allekirjoitat sen ja liität kaikki asiaa koskevat asiakirjat jonka jälkeen lähetät ne kirjepostilla hallinto-oikeuteen. Valitusaika on jotain 2-viikkoa tiedoksiantopäivämäärästä. Toisinaan suljettujen ovien takana voidaan pitää kyseinen kaksi viikkoa etkä pääse hoitamaan asioitasi, joten siksipä saatat tarvita ulkopuolista apua. Valitukseen kannattaa liittää vaatimuksia sairalamaksun palauttamisesta sekä rahakorvauksia henkisen ja/tai fyysisen kivun tuottamisesta.
Mikäli kyseisestä asiasta ei ole valitettu hallinto-oikeuteen ja asiasta on kulunut alle viisi vuotta, niin voit ja kannataa valittaa asiasta lääninhallitukseen.
http://www.oikeus.fi/5984.htm
http://www.laaninhallitus.fi/
http://www.laaninhallitus.fi/intermin/lomakehakemisto.nsf/formsbbfinlh/B9A190BC626E19A1C2256E770040F5E3
Ammattikusettajien kanssa kun joutuu tekemisiin on myös syytä ottaa huomioon tämä linkki.
http://www.eok.fi/eok/
enää kaikkea..muistan vain, että minulle tuotiin paperi eteeni, kun olin todella sekaisin ja pyydettiin allekirjoitusta. En antanut sitä. Muistaakkseni sen jälkeen kun taivuin ja kirjoitin nimen papruun, sain eka kerran ruokaa.
Minut oli nähtävästi tarkoitus pitää rangaistuksenomaisessa tarkkailussa viikonlopun yli kunnes txt-faxasin oikeusasiamiehelle valituksen ja tästähän pläjähti pakkohoitoa. Asia itsessään ei ole muuttunut vuosien aikana miksikään. Omaa elämää taikka ajatuksia ei saisi olla. Työvoimatoimiston johtajasta kotiporukoihin asti haluaa päättää ja vaikuttaa asumisiini, ajamisiini ja ihmis-suhteisiini. Aivan kuten minulla ei olisi omia ajatuksia taikka tarpeita ja jos on, niin toden näköisesti niin sairaita ettei niitä voi toteuttaa. Ihme, että ovat antaneet pitää Suomen passin ja ajokortin.
Tuli sitten vielä mieleeni kun aikuisen miehen todellakin pitäisi miettiä koulutus, työ, asumiseen ja muuhun elämiseen liittyviä asioita, mutta elämäsi täytetään mielenterveystoimiston askarteluhuoneen puupalikoilla ja naisten käsityksillä hyvästä mielentoiminnasta, niin millä helkutilla täällä kukaan sitä omaa elämäänsä sitten voi edes elää?