Parhaiten kouluttautuneet vl-pariskunnat eivät lähetä jälkikasvuaan SRK:n opistoon. Miksi?
Opistotalvi ei kelpaa enää
Tulevaisuuden hyväksi
432506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Joka jo sisänsä on synti vl-uskonnossa. Kuka järkevä vanhempi haluaa kaikenmaailman Hei... Kan...nen-persoonien alistaa lapsiaan määrättömästi?
Tuokaa kaikilla keinoilla ja kaikessa mediassa esille, millaista on oikea uskontokasvatus
- pyhäkoulussa, päivähoidossa, koulussa, rippikoulussa, nuorisotyössä. Tietääkseni normeja on olemassa. Nämä pitäisi saada esille niin että umpioituneen vl-seurakunnan jäsenetkin voisivat arvioida, mitä lapsilleen haluavat. Välttäkää visusti aivopesua. Rippileirit ja opistot jääkööt tyhjiksi.
Olisiko palstalla joku uskonnonopettaja tms. jolla olisi tietoa seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön uskontokasvatuksen periaatteista? Päiväkodeissa on oma tähän liittyvä opetussuunitelma.
Seurakunnan puolella rippikoululaisilla uusi metodi on usko, elämä ja rukous -ohjelma. Siitä löydät tietoa www.evl.fi sivustolta. Sen soveltaminen ei tietääkseni ole pakollista, mutta joissakin seurakunnissa se on käytössä.
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/rippikoulu/rpksuunnitelma2001.htm
Koulumaailmassa on tärkeää, että lapset opetetaan ajattelemaan ja tutkimaan asioita. Jokaisen koululaisen pitää pohtia itse asioita. Jokaisella koululla on omat opetussuunnitelmat. Voit kysyä lapsesi koulusta, millaista opetussuunnitelmaa siellä noudatetaan. Kaikki opetus on valtakunnallisessa kehyksessä. Koulukohtaisesti on sitten eroja pienemmissä asioissa, mutta isot raamit ovat kaikilla samat.
Lapsista kasvatetaan nykyään pikkututkijoita, jotka oppisivat itse pähkäilemään asioita. Kaikkea ei pitäisi antaa valmiiksi pureskeltuna.
Hei, kiitos, tämä on hyvä tietää! Tänään radiossa joku kirkon tyyppi jutteli seurakuntien nuuorisotyön periaatteista, mutta harmikseni en keskittynyt siihen niinettä olisin muistanut enää mitään... Uskoisin että seurakunnan lapsi- ja nuorisoptyössä pyritään ohjaaman heitä suvaitsevaisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen. Myös vl-uskovaisia :-) ja kaikkia eri uskon ryhmiä kohtaan, myös muita uskontoja ja uskonnottomia kohtaan. - Itse en voisi laittaa lasta ahdasmieliseen ja asenteelliseen opetukseen.
Tuomiokapituli on myöntänyt SRK:lle rippikoululuvan. Kirkon piirissä toimiville yhteisöille voidaan lupa myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Velvoitteena on että rippikoulussa noudatetaan Suomen luterilaisen kirkon rippikoulun opetussuunnitelmaa.
Miten mahtaa olla SRK:n opetuksen sisällön kanssa. Täyttääkö se em velvoitteen? SRK:n oppi poikkeaa monessa kohtaa kirkkomme opetuksesta.
Tämä on tietysti puhtaasti "akateeminen kysymys". Oulun tuomiokapituli myöntää SRK:lle rippikoululuvan hamaan maailmanloppuun saakka... On meinaan niin paljon yhteisiä intressejä, tyyliin sulle-mulle, ettei opin pikku yksityiskohdilla ole väliä.
ja uhkaat uskoamme!
Pahoittelen jos tahtomattani loiukkasin. Se ei ole tarkoitukseni. Sanoin näin:
"SRK:n oppi poikkeaa monessa kohtaa kirkkomme opetuksesta."
Eikö tämä pidä paikkansa?
Samanlainen mutu-tuntuma asiasta on minullakin. Mutta en tunne numerotietoja opistojen suosiosta.
Sen sijaan olen pannut merkille, että niistä nuorista. jotka viettävät vuoden opistossa, tulee kaikken fanaattisimpia SRK:n nyky-opin kannattajia. Heillä ei myöskään ole kykyä käsitellä asiallisesti omaan uskomusjärjestelmäänsä kohdistuvaa kyseenalaistavaa kritiikkiä.
Kritiikki saa heissä aikaan infantiilin puolustusreaktion, mutta ei halua löytää lujat perustelut omalle näkemykselleen.
Opistotalvi ei siten näytä antavan aitoa uskonvahvistusta Raamatun ja kristinopin tuntemisen kannalta. Mutta se on kasvattanut sokeita tottelijoita, joilla on vain vähän omakohtaisesti ymmärrettyjä perusteluja vl-uskovaisuudelle ja Raamatun tulkinnoille.
Tämä on sääli, sillä lukuvuosi opistossa on kohtalaisen suuri investointi nuuoren tulevaisuuteen. Jatko-opinnoissa ja työelämässä eivät kyseenalaistamaton auktoriteettiusko ja kyvyttömyys arvioida omaa ajatteluaan tuota menestystä, päinvastoin.
Ei ole ihme, että opistoista tulee usein kovasti yksisilmäisiä fanaatikkonuoria. Heidän "koulunsa" ennen opistovuotta on ollut monivuotinen rauhanyhdistyksen raamattuluokka-pyhäkoulu - nuortenleiri - rippikoulu -ketju. Se on muokannut heidän tajuntansa torjumaan refeksinomaisesti kaiken omaa lahkoa koskevan kielteisen informaation. Heille ei tule mieleenkään lähteä itsenäisesti perehtymään tosiasioihin. He eivät osallistu edes kirkon nuortentapahtumiin, eivätköä joudu missään yhteyksissä kohtaamaan suvaitsevaisempaa hengellistä maailmaa.
SRK:n menneisyyden hallinnan kulmakivi onkin "tulevaisuuden hallinta".
Eli lasten ja nuorten sielujen sieppaaminen oman yksiulotteisen aivopesun kohteeksi. Tässä SRK on onnistunut hyvin, ehkä jopa yhtä hyvin kuin Venäjän presidentti Putin oman nuorisojärjestönsä "Meikäläiset" koulimisessa.
Manipuloitu lapsi ja nuori "ei halua" kyseenalaistaa.
jalopeurat lähteneet saalistamaan. Hohhoijaa...
toistavat opistovuoden jälkeen jonkun aikoinaan opiston käyneen lausahdusta: "Opistossa omakohtainen usko vahvistui", joka on lukenut Päivämiehessä.
Taisimpa itsekin niin joskus sanoa, sen kummemmin miettimättä mitä se oikeasti tarkoitti. Yhteisöön kuulumisen tunne siellä ehkä enemmän kasvoi kuin omakohtainen usko. Mutta noin vaan pitää sanoa, koska sitä "odotetaan".
Aivopesu tarkoittaa juuti tätä. Ihminen alkaa toistella manipuloivan yhteisön toivomia ajatuksia. Ihminen ei itse perin pohjin mieti mitä sanoo. HÄn on alkanut ajatella kuten yhteisö on jänet ohjaillut ajattelemaan. Aivopesu onnistuu parhaiten kun eletään eristettynä yhteisönä jossa kaikki johtohenkilöt ajattelevat samalla tavoin, ja aivopestävät ovat vasta lapsuus- tai nuoruusiässä. Tällöin heille ei ole vielä kehittynyt elämänkokemuksen ja erilaisuuden näkemisen mukanaan tuomaa omakohtaista arviointikykyä eikä kriittistä ajattelua.
Kirjoitit erittäin hyvin tästä asiasta, josta puhutaan aivan liian vähän.
Meidän lapset käy vuorollaan kansanopiston. Melkein joka vuodeksi heitä on mennyt sinne kymmenen vuoden ajan.
Tämä on hyvä satsaus hengelliseen elämään.
Opistossa olo maksaa 300 £ kuukausi, tarvis ja käyttövarat.
Tärekintä on, että nuoresta kehittyisi siellä omatoiminen ja itsenäiseen elämään pystyvä.
Hän saa opistossa hyvät eväät pahaa maailmaa ja sen houkutuksia vastaan.
Hän ei ala juomaan kaljaa, eikä viettämään aikaansa kapakoissa, joissa tapellaan ja huojutaan kännipäissään.
Sekopäitä on jo yhteiskunnassa ihan tarpeeksi hulvattoman elämäntyylin ja viinan takia.
Kristitty nuori on terve mieleltään ja selviää elämän haasteista loistavasti, kun hän saa asennekasvatusta ja moraalista viisautta opistoaikanaan.
Toki vieläkin enemmän saisi opistotyö kehittyä.
Opistoissa on niitäkin nuoria, joilla elämä on jo pois raiteiltaan. Heitä yritetään palauttaa kelvollisiksi huolehtimaan itsestään.
Valitettavasti opisossa on niitäkin, jotka hakevat rajojaan tupakasta, kaljasta ja remuamisella.
Moraalista kasvatusta ei saa muualla kuin kristillisyyden opistoissa.
Viina ja kalja kuuluvat kaikissa muissa oppilaitoksissa nuorten opiskeluun kuuluvana elämäntapana irtonaisista seksisuhteista puhumattakaan.
Oma opiskeluni aikoinaan kristillisessä opistossa meni hurlumheiksi johtuen paljolti siitä, että opiskelukaverit oli harvinaisen villiä ja kevytmielistä porukkaa.
Opistotyön tarvitsee kuitenkin kehittyä, eikä jäädä sille tasolle, missä se oli omana nuoruusaikana.
Moni löytää opistoaikanaan aviopuolison.
Kuinka iso porukka vuosittain opiskelee talven SRK:n opistoissa?
Muistelen, että niitä olisi kolme: Ranua, Reisjärvi ja Jämsä. Ne ovat nähtävästi vl-opetuksen fundamentalistisimpia pesäkkeitä... Tarkoitan fundamentalismilla Raamatun sananmukaista, kirjaimellista tulkintaa.
Ottaako jokainen opisto eri linjoilleen sanotaanko sata opiskelijaa, vosittain?
Vuosittain siis valmistuisi kolmisen sataa fundamentalistia...kymmenessä vuodessa kolme tuhatta...hmm...
Ei sellainen porukka ole yhteiskuntavaarallinen. Ei sentään pidä liioitella! :-)
Demokratia kestää myös fundamentalisteja, jos heitä on vain häviävän vähän. :-)
Eläköön demokratia, jossa annetaan kaikkien kukkien kukkia! :-)
"Ne ovat nähtävästi vl-opetuksen fundamentalistisimpia pesäkkeitä..."
Mihin perustat näkemyksesi?
Voit olla toki oikeassa, mut eix noi ole ihan tavallisia opistoja, erotuksena et yleensä heidän elämänkatsomuksensa yhdistää ja ehkä heillä on esim. ilta- ynnä aamuhartaudet sen lisäksi(en todellakaan tiedä tarkkaan).
Tunnen erään joka on käynyt opiston mut uskomatonta; hänellä ei ole lestadiolaista taustaa, eikä saanut "tartuntaa" sieltä palatessakaan.(hän ei tainnut edes muualle silloin päästä opiskelemaan)
Ihme ja kumma, onhan kristillisiä opistoja aina ollut ja eikö noita viranomaiset valvo siinä kuin muitakin kouluja.
Mikä opisto sillä Väyrysellä on Keminmaassa, ei varmaan kristillinen?
"...eikö noita viranomaiset valvo siinä kuin muitakin kouluja".
Toki valvoo, koska niiden kuluista valtaosa kustannetaankin verovaroista. :-)
Suomessa ei ole kiellettyä opettaa fundamentalistista Raamatun tulkintaa. Tämä on vapaa demokratia jossa vallitsee uskonnon- ja sananvapaus. :-) Opistot voivat opettaa Raamatusta mitä ikinä tahtovat.
Se, että opistoissa vallitsee fundamentalistinen Raamatun tulkinta, perustuu puhtaasti ennakkoluuloihini, jotka ovat heränneet juteltuani muutamien SRK:n opistossa opiskelleiden kanssa. Käsitykseni ei perustu tieteeseen, koska aiheesta ei ole tehty tutkimusta. :-)
Olisi sinänsä tarpeellinen tutkimusaihe jollekin kasvatustieteilijälle! :-)
Olen valinnut ja haastatellut paljon työhönpyrkijoitä. Käteeeni osuu joskus Kristillisen kansanopiston koulutodistuksia. Yleensä siirrän henkilön syrjään "automaattisesti"
Toimi niin jatkossakin!=)
Miksi vanhemmat kuitenkin lähettävät lapsiaan opistoon, jos opistovuosi ei edistä menestymistä jatko-opinnoissa tai työssä? Täytyy sillä opistolla olla muukin merkitys kuin vain se että kasvatetaan uskovaisia??
Elämänkumppanin löytäyminen on tavallista. MOni onnellinen avioliitot on saanut alkunsa opistokaveruudesta!
Melko tylysti kirjoitit! Ei kai se kr. opiston käyminen sentään miinustakaan ole? Osoittaahan se ettei jääny passiiviseen välivuoteen. Vaan opiskeli jotain. yritteliäisyys on aina hyvä merkki.
työhönottaja.
Noin ei toimi kukaan ammattitaitoinen työhönottaja. Ihmisen persoonallisuus, kyvyt sekä koulutus ratkaisevat valinnan. Paljon myös riippuu siitä, millaiseen tehtävään ollaan valitsemassa ihmistä. Sinä syyllistyt selkeästi syrjintään.
Rohkenen epäillä "akateemisuuttasi" ja sitä, että olet "työhönottaja".
ei mennyt ollenkaan hukkaan.
Sain oikein hyvää opetusta opistossa, ja pystyin korottamaan arvosanojani niin, että pääsin jatkamaan koulunkäyntiäni haluamalleni alalle.
Opin myös tekemään tutkielmia ja seminaaritöitä esimerkiksi.
Eikä ole ollenkaan huono asia sekään, että tutustuin monenlaisiin ihmisiin ja persoonallisuuksiin asuessani sisäoppilaitoksessa.
Opin sietämään erilaisuutta ja pärjäämään myös itseni kanssa, kun en voinut ovet paukkuen "lähteä läiskimään" jokaisen mieleni ailahtelun mukaan. Tästä on ollut hyötyä nykyisessä työpaikassani.
Mielestäni olen ahkera ihminen, mutta myös hyvän ilmapiirin puolustaja ja "hengen nostaja".
Onpa surku, ja aika lyhytnäköistä, jos työhönottajat siirtävät syrjään sisäoppilaitokessa opiskelleiden työhakemukset!
Minulla oli opistoon mennessäni ns. etsikon aika, ja halusin rauhassa tutkailla ja opiskella uskoon liittyviä kysymyksiä.
Olin onnellinen opistossa. Kaukana kavalasta maailmasta!
Jälkeenpäin monia uskomiseen ja uskon hoitamiseen liittyviä asioita opistoajoiltakin nousee mieleeni. Varsinkin nyt, kun tällä palstalla olen vieraillut.
Joillekin muistoille naurahdan huvittuneesti, mutta jotkut muistot myös yhä kaihertavat sydänalaa. Sillä nyt vanhempana ajattelen joistakin asioista eri tavalla kuin silloin nuorena, jolloin "purematta nielin" kaiken kuulemani ainoana oikeana.
Opiston opettajia muistan lämmöllä.
Joillakin vain saattoi oikeassa oleminen ja "oikea usko", olla välillä liian kiihkeää niin, että "ylilyöntejäkin" tapahtui.
Minusta ei vain sitten ollut vl-uskovaiseksi "pahan maailman keskellä", joten kai minua ei voitu opistossa kokonaan omasta ajattelusta aivopestä, kuten jotkut tällä palstalla väittävät.
raikkaasta ja tervehenkisestä kommentistasi.
Tsemppiä elämään!
vaan eipä nostele nokkaa!
Tipula tuo mieleeni opistovuoden elävästi.
Sieltä oli pitkä matka taapertaa opistorakennukseen. Toista oli pojilla, jotka asuivat itse opistorakennuksessa.
Monta kertaa myöhästyin aamuhartaudesta ja siitä Haho piti tarkkaa seurantaa.
Hän sanoikin aina hartauden lopussa, että sitten minulle ylös kaikki poissaolevaiset kuolevaiset.
Se oli villiä aikaa. Kaikkea kujeita tehtiin.
Kerrankin pojat tuli ikkunamme alle pyytäen päästä luoksemme kahveille. Me vastasimme heille kaatamalla ikkunasta pannusta kahvia heidän päälleen.
Joitakin keskikoulun aineita korotin, muuten aika meni vain hauskanpitoon.
Toista oli kansankorkealaisilla, jotka opiskeli tosissaan ja muutama kävi tenttimässä Tampereen Yliopistossa asti.
Itse olin Ranulla 93-94 siellä kaikki asuntolat oli ulkona eli tytöt ja pojat asuivat ulkotaloissa
näiltä lahko-opistoilta!
Hei, tottakai eri katsomuksien tarjoamaa opetusta ja lapsi- ja nuorisotyötä tulee kohtuullisesti verovaroin tukea! Se kuuluu länsimaiseen vapauskäsitykseen. Leben und leben lassen! :-)
Yksi tärkeimpiä uskovaisten nuorten seurustelusäännöistä on nk päivämieessääntö, joka tarkoittaa sitä, että seurustelevan parin istuessa vierekkäin pitää Päivämies-lehden mahtua taitettuna menemään heidän välistään...
Tätä opistolla korostettiin (ja muuallakin nuortenilloissa) ihan vakavalla naamalla. Saarnamiehet selittävät, että jos esimerkiksi vierekkäin istuessa olkapäät, kyljet tai reiden sivuosat ottavat kiinni toiseen, ollaan jo pahasti lihallisen synnin tiellä!
Lakiuskon tunnusmerkkejä näkyvissä?
Saahan sitä yrittää holhota nuorten biologiaa. Aivopesu vielä onnistuu mutta onneksi ei biologista viettimaailmaa pysty kahlitsemaan millään. :-)
nuorten ei saa seurustella kaksistaan, näin opetettin ennen, ja nuorilla ei voi olla asioita, joita kolmas ei saisi kuulla.
piti mahtua pimeällä kylätiellä väliin. jos poika ja tyttö olivat iltakävelyllä!
Niin, ja kirjaston verhon takana ei ollut seurustelevaisten sopivaa olla.
Kyllä minä joskus sunnuntaina, kun pojat saivat vierailla tyttöjen asuntolassa, taisin lähteä huoneestani päiväkävelylle, että kämppäkaverini T sai seurustella rauhassa erään "hyvä, parempi H:n kanssa.
Olen kuullut, että heistä tulikin sitten aviopari.
Se on vain vähän surullista, etten yhdenkään opistoaikaisen ihmisen kanssa ole ollut aikoihin yhteyksissä. Joskus selailen muistovihkosta värssyjä ja nimiä. " Jos ei ennen, niin taivaassa tavataan."
En ole halunnut itsekään pitää yhteyttä, koska tiedän, että varsinkin takavuosina uskovaisten ei ollut oikein soveliastakaan seurustella "epäuskoisten" kanssa.
En ole halunnut keneltäkään olla viemässä taivaspaikkaa tuonpuoleisesta, enkä seurapenkkiä tämänpuoleisessa oman vaatimattoman persoonani takia.
Jos joskus saisin lapsia, niin en suosittelisi heille opistovuotta. Pidän sitä turhana laitoksena, ja en voi ymmärtää sitä, että miksi nuoret kuluttavat elämästään vuoden johonkin opistoon, vaikka he voisivat älyllään ja taidollaan pyrkiä paljon parempaan. Itse en ole opistoa käynyt, enkä käviskään, vaikka saisin paljon rahaa...
... toisin sanoen, kirjoittelit tänne pelkkää suunpieksäntää. Sinulla ei ole itsellä kokemusta eikä tietoja mitä opistoissa opiskellaan.
Miksi ylipäänsä näit kirjoittamisen vaivan? Purit turhautumistasi omaan pieneen elämääsi?
Mä katsos olen ollut lapsuudest asti lesta...ja tasan tarkkaan tiiän, et mitä siellä opiskellaan...olen ollut jossain musiikkileireillä siellä...olen ollut opistoseuroissa jne....pidän vain sitä vain niin turhana..siis opiskelua siellä..sitä paitsi mua ei kiinnosta sellainen touhu...mä nimittäin pyrin rikkaaksi ja menestyväksi...ja toivon, jos ite joskus saan lapsia, niin hekin haluavat menestyä elämässä...
omat lapset on tärkeitä ei niille halua mitään outoja...turhia välivuosia.
Toivottavasti lapsesi pysyvät fyysisesti ja psyykkisesti terveinä, eikä heille koskaan elämässä satu mitään, mikä pysäyttäisi edes vuodeksi elämässä etenemisen äidin toiveiden mukaan.
Minä en ole rikas enkä korkeita päämääriä elämässäni tavoitellutkaan, mutta näyttääpä elämä tuovan eteen kaikenlaista, vaikka miten hyvin eläisin ja lapseni yrittäisin kasvattaa.
Saattaa mennä lapsen sairastaessa montakin opiskeluvuotta "hukkaan."
Yksi välivuosi hengähtämiseen ei liene katastrofi kenellekään?
Mihin meillä on niin kiire?
Surullisten aikojen mentyä huomaan kuinka Jumala on kuitenkin minuakin ja perhettäni siunannut, vaikka vl-uskossa kerran olleena koen, ettei minulla siihen kai olisi edes oikeutta!
Uskostani Jumalaan ja Jeesukseen en ole luopunut.
Olen oppinut elämässä vain sen, että kenelle tahansa voi sattua kuitenkin mitä tahansa.
että se 'hukkaan kulutettu aika', oli se välivuosi/välivuosia hanttityössä tai 'turhassa' opiskelussa, voi antaa nuorelle henkisen kasvamisen ja kypsymisen rauhaa aivan toisin kuin tehokas paahtaminen heti koulun jälkeen?
Korvaako menestys ja rikkaus sen, jos kasvu ihmisenä on jäänyt kesken? Vai eikö vl-liikkeessä inhimillinen kasvu olekaan niin tärkeää; suorastaan parempi, ettei kehity liikaa, voisi vielä kyseenalaistaa kaiken?
Mua ei vanhemmat pakottaneet sinne Ranualle vaan itse hain ja pääsin
Oliko hyötyä ?
En katunut ollenkaan kun hain Ranualle jos olet miettinyt hakemista sinne Hae ihmeessä