Happidiffuusiosuojaus putkessa?

Millainen merkintä pitäisi patterin tai lattialämmityksen putkesta löytyä, jos se happidiffuusiosuojattua? Sehän on selvä, että putken tulisi tällaista suojattua olla, mutta miten vanhasta putkesta näkee onko siinä tämä suojaus?
1711489
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Jos kyseessä Uponorin putket, niin silloin tietoa löytyy heidän sivuiltaan.
Meidän putkimies muisteli, että happidiffuusio suojausta on ruvettu käyttämään vasta 1989, joten rakennusvuosikin kertoo jo jotakin.
Oheisesta linkistä löytyy tietoa merkinnöistä, klikkaa linkki auki ja valitse kohdasta /Käyttövesi- ja radiaattoriputkistot, PEX /käyttövesikäsikirja PEX


http://www.uponor.fi/Templates/DynamicFileListing.aspx?id=5994

Äänestä
  • Lähinnä kiinnostaa pitäisikö putkista löytyä joku yleinen merkintä valmistajasta riippumatta? Olen törmännyt 90-luvun alussa asennettuihin patteriputkiin jotka on mennyt vaihtoon juuri sen takia, että em. suojaus on niistä puuttunut. Tai siis järjestelmään päässyt happi on tuhonnut pattereita ym. ruostumiselle alttiita osia ja näin tuhoutuneet patterit sekä vääränlaiset muoviputket on jouduttu uusimaan/vaihtamaan nykymääräysten mukaisiksi.

    Äänestä

  • merkintä kirjoitti:

    Lähinnä kiinnostaa pitäisikö putkista löytyä joku yleinen merkintä valmistajasta riippumatta? Olen törmännyt 90-luvun alussa asennettuihin patteriputkiin jotka on mennyt vaihtoon juuri sen takia, että em. suojaus on niistä puuttunut. Tai siis järjestelmään päässyt happi on tuhonnut pattereita ym. ruostumiselle alttiita osia ja näin tuhoutuneet patterit sekä vääränlaiset muoviputket on jouduttu uusimaan/vaihtamaan nykymääräysten mukaisiksi.

    Minulla on sen verran kokemusta Uponorin putkista, että rivitaloyhtiöömme on rakennusten välisissä eristetyissä kanaaliputkistoissa käytetty happidiffuusiosuojamatonta putkea (rakennettu
    1985) ja nyt parin viimavuoden aikaan on ruvennut ilmenemään patteriventtiilien tukkeentumista sellaisella hiekkamaisella mustalla jauheella.
    Putkimies on sitä mieltä että happi syövyttää rakennuksien rautaisia pattereita ja putkia, joten nyt harkinnassa pihaputkiston uusinta.

    Uponorilta tiedustelin asiaa ja sieltä varmistivat että putkisto on diffuusiosuojaamaton, mutta kuitenkin he vähättelivät ongelmaa ja sanoivat, että ainahan happea pääsee järjestelmään liitoksista ja että suojaamattomia putkia on käytössä paljon ilman minkäänlaisia ongelmia.

    Nyt sitten on vaikea perustella yhtiön asukkaille putkiston uusintatarve tämän Uponorin lausunnon takia, koska kyseessä on aika kallis remontti.
    Mutta toisaalta, sittenhän se remontti vasta tuleekin kalliiksi jos joudutaan uusimaan koko patteriverkosto.

    Olisiko eri valmistajien välillä eroja hapen imeytymisen suhteen? jos kerran jo 90-Luvun alun kiinteistöissä on patterit ruostuneet rikki.

    Äänestä

  • putkistot kirjoitti:

    Minulla on sen verran kokemusta Uponorin putkista, että rivitaloyhtiöömme on rakennusten välisissä eristetyissä kanaaliputkistoissa käytetty happidiffuusiosuojamatonta putkea (rakennettu
    1985) ja nyt parin viimavuoden aikaan on ruvennut ilmenemään patteriventtiilien tukkeentumista sellaisella hiekkamaisella mustalla jauheella.
    Putkimies on sitä mieltä että happi syövyttää rakennuksien rautaisia pattereita ja putkia, joten nyt harkinnassa pihaputkiston uusinta.

    Uponorilta tiedustelin asiaa ja sieltä varmistivat että putkisto on diffuusiosuojaamaton, mutta kuitenkin he vähättelivät ongelmaa ja sanoivat, että ainahan happea pääsee järjestelmään liitoksista ja että suojaamattomia putkia on käytössä paljon ilman minkäänlaisia ongelmia.

    Nyt sitten on vaikea perustella yhtiön asukkaille putkiston uusintatarve tämän Uponorin lausunnon takia, koska kyseessä on aika kallis remontti.
    Mutta toisaalta, sittenhän se remontti vasta tuleekin kalliiksi jos joudutaan uusimaan koko patteriverkosto.

    Olisiko eri valmistajien välillä eroja hapen imeytymisen suhteen? jos kerran jo 90-Luvun alun kiinteistöissä on patterit ruostuneet rikki.

    ja Uponorin putket menivät vaihtoon 1995. Patterit eivät enää lämmenneet, kun olivat mömmöä täynnä. Putkina oli rakentaja käyttänyt diffuusiosuojaamatonta putkea.

    Ensin ei meinanneet putkiliikkeet keksiä vikaa, mutta onneksi paikallisella firmalla oli jo asiasta saatu vihiä muualta maasta.

    Kaikki putket kattilasta pattereihin vaihdettiin ja lattiat kosteissa tiloissa piikattiin auki ja valettiin uusilla diffuusiosuojatuilla Uponorin putkilla varustetuittuina uudelleen. Ja patterit huuhdottiin hyvin. Lisäksi asetettiin pannuhuoneeseen verkostoon pestävä suodatin keräämään ruostemömmön jäänteitä. Sen jälkeen lämpö on kulkenut niinkuin pitääkin.

    Äänestä

  • rakennettu 1989 kirjoitti:

    ja Uponorin putket menivät vaihtoon 1995. Patterit eivät enää lämmenneet, kun olivat mömmöä täynnä. Putkina oli rakentaja käyttänyt diffuusiosuojaamatonta putkea.

    Ensin ei meinanneet putkiliikkeet keksiä vikaa, mutta onneksi paikallisella firmalla oli jo asiasta saatu vihiä muualta maasta.

    Kaikki putket kattilasta pattereihin vaihdettiin ja lattiat kosteissa tiloissa piikattiin auki ja valettiin uusilla diffuusiosuojatuilla Uponorin putkilla varustetuittuina uudelleen. Ja patterit huuhdottiin hyvin. Lisäksi asetettiin pannuhuoneeseen verkostoon pestävä suodatin keräämään ruostemömmön jäänteitä. Sen jälkeen lämpö on kulkenut niinkuin pitääkin.

    Onpa ruostuneet nopeasti, kun vertaa meidän yli 22-Vuotiseen järjestelmään, jossa on nyt parin viimavuoden aikana on muutama termariventtiili tukkeentunut ja tätäkään ongelmaa ei olisi varmaan vieläkään tullut esille jos putkisto olisi tullut alhaaltapäin pattereille.
    Oliko teillä verkoston vesi ruosteista?
    Meillä vesi on pysynyt kirkkaana, eikä siellä ole muuta epäpuhtauttaan kuin se hiekkamainen musta jauhe, jota liikkuu putkissa juuri sen verran, että ahdas termariventtiili voi tukkeentua.
    Olisikohan sittenkin niin, että meidän lämpökanaaliputket ei ole kovin arat happidiffuusiolle, vaikka suojaus niistä puuttuukin, jospa sittenkin eristerakenne antaa jonkinlaisen diffuusiosuojan putkille, tiedä häntä.

    Äänestä

Nykyputkissa taitaa olla ohut alumiinikerros valissä josta happiatomit eivät pääse läpi. Putkea kutsutaan diffuusiosuojatuksi ja silloin siitä voidäaan pyytää suurempi hinta.
Etsipä netistä varmuus siihen miten happiatomit kulkeutuvat 1 baarin vastapaineeseen kumi- tai muoviputken läpi lämmityskiertoveteen. Jos sellaisen tutkimuksen löydät niin voit olla huolestunut. Mielenkiinnolla odotan löydätkö sellaisen.

Äänestä
  • diffuusiosuojaus, muoviputket ja liittimet yhdessä ??%, mitä aika, UV ja lämpötila tekee "max lt:n ylitys". Liitinteknologia on myös parantunut, huono liitos voi pitää veden mutta ei happea. Vielä 90-luvun alussa on voitu epähuomiossa asentaa eri käyttötarkoitukseen soveltuvaa putkea lämmityskäyttöön.

    Äänestä

  • Jos tosiaan putkessa on yksi baari ylipainetta, niin miksi se happiatomi yrittäisi mennä sinne putkeen? Eiköhän tuossa käy enneminkin niin päin että se atomi tulee putkesta ulos, jos sitä ei ole diffuusiosuojalla estetty?

    Äänestä


  • tosiaan... kirjoitti:

    Jos tosiaan putkessa on yksi baari ylipainetta, niin miksi se happiatomi yrittäisi mennä sinne putkeen? Eiköhän tuossa käy enneminkin niin päin että se atomi tulee putkesta ulos, jos sitä ei ole diffuusiosuojalla estetty?

    Jos siellä kiertovedessä ei ole yhtään happea, niin hapen osapaine on 0 bar, vaikka putkiston veden paine olisi vaikka 1 bar. Vain osapaineet merkitsee.

    Vaikka olisi 200bar hapetonta vettä, ilmasta mielellään liukenee happea veteen putkiston kohdan läpi, josta vaan happi läpi pääsee. Jo hieman vuotavasta putkiliitoksestakin, mistä ei vesi vielä tule ulos, pääsee happi sisään. Monessa teollisuusprosessissa tämä on todellinen ongelma, kun yritetään pitää vesi hapettomana.

    Happi mielellään liukenee ilmasta hapettomaan veteen. Luonto pyrkii tasaamaan konsentraatioeroja. Huoneenlämmössä veteen liukenee noin 8ppm happea.

    Äänestä

  • TosiAsiaMies kirjoitti:

    Jos siellä kiertovedessä ei ole yhtään happea, niin hapen osapaine on 0 bar, vaikka putkiston veden paine olisi vaikka 1 bar. Vain osapaineet merkitsee.

    Vaikka olisi 200bar hapetonta vettä, ilmasta mielellään liukenee happea veteen putkiston kohdan läpi, josta vaan happi läpi pääsee. Jo hieman vuotavasta putkiliitoksestakin, mistä ei vesi vielä tule ulos, pääsee happi sisään. Monessa teollisuusprosessissa tämä on todellinen ongelma, kun yritetään pitää vesi hapettomana.

    Happi mielellään liukenee ilmasta hapettomaan veteen. Luonto pyrkii tasaamaan konsentraatioeroja. Huoneenlämmössä veteen liukenee noin 8ppm happea.

    Tuolla teorilla täytyy kyllä suuresti ihmetellä että miksi maan ilma ei sitten karkaa avaruuteen?

    Äänestä

  • tuolla selityksellä kirjoitti:

    Tuolla teorilla täytyy kyllä suuresti ihmetellä että miksi maan ilma ei sitten karkaa avaruuteen?

    kyllä se pitää paikkansa.

    Äänestä

  • pois kirjoitti:

    kyllä se pitää paikkansa.

    Ahaa akvaarion hapettimetkin joutavat pois turhana.

    Äänestä

Kyseisen "kotimaisen" firman diffuusiosuojat lämmitysputket valmistettu saksassa ainakin 90-luvun alkupuolella.
Viime kesänä vuonna -94 asennettuja putkia lattiasta irroittaessa huomasin, että näyttää diffuusiosuojaukset rapisseen irti putken pinnasta, sellainen ei kuulemma ole mahdollista tehtaan mukaan, lähetin heille pätkän putkea missä leimat tallella ja pinnoite "räjähtäneenä".
Olen odotellut vastausta....
Mielestäni tuote ei vastaa sille ilmoitettuja ominaisuuksia nimenomaan diffuusiosuojauksen osalta. Ja tätä putkea on käytössä "muutama" kilometri.

Äänestä
  • Olen antanut itseni ymmärtää että pinnoitus on vain pintaa. Diffuusiosuojaus on putken puolessa välissä tai jossain. Pinnoituksen idea on että vauriot näkyvät helposti asennusvaiheessa. Pinnoitus onkin erittäin herkkä rikkoutumaan.

    Äänestä

  • pinta ole suoja kirjoitti:

    Olen antanut itseni ymmärtää että pinnoitus on vain pintaa. Diffuusiosuojaus on putken puolessa välissä tai jossain. Pinnoituksen idea on että vauriot näkyvät helposti asennusvaiheessa. Pinnoitus onkin erittäin herkkä rikkoutumaan.

    Oheisessa linkissä muutamia selostuksia putkien rakenteesta.
    http://www.nereus.fi/index.php?100

    Äänestä

  • raportteja kirjoitti:

    Oheisessa linkissä muutamia selostuksia putkien rakenteesta.
    http://www.nereus.fi/index.php?100

    hewing raportti nro4 näyttää erilaisia putkia. Mikä mahtaa olla nereusksen käyttämä. Vain yhdessä on diffuusiosuoja pinnassa.

    Neruksen esite sanoo:

    Alkuperäisen PE-Xc:n tiiviin happidiffuusiokalvon suojana on vihreä,
    ainutlaatuinen Nereus-muovikalvo. Se suojaa asennusvaiheessa putkea
    ultraviolettisäteilyltä ja mekaaniselta rasitukselta.

    Pinnan rikkoutuminen ei tarkoita diffuusiosuojan rikkoutumista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


merkintä kirjoitti:

Millainen merkintä pitäisi patterin tai lattialämmityksen putkesta löytyä, jos se happidiffuusiosuojattua? Sehän on selvä, että putken tulisi tällaista suojattua olla, mutta miten vanhasta putkesta näkee onko siinä tämä suojaus?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu