Kun yksilöt tietentahtoen sabotoivat kaikin mahdollisin keinoin paikkakunnalla olevaa yritystä ja sitten onnistuvat lopettamaan yrityksen liiketoiminnan, niin yritys irtisanoo työntekijät ja lopettaa teollisen toiminnan.
PISTE.
Sitä saa, mitä tilaa.
Yhteiskuntaa ei todellakaan voi syyttää Kemijärven tapauksessa siitä, että Saksan ja Britannian asiakkaat eivät osta Kemijärven sade ja aarniometsistä tuotettua paperia.
Eikä siitä voi syyttä yritystäkään, jos Kemijärven aarnio ja sademetsien asukkaat ovat onnistuneet ulkopuolisten toimijoiden kuten Greenpeace avulla lopettamaan Kemijärven sade ja aarnimetsien käyttämisen paperintuotantoon.
Kemijärven sellutehdas on kaiken lisäksi ollut vielä vuosikymmeniä tappiollinen, joten on suoranaista järjenköyhyyttä Yla-Lapin alueella mennä Greenpeace kanssa kampanjoimaan paikkakunnan suurinta työllistäjää vastaan, varsinkin kun Ylä-Lapin metsistä edelleenkin hakataan puuta muuhun käyttöön.
Ylä-Lapin poronhoito-alueilla laidunmaiden riittävyys on yksi asia, jossa järki jäi jälkeen.
Suurten eläinmäärien kasvattaminen ylittämällä luonnon sietokyky on itsensä pettämistä.
Lisärehun ja heinän syöttäminen on karjatalouden perusasioita, mutta toki luontokin säännöstelee lauman kokoa, mikäli kasvattaja ei siihen pysty.
Samalla Ylä-Lapissa olisi kannattanut miettiä, voiko puuta korjata laidunmaita säästävällä tavalla, mutta nythän sillä ei ole enää mitään tarvetta, koska Ylä-Lapin sade ja aarniometsät säästyvät paperintuotannolta.
Paikallisten asukkaiden kiistely keskenään aukaisee portit ulkopuolisille saalistajille.
Ongelma siis poistuu eikä laidunmaita enää tuhoudu.
Sanoiko joku sanan ilmastonmuutos...
Toivottavasti ne fiksut koulutetut Lapin lantalaiset, jotka haluavat ulkoilla virka-ajan jälkeen Lapin koskemattomassa luonnossa asuntonsa takapihalla, osaavat myös selittää sen, miksi ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuuteen ja laidunmaiden muutoksiin metsätalouden toimien ohella.
Vuotoksen allas kysymys on seuraava Lapin aluelle tuleva suuri yhteiskunnallinen ratkaisun paikka.
Kekkonen kiersi aikoinaan ja piti Lapin ongelmia ominaan pyrkien kaikin keinoin ratkaisemaan käytönnön ongelmia ja parantamaan Lapin oloja.
Siinä sivussa oli esillä kysymys Lapin vaihtamisesta Karjalan palauttamiseksi, mutta kun se ei ottanut tuulta alleen Neuvostoliiton johdon kanssa, tyytyi Kekkonen osaansa Stalinin viinin arvostelija ja pitämään Suomen niukasti rautaesiripun länsipuolella.
Kaikkea ei voi saada, mutta jotain voidaan yrittää tehdä.
Lapin potentiaali on edelleenkin matkailussa, mutta ympärivuotisten elinkeinojen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää Lapille.
Tässä suhteessa olen vihainen, että Greenpeace kaltainen ulkoinen toimija päästetään sotkemaan paikallisia riitoja entistä vaikeammiksi.
Sellainen paniikki-asenne että maailma ei muuttua saa, on väärä.
Lapissa on turha tuudittautua siihen, että maailman ympärillä ei muuttuisi.
Lapin oloissa on kaikkien Lappilaisten ymmärrettävä se, että Lapin matkailu on sesonkiluonteista ja vaatii tiettyinä aikoina paljon työvoimaa ja tiettyinä aikoina matkailu on lähes jäissä.
Maailmantalouden muutokset vaikuttavat matkailuun merkittävästi, sillä kun kotitaloudet säästävät näkyy tämä säästäminen ensimmäisenä luxuksen osalla, eli huveissa ja harrastuksissa.
Turistien ostovoima myös vähentyy suoraan suhteessa maailmantalouteen. Kun turismi vähentyy, myöskin niillä harvoilla turisteilla, jotka tulevat Lappiin, on vähemmän rahaa kulutettavissa Lapissa paikan päällä.
Turismi on siinä suhteessa kuin poroelinkeino, joinakin vuosina on yltäkylläistä, joinakin vuosina heikkoa ja joinakin vaikeina vuosina lauman koko supistuu ruuan niukkuuden ja säiden mukaan.
Turismistä ei riitä työtä kaikille edes sesonkiaikana, puhumattakaan sesongin ulkopuolella.
Ketään ei pelasteta vastoin tahtoaa.
Jos Lappi haluaa palata taantuvan takamaan asemaan, jossa turismi tapahtuu valojen loisteessa lentokentiltä laskettelukeskukseen, kaivoshankkeet tuovat kymmenen vuoden projekteja sinne tänne, niin sitten on tyydyttävä siihen.
Hiljaisuus ja rauha tarkoittaa sitä, että lähinaapureitä ei näy eikä kuulu, eikä tehtaat häiritse horisontisssa.
Samalla se tarkoittaa myös sitä, että kuolema tulee luonnollisesti omassa sängyssä tahi erätulilla. Lääkärin luokse pääseminen kestää päivän ja jo matkalla pysähdyspaikalla voi aueta Pietarin portit.
Sillä yhteiskunnan palveluita ei voida ylläpitää ilman taloudellista toimintaa.
Jos Yhdysvaltain talous saa yskän, niin Suomen talous saa nuhan ja Lapin matkailukohteet keuhkokuumeen.
Se on valitettavaa, mutta näin maailma toimii.
Kun paksu lumi peittää porojen laitumet, niin sarvipäillä on edessä nälkä ja kurjuus ennen kevättä..
Samalla lailla toimii kansantalous.
Laskukausi ja erityisesti lama on vaikeaa,
mutta viimein tulee nousukausi.
Jos tätä kurjuutta syventää itse, esimerkiksi Greenpeace avulla niin minkäs sille voi, jos Kemijärven sellutehdas lopetetaan.
Vuotoksen altaan rakentaminen tuottaa kotimaista uusiutuvaa vesivoimaa, jolla voidaan korvata ulkomaista tuontienergiaa miljoonilla euroilla vuodessa.
Fiksut paikalliset toimijat olisivat Vuotoksen altaan rakentamisessa mukana ja ottaisivat vaikka velkaa rahoittaakseen Vuotoksen Allasta rakentava yhtiön osakkeita taatakseen Vuotoksen altaan lähialueiden kunnille osinkotuloja tulevaisuudessa, kun Vuotoksen altaan rakentamiskulut on kuoletettu.
Vuotoksen allas on tuottava sijoitus vuosikymmeniä ja vaatii puolen vuosisadan päästä turbiinin uusimisen, mutta tuottaa sen jälkeen taas puoli vuosisataa energiaa ja jakokelpoista osinkoa osakkaille.
Moni Vuotoksen altaan lähikunnista ei tajua, että Vuotoksen altaan voimalaa pyörittävä osakeyhtiö olisi sellaisenaan käypä vakuus.
Ne, Lapin kunnat jotka lähtevät osakkaiksi, voivat pantata osuutensa voimayhtiössä vakuudeksi lainoille, joita tarvitaan tekoaltaan ja voimalan rakentamiseksi.
Vuotoksen altaan alajuoksu hyötyy altaasta pystyen tuottamaan enemmän energiaa, jolloin Vuotoksen altaan alapuolisten voimalaoiden pitäisi maksaa tästä hyödystä vastiketta Vuotoksen altaan omistavalle osakeyhtiölle.
On harmi, että Lapin kunnat eivät tajua energialiiketoimintaa.
Helsingin Energia tuottaa suuria voittoja Helsingille koko ajan.
"Vuotoksen allas oy" jossa Lapin kunnat olisivat osakkaina merkittävällä osuudella yhdessä valtion, markkinoilla olevan voimayhtiön ja sijoittajien kanssa, toisi selkeää riihikuivaa rahaa osakeyhtiön osakkeita omistaville Lapin kunnille jollain aikavälillä.
Lisäksi Lapin kunnat pystyisivät keräämään sijoitusomaisuutta, koska useamman kymmenen vuoden aikajänteellä pystyisi maksamaan osingoilla pois velkaa, joka oli otettu voimalayhtiön osakkeiden merkitsemiseksi.
Toisin kuin Kemijärven tehtaan paperin osalla, energialle riittää kysyntää Suomessa ja eettiset omantunnon kysymykset on ratkaistava ennen altaan rakentamista.
Kemijärven tehdas kaatui ulkopuoliseen propagandaan, mutta Vuotoksen allasta ei voisi enää rakentamisen jälkeen tuhota propagandalla, vaan energia kävisi kaupaksi aivan varmasti.
Mutta kuten tässäkin arvaan, että kateus voittaa kiiman, ja ne harvat Lappilaiset, jotka osaavat jotain asialle tehdä, ostetaan suursijoittajien juoksupojaksi huomattavalla rahasummalla.
On harmi, ettei Lapilla ole ketään kokovartalokyrvän kaltaista isänmaallista Keskusta patrioottia, joka pystyy ja uskaltaa laittaa oman kansankunnan edun muiden kansakuntien edun edelle ja ennenkaikkea pitää huolen siitä, että Lapin kunnat hyötyvät vihonviimein näistä energiahankkeista omistajuuden kautta selkeinä osingoina, eli riihikuivana rahatuottona pitkällä aikavälillä.
Jos Kekkonen eläisi, asialle olisi tehty jotain, ja Lapin kunnille olisi jo hoidettu kymmenien miljoonien rahoitus, joiden panttina olisi perustettavan allas-osakeyhtiön osuuksia.
Tällöin Lapin kunnat ottaisivat velkaa, jonka maksaisivat altaan tuottaman energialla, eli siis allas-osakeyhtiön osingoilla.
Lapin kunnat tappelevat verissä päin ja paikalliset asukkaat tappelevat verissäpäin pienistä asioista, mutta on harmi, että suurista asioista ei osata nähdä metsää puilta.
Harmi. Olisikohan edes Väyrysen tahtopolitiikasta tällä kertaa varmistamaan kautta rantain Lapin kuntien aktivoitumisessa.
Niin, tiedon määrä lisää tuskaa, ei siitä mitä tietää, vaan siitä kaikesta, mistä ei tiedä yhtään mitään.
Silloin luottamus laitetaan koetukselle.
Ainut tapa pitää huolta asioista, on ITSE tietää ja oppia hankkimaan tietoa puuttuvista osista.
Hankalinta on tietenkin ymmärtää se, mistä osasta ei tiedä tarpeeksi.
Paljonkohan vuotoksen allas mahtaisia äkkiseltään tuottaa vuodessa energiaa fyffendaalia ?
Etsitäänpä oikein inhorealistinen arvio asiasta..
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/luonne.html
Sen vuosituotanto olisi Kemijoki Oy:n antamien lukujen mukaan 356 gigaWh alapuolisten voimaloiden tuotannonlisäys mukaan lukien.
Käytetään nyt vaikka 5 centtiä kiloWh arvoa.
Kilowattitunti on siis 1000 Wh.
356 gigaWh on siis 356 miljardia Wh.
Miljardissa on 9 nollaa ykkösen jälkeen.
Miljardi on tuhat miljoonaa.
Siis 5 centtiä jokaista 1000 Wh kohti.
356 miljardia jaettuna tuhannella
on 356 tuhatta miljoonaa jaettuna tuhannella.
Eli lopputulos olisi 356 miljoonaa yksikköä, joka maksaa 5 centtiä eli
1780 miljoonaa centtiä.
Sata senttiä on euro.
Eli siis 1780 miljoonaa senttiä
on 1780 jaettuna sadalla kertaa miljoona euroa.
Eli 17,8 miljoonaa euroa.
Tämän verran Vuotoksen altaan vesivoima tuottaisi sähköenergiaa vuosittain.
Jos olisi vähäsateinen vuosi, sähköenergian hinta nousisi ja näinollen tuotto pysyisi melkein samana.
Sähköpörssissä sähkönhinta nousee pakkastalvina juuri niinä aikoina, kuin Vuotoksen altaan vettä käytettäisiin, jolloin tuotto voisi olla ehkä 10-20% korkeampi.
Väliin mahtuu varmasti myöskin vähävetisiä kesiä, mutta myös erittäin sateisia kesiä.
Altaiden rakentaminen lisäpadoilla sellaisiksi, että vedenpintaa voitaisiin vaihdella rajusti rajatulla alueella olisi kaikista järkevin vaihtoehto, jotta vedenpinnan vaihtelu ei olisi aivan järjetöntä.
Fiksuinta nuo allasrakennustyöt olisi teetättää työllisyyden hoitona, mutta EU:n kilpailulait estävät tälläisen toiminnan.
Mutta kukaan ei estä yksittäisiä kansalaisia myymästä työtään esimerkiksi Allasyhtiön osakkeita vastaan.
Jokatapauksessa Vuotoksen altaan lisäveden tuottamasta energiasta pitäisi saada selkeä jatkuva korvaus alajuoksun voimaloilta, jotta Vuotoksen allasyhtiö voisi pitkällä aikavälillä tulouttaa rahaa Lapin kunnille.
Äärilaitoja on vältettävä niin ympäristönsuojelun kuin myös järjettömän tuhoamisen suhteen.
Mutta ilmastomuutoksen myötä vedensadanta lisääntyy aivan varmasti Lapissa, ja tästä pystyisi Vuotoksen allas ottamaan taloudellisen hyödyn omistajilleen, joista osa olisi syytä olla paikallisia Lappilaisia kuntia, yrityksiä ja yksityisiä sijoittajia, jotta Lappiin jäisi taloudellista hyötyä Altaasta.
PISTE.
Sitä saa, mitä tilaa.
Yhteiskuntaa ei todellakaan voi syyttää Kemijärven tapauksessa siitä, että Saksan ja Britannian asiakkaat eivät osta Kemijärven sade ja aarniometsistä tuotettua paperia.
Eikä siitä voi syyttä yritystäkään, jos Kemijärven aarnio ja sademetsien asukkaat ovat onnistuneet ulkopuolisten toimijoiden kuten Greenpeace avulla lopettamaan Kemijärven sade ja aarnimetsien käyttämisen paperintuotantoon.
Kemijärven sellutehdas on kaiken lisäksi ollut vielä vuosikymmeniä tappiollinen, joten on suoranaista järjenköyhyyttä Yla-Lapin alueella mennä Greenpeace kanssa kampanjoimaan paikkakunnan suurinta työllistäjää vastaan, varsinkin kun Ylä-Lapin metsistä edelleenkin hakataan puuta muuhun käyttöön.
Ylä-Lapin poronhoito-alueilla laidunmaiden riittävyys on yksi asia, jossa järki jäi jälkeen.
Suurten eläinmäärien kasvattaminen ylittämällä luonnon sietokyky on itsensä pettämistä.
Lisärehun ja heinän syöttäminen on karjatalouden perusasioita, mutta toki luontokin säännöstelee lauman kokoa, mikäli kasvattaja ei siihen pysty.
Samalla Ylä-Lapissa olisi kannattanut miettiä, voiko puuta korjata laidunmaita säästävällä tavalla, mutta nythän sillä ei ole enää mitään tarvetta, koska Ylä-Lapin sade ja aarniometsät säästyvät paperintuotannolta.
Paikallisten asukkaiden kiistely keskenään aukaisee portit ulkopuolisille saalistajille.
Ongelma siis poistuu eikä laidunmaita enää tuhoudu.
Sanoiko joku sanan ilmastonmuutos...
Toivottavasti ne fiksut koulutetut Lapin lantalaiset, jotka haluavat ulkoilla virka-ajan jälkeen Lapin koskemattomassa luonnossa asuntonsa takapihalla, osaavat myös selittää sen, miksi ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuuteen ja laidunmaiden muutoksiin metsätalouden toimien ohella.
Vuotoksen allas kysymys on seuraava Lapin aluelle tuleva suuri yhteiskunnallinen ratkaisun paikka.
Kekkonen kiersi aikoinaan ja piti Lapin ongelmia ominaan pyrkien kaikin keinoin ratkaisemaan käytönnön ongelmia ja parantamaan Lapin oloja.
Siinä sivussa oli esillä kysymys Lapin vaihtamisesta Karjalan palauttamiseksi, mutta kun se ei ottanut tuulta alleen Neuvostoliiton johdon kanssa, tyytyi Kekkonen osaansa Stalinin viinin arvostelija ja pitämään Suomen niukasti rautaesiripun länsipuolella.
Kaikkea ei voi saada, mutta jotain voidaan yrittää tehdä.
Lapin potentiaali on edelleenkin matkailussa, mutta ympärivuotisten elinkeinojen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää Lapille.
Tässä suhteessa olen vihainen, että Greenpeace kaltainen ulkoinen toimija päästetään sotkemaan paikallisia riitoja entistä vaikeammiksi.
Sellainen paniikki-asenne että maailma ei muuttua saa, on väärä.
Lapissa on turha tuudittautua siihen, että maailman ympärillä ei muuttuisi.
Lapin oloissa on kaikkien Lappilaisten ymmärrettävä se, että Lapin matkailu on sesonkiluonteista ja vaatii tiettyinä aikoina paljon työvoimaa ja tiettyinä aikoina matkailu on lähes jäissä.
Maailmantalouden muutokset vaikuttavat matkailuun merkittävästi, sillä kun kotitaloudet säästävät näkyy tämä säästäminen ensimmäisenä luxuksen osalla, eli huveissa ja harrastuksissa.
Turistien ostovoima myös vähentyy suoraan suhteessa maailmantalouteen. Kun turismi vähentyy, myöskin niillä harvoilla turisteilla, jotka tulevat Lappiin, on vähemmän rahaa kulutettavissa Lapissa paikan päällä.
Turismi on siinä suhteessa kuin poroelinkeino, joinakin vuosina on yltäkylläistä, joinakin vuosina heikkoa ja joinakin vaikeina vuosina lauman koko supistuu ruuan niukkuuden ja säiden mukaan.
Turismistä ei riitä työtä kaikille edes sesonkiaikana, puhumattakaan sesongin ulkopuolella.
Ketään ei pelasteta vastoin tahtoaa.
Jos Lappi haluaa palata taantuvan takamaan asemaan, jossa turismi tapahtuu valojen loisteessa lentokentiltä laskettelukeskukseen, kaivoshankkeet tuovat kymmenen vuoden projekteja sinne tänne, niin sitten on tyydyttävä siihen.
Hiljaisuus ja rauha tarkoittaa sitä, että lähinaapureitä ei näy eikä kuulu, eikä tehtaat häiritse horisontisssa.
Samalla se tarkoittaa myös sitä, että kuolema tulee luonnollisesti omassa sängyssä tahi erätulilla. Lääkärin luokse pääseminen kestää päivän ja jo matkalla pysähdyspaikalla voi aueta Pietarin portit.
Sillä yhteiskunnan palveluita ei voida ylläpitää ilman taloudellista toimintaa.
Jos Yhdysvaltain talous saa yskän, niin Suomen talous saa nuhan ja Lapin matkailukohteet keuhkokuumeen.
Se on valitettavaa, mutta näin maailma toimii.
Kun paksu lumi peittää porojen laitumet, niin sarvipäillä on edessä nälkä ja kurjuus ennen kevättä..
Samalla lailla toimii kansantalous.
Laskukausi ja erityisesti lama on vaikeaa,
mutta viimein tulee nousukausi.
Jos tätä kurjuutta syventää itse, esimerkiksi Greenpeace avulla niin minkäs sille voi, jos Kemijärven sellutehdas lopetetaan.
Vuotoksen altaan rakentaminen tuottaa kotimaista uusiutuvaa vesivoimaa, jolla voidaan korvata ulkomaista tuontienergiaa miljoonilla euroilla vuodessa.
Fiksut paikalliset toimijat olisivat Vuotoksen altaan rakentamisessa mukana ja ottaisivat vaikka velkaa rahoittaakseen Vuotoksen Allasta rakentava yhtiön osakkeita taatakseen Vuotoksen altaan lähialueiden kunnille osinkotuloja tulevaisuudessa, kun Vuotoksen altaan rakentamiskulut on kuoletettu.
Vuotoksen allas on tuottava sijoitus vuosikymmeniä ja vaatii puolen vuosisadan päästä turbiinin uusimisen, mutta tuottaa sen jälkeen taas puoli vuosisataa energiaa ja jakokelpoista osinkoa osakkaille.
Moni Vuotoksen altaan lähikunnista ei tajua, että Vuotoksen altaan voimalaa pyörittävä osakeyhtiö olisi sellaisenaan käypä vakuus.
Ne, Lapin kunnat jotka lähtevät osakkaiksi, voivat pantata osuutensa voimayhtiössä vakuudeksi lainoille, joita tarvitaan tekoaltaan ja voimalan rakentamiseksi.
Vuotoksen altaan alajuoksu hyötyy altaasta pystyen tuottamaan enemmän energiaa, jolloin Vuotoksen altaan alapuolisten voimalaoiden pitäisi maksaa tästä hyödystä vastiketta Vuotoksen altaan omistavalle osakeyhtiölle.
On harmi, että Lapin kunnat eivät tajua energialiiketoimintaa.
Helsingin Energia tuottaa suuria voittoja Helsingille koko ajan.
"Vuotoksen allas oy" jossa Lapin kunnat olisivat osakkaina merkittävällä osuudella yhdessä valtion, markkinoilla olevan voimayhtiön ja sijoittajien kanssa, toisi selkeää riihikuivaa rahaa osakeyhtiön osakkeita omistaville Lapin kunnille jollain aikavälillä.
Lisäksi Lapin kunnat pystyisivät keräämään sijoitusomaisuutta, koska useamman kymmenen vuoden aikajänteellä pystyisi maksamaan osingoilla pois velkaa, joka oli otettu voimalayhtiön osakkeiden merkitsemiseksi.
Toisin kuin Kemijärven tehtaan paperin osalla, energialle riittää kysyntää Suomessa ja eettiset omantunnon kysymykset on ratkaistava ennen altaan rakentamista.
Kemijärven tehdas kaatui ulkopuoliseen propagandaan, mutta Vuotoksen allasta ei voisi enää rakentamisen jälkeen tuhota propagandalla, vaan energia kävisi kaupaksi aivan varmasti.
Mutta kuten tässäkin arvaan, että kateus voittaa kiiman, ja ne harvat Lappilaiset, jotka osaavat jotain asialle tehdä, ostetaan suursijoittajien juoksupojaksi huomattavalla rahasummalla.
On harmi, ettei Lapilla ole ketään kokovartalokyrvän kaltaista isänmaallista Keskusta patrioottia, joka pystyy ja uskaltaa laittaa oman kansankunnan edun muiden kansakuntien edun edelle ja ennenkaikkea pitää huolen siitä, että Lapin kunnat hyötyvät vihonviimein näistä energiahankkeista omistajuuden kautta selkeinä osingoina, eli riihikuivana rahatuottona pitkällä aikavälillä.
Jos Kekkonen eläisi, asialle olisi tehty jotain, ja Lapin kunnille olisi jo hoidettu kymmenien miljoonien rahoitus, joiden panttina olisi perustettavan allas-osakeyhtiön osuuksia.
Tällöin Lapin kunnat ottaisivat velkaa, jonka maksaisivat altaan tuottaman energialla, eli siis allas-osakeyhtiön osingoilla.
Lapin kunnat tappelevat verissä päin ja paikalliset asukkaat tappelevat verissäpäin pienistä asioista, mutta on harmi, että suurista asioista ei osata nähdä metsää puilta.
Harmi. Olisikohan edes Väyrysen tahtopolitiikasta tällä kertaa varmistamaan kautta rantain Lapin kuntien aktivoitumisessa.
Niin, tiedon määrä lisää tuskaa, ei siitä mitä tietää, vaan siitä kaikesta, mistä ei tiedä yhtään mitään.
Silloin luottamus laitetaan koetukselle.
Ainut tapa pitää huolta asioista, on ITSE tietää ja oppia hankkimaan tietoa puuttuvista osista.
Hankalinta on tietenkin ymmärtää se, mistä osasta ei tiedä tarpeeksi.
Paljonkohan vuotoksen allas mahtaisia äkkiseltään tuottaa vuodessa energiaa fyffendaalia ?
Etsitäänpä oikein inhorealistinen arvio asiasta..
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/luonne.html
Sen vuosituotanto olisi Kemijoki Oy:n antamien lukujen mukaan 356 gigaWh alapuolisten voimaloiden tuotannonlisäys mukaan lukien.
Käytetään nyt vaikka 5 centtiä kiloWh arvoa.
Kilowattitunti on siis 1000 Wh.
356 gigaWh on siis 356 miljardia Wh.
Miljardissa on 9 nollaa ykkösen jälkeen.
Miljardi on tuhat miljoonaa.
Siis 5 centtiä jokaista 1000 Wh kohti.
356 miljardia jaettuna tuhannella
on 356 tuhatta miljoonaa jaettuna tuhannella.
Eli lopputulos olisi 356 miljoonaa yksikköä, joka maksaa 5 centtiä eli
1780 miljoonaa centtiä.
Sata senttiä on euro.
Eli siis 1780 miljoonaa senttiä
on 1780 jaettuna sadalla kertaa miljoona euroa.
Eli 17,8 miljoonaa euroa.
Tämän verran Vuotoksen altaan vesivoima tuottaisi sähköenergiaa vuosittain.
Jos olisi vähäsateinen vuosi, sähköenergian hinta nousisi ja näinollen tuotto pysyisi melkein samana.
Sähköpörssissä sähkönhinta nousee pakkastalvina juuri niinä aikoina, kuin Vuotoksen altaan vettä käytettäisiin, jolloin tuotto voisi olla ehkä 10-20% korkeampi.
Väliin mahtuu varmasti myöskin vähävetisiä kesiä, mutta myös erittäin sateisia kesiä.
Altaiden rakentaminen lisäpadoilla sellaisiksi, että vedenpintaa voitaisiin vaihdella rajusti rajatulla alueella olisi kaikista järkevin vaihtoehto, jotta vedenpinnan vaihtelu ei olisi aivan järjetöntä.
Fiksuinta nuo allasrakennustyöt olisi teetättää työllisyyden hoitona, mutta EU:n kilpailulait estävät tälläisen toiminnan.
Mutta kukaan ei estä yksittäisiä kansalaisia myymästä työtään esimerkiksi Allasyhtiön osakkeita vastaan.
Jokatapauksessa Vuotoksen altaan lisäveden tuottamasta energiasta pitäisi saada selkeä jatkuva korvaus alajuoksun voimaloilta, jotta Vuotoksen allasyhtiö voisi pitkällä aikavälillä tulouttaa rahaa Lapin kunnille.
Äärilaitoja on vältettävä niin ympäristönsuojelun kuin myös järjettömän tuhoamisen suhteen.
Mutta ilmastomuutoksen myötä vedensadanta lisääntyy aivan varmasti Lapissa, ja tästä pystyisi Vuotoksen allas ottamaan taloudellisen hyödyn omistajilleen, joista osa olisi syytä olla paikallisia Lappilaisia kuntia, yrityksiä ja yksityisiä sijoittajia, jotta Lappiin jäisi taloudellista hyötyä Altaasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tällaista tekstiä kaivataan saitille lisää,johon ei ole paljon lisättävää,ei myöskään pois otettavaa KIITOKSIA...