ystävällisesti kertoa, että minkälaista lääketieteellisessä on opiskella? Minkälaisia päiviä? onko esiintymistä paljon? Onko lääketieteellisessä kiusaamista, jos joskus pärjää huonommin tai muiden syiden takia?(ehkä tyhmä kysymys, mutta haluaisin vain tietää =(.)
Mistä tietää, että sitten on oikealla alalla?
Onko Oulun lääketieteellinen hyvä koulu? hyvät opettajat yms?
Kiitos teille, jotka vaivaduitte vastaamaan =)
Mistä tietää, että sitten on oikealla alalla?
Onko Oulun lääketieteellinen hyvä koulu? hyvät opettajat yms?
Kiitos teille, jotka vaivaduitte vastaamaan =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alkuvaiheesta voin kertoa jotain. Kaksi ekaa vuotta ovat prekliinistä vaihetta eli suomeksi teoriaopintoja. Pakollista opetusta on yleensä 0-5 tuntia päivässä (ainakin täällä meillä), lisäksi on lähes joka päivä luentoja 2-3 tuntia, joskus toki enemmänkin.
Kaksi ekaa vuotta tuijotetaan kirjoihin, anatomisiin malleihin ja luennoitsijoihin. Jokainen oppii vähitellen sen itselle oikean opiskelurytmin - joko helposti tai kantapään kautta.
Esiintymistä ei mitenkään hirveästi preklinikassa ole. Kurssit ovat massakursseja, koko vuosikurssi opiskelee samaa samaan aikaan. Silloin tällöin esiinnytään kyllä pienryhmittäin, mutta itse en isolle porukalle ole kertaakaan esiintynyt yksin.
Ainakaan itse en ole kokenut minkäänlaista kiusaamista minkään arvosanojen takia enkä voisi kuvitella että ketään kiusattaisi sen takia. Eikö peruskoulussa ja lukiossa kiusata ennemmin hyvien kuin huonojen arvosanojen takia? Yliopistossa ei kyllä niitäkään henkilöitä kiusata :) Ei yliopistossa enää ole tarvetta - tai ei ainakaan pitäisi olla - vertailla arvosanoja kenenkään kanssa. Ainoa millä on väliä - jos ylipäätään, itselleni ei kyllä ainakaan ole - on omat arvosanat. Melkein jokaisella lääkisläisellä on jonkun kurssin kanssa vaikeuksia jossain vaiheessa eikä siitä kannata stressata.
Itse ainakin vielä tunnen olevani oikealla alalla, väitän näin siksi, että olen kiinnostunut kirjoista joita luen. Se, että jaksaa lukea tuhatsivuisia kirjoja vieraalla kielellä (ja vieläpä ihan mielellään) kyllä kertoo siitä että aihe kiinnostaa. Kokeilin myös ennen lääkistä toista alaa yliopistossa ja siihenkin verraten tämä on aivan mahtava paikka, vaikka töitä joutuu tekemään monin verroin.
niin ja vielä, lääkis ei ole koulu.