S-Pankki ei myönnä mm. asuntolainoja, mitkä ovat tärkein tulonlähde normaaleille pankeille.
Mihin S-Pankki kerää talletuksilla rahaa? Ettei vaan S-ryhmän hankkeiden rahoittamiseen?
Jos näin on, se on aika suuri riskikeskittymä. Taloudellisen laman sattuessa kalliit kiinteistöt menettävät arvoaan eikä ne riitä lainojen vakuudeksi. Kiinteistöjä on myös vaikea muuttaa rahaksi hintojen laskun olosuhteissa.
Taitais olla turvallisempaa katsoa vähän nenäänsä pidemmälle, kun tekee päätäksiä omista rahoistaan.
Mihin S-Pankki kerää talletuksilla rahaa? Ettei vaan S-ryhmän hankkeiden rahoittamiseen?
Jos näin on, se on aika suuri riskikeskittymä. Taloudellisen laman sattuessa kalliit kiinteistöt menettävät arvoaan eikä ne riitä lainojen vakuudeksi. Kiinteistöjä on myös vaikea muuttaa rahaksi hintojen laskun olosuhteissa.
Taitais olla turvallisempaa katsoa vähän nenäänsä pidemmälle, kun tekee päätäksiä omista rahoistaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
S-Pankki on etu ja palvelu osuuskauppojen asiakasomistajille. Ei se "kerää rahaa" mitään tarkoitusta varten.
S-Pankkia koskevat aivan samat määräykset ja rajoitteet kuin muitakin pankkeja. Se ei saa lainata merkittäviä summia S-ryhmän yrityksille.
Jos turvallisuutta hakee on S-Pankki silloin juuri oikea vaihtoehto!
Yrityslainoihin ja asuntolainoihin liittyvät suurimmat riskit, ja niitä siis S-Pankilla ei ole.
"Se ei saa lainata merkittäviä summia S-ryhmän yrityksille. "
eikös se juuri lainaa ko. yritykselle halvemmalla kuin saisivat pankista ?
Kyllä s-pankilla on suurin riski,
laskelmat/suunnitelmat voivat mennä pari % pieleen ja silloin ei ole enää pankkia ensi vuonna.
riippuen aloittavasta toimenpiteestä,
mutta kun ei talleta yli 25 000 € per/nuppi niin eiköhän ne joskus pois saa.
"Se ei saa lainata merkittäviä summia S-ryhmän yrityksille."
-----------------------------
juuri noillehan pääasiassa lainaa,
saa edullisemmin tallettajilta kuin muilta pankeilta.
"meidän varoilla" rakennetaan uusia s-halleja.
Mikään pankki ei voi keskittää lainanantoaan yhdelle yritykselle tai yritysryhmälle, siitä on tiukat määräykset ja sitä valvotaan Ratan toimesta.
Eikä ne vakavaraiset osuuskaupat toisaalta paljon lainoja tarvitsekaan.
Sata vuotta on S-ryhmässä tilejä tarjottu jäsenille, ei ne tule pillejä pussiin laittamaan.
"Eikä ne vakavaraiset osuuskaupat toisaalta paljon lainoja tarvitsekaan."
kerropas yksikin s-osuuskaupparyhmä,
jolla ei ole yli puolet lainavaroja, kiitos.
Kysyn vielä uudestaan, jos joku tietäisi.
Mihin S-Pankki jälleensijoittaa tallettajilta saamansa talletusvarat? Kun tileille maksetaan ainakin 2,5 % talletuskorko, täytyy tuo jollakin kattaa.
En oikein jaksa uskoa, että kaikki työnnettäisiin epävarmoihin pikavippeihin, vaikka niiden tuottoprosentit voivatkin olla korkeita.
Kun S-Pankki ei myönnä asuntolainoja, mitkä ovat "normaali"pankkien tärkein sijoitus-ja tulolähde, herää kyllä ajatus, että S-ryhä saa lainoitusta hankkeilleen(uusia Prismoja, S-Marketteja y.m.)
Jos näin on, on se kyllä riskien keskittymä, joka ei ole terveellä pohjalla. Huonot ajat kaupan alalla voivat johtaa pankin vaikeuksiin.
Mihin S-Pankki jälleensijoittaa tallettajilta saamansa talletusvarat? Kun tileille maksetaan ainakin 2,5 % talletuskorko, täytyy tuo jollakin kattaa.
--------------------------------------------------
totta kai omiin kehitystoimintoihinsa, laajenemiseen, ym.
Ennen lainasi saman muista pankeista.
Luuletko että jollain yrityksellä olisi edes 20 % kiinni omaa pääomaa, tuollaisissa yrityksessä.
Koko suomi/maailma pyörii lainavaroin.
tarvita jo mittavat rahavarat ja suunnitelmat? ja kyllä kait niitä valvotaankin tarkasti.
totta,
toisilla on pääomaa pankissa
ja korvien välissä.
Monella parikymppisellä on jo useita miljoonia pankkitileillä.
"totta,
toisilla on pääomaa pankissa
ja korvien välissä.
Monella parikymppisellä on jo useita miljoonia pankkitileillä."
Pankkitileillä? Ei siinä korvien välissä kaikki ole kunnossa, jos tuollaisia summia makuuttaa pankkitilillä inflaation nakerreltavana. Jäävät lisämiljoonat tienaamatta. No, voihan siellä tietysti perintörahojakin olla, joille ei äly riitä keksimään sijoituskohteita.
Kun S-pankilla ei ole pörssiyhtiöiden velvoitetta julkistaa tuloksiaan, olisi Rahoitustarkastuksen syytä syynätä tarkoin pankin kehitystä.
Pankin asiakkaat ovat lähes kauttaaltaan pienasiakkaita. Ei ole toivottavaa, että pankki ajautuisi maksuvaikeuksiin. Mieleen tulee väistämättä säästökassa kriisi reilut 10 vuotta sitten, jolloin asiakkaat joutuivat odottamaan rahojaan ueita vuosia. Tilanne voi syntyä esim. talletusten laajamittaisen yhtäaikaisen lunastuksen yhteydessä. Pankin rahalaarin pohja voi tulla vastaan nopeasti tällaisessa tilanteessa.
Rahoitustarkastuksen tulisi huolehtia pankin vakaudesta myös kriisioloissa.
Joku negatiivinen uutinen voi laukaista joukkohysterian, mikä johtaa säästövarojen samanaikaiseen lunastukseen tileiltä.
Myydäänkö tallettajille silloin EI OOTA?
vertaa vaikka usa, suuryhtiöt katuu sotkuihin useammin kuin jokin pieni,
"jonka koko toiminnan ja tuloksen näkee yhdellä silmäyksellä kirjanpidosta".
suurilla on satoja ja tuhansia sidonnaisuuksia,
kukaan ei pysty täysin tilejä tarkastamaan ja kytköksiä ymmärtämään.
Tulos on se mikä "kirjanpidossa ilmoitetaan"
"Kerropas yksikin s-osuuskaupparyhmä, jolla ei ole yli puolet lainavaroja, kiitos".
Tässä tulee.
Yli 50%:n omavaraisuudella toimivat ainakin seuraavat alueosuuskaupat:
HOK-Elanto (Helsinki) 61,6%
KPO (Kokkola)69,6%
Keskimaa (Jyväskylä) 60,3%
Peeässä (Kuopio) 60,5%
Suur-Savo (Mikkeli) 63,8%
Ympäristö (Kouvola) 65,6%
Pohjois-Karjala (Joensuu) 58,8%
Etelä-Karjala (Lappeenranta) 58,7%
Ympyrä (Hamina) 50,4%
Eli 9 22:sta alueosuuskaupasta toimii yli 50%:n omavaraisuudella, mikä on jo varsin kova luku. Heikoimmilla luku taitaa olla hieman alle 40%, mitä sitäkin voidaan pidetään hyvänä vähittäiskaupan lukuna ainakin Talouselämä-lehden analyysien mukaan.
Nämä tiedot on poimittu Talouselämä-lehden "500 suurinta yritystä" -paketista. Kyseessä tuoreimmat luvut eli luvut vuodelta 2006.
"Eli 9 22:sta alueosuuskaupasta toimii yli 50%:n omavaraisuudella,"
kaikkien pankkien, yritysten yms., myös muiden kuin S-ryhmän "omavaraisuus"
on enemmän tai vähemmän yliarvostettuja liikerakennuksia, kalusteita ja vanhoja "kassakoneita",
joista ei tarvittaessa saa yhden vuoden aikana
kuin 10 % kirjanpidollisesta arvostaan, jos rahaksi pitäisi muuttaa.
eli jos liiketoiminta ei paikalla kannata, ei ole ketään joka ostaisi rakennukset edes -70 %
alellakaan.
Omavaraisuuden perusteella osuuskaupat näyttävät olevan yritysvertailuissa keskimääräistä vakavaraisempia. Kirjanpitolakien ja kirjauskäytäntöjen mukaiset arvostukset ovat yleensä selkeästi päivän arvoja alhaisemmat. Tässä osuuskunnat eivät poikkea millään lailla esim. osakeyhtiöistä: tase-erien arvostusperiaatteet ja muutkin kirjanpidon periaatteet ovat osuuskunnissa ja osakeyhtiöissä aivan samat. Myös tilintarkastuksia hoitavat samat KHT-tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.
Lisäksi osuuskaupat ovat tehneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana erinomaisia tuloksia, osa jopa pidempään. Näinä aikoina investointeihin on varmasti tehty lain sallimat maksimipoistot ja kuluja on varmasti kirjattu tilikausien menoiksi lakien sallimat maksimimäärät verotuksen optimoimiseksi. Jokainen järkevä yritys tekee näin. Eli kyllä niihin kassakoneisiin, kalustoihin, kiinteistöihin yms. on varmasti tehty maksimipoistot ja jo rakentamisvaiheessa laitettu suoraan kuluiksi lain sallimat enimmäismäärät jokaisen järkevän yrityksen tapaan. Muuten olisivat maksaneet tuloksestaan "ylimääräisiä" veroja.
Jos osuuskaupoilla taseen vahvuus ja riittävyys on mielestäsi ongelma, sama ongelma koskee myös osakeyhtiömuotoista toimintaa, mutta usein heikompien taseiden vuoksi mahdolliset riskit ovat näillä suuremmat. Eli missä se osuuskauppojen erityinen ongelma tässä on??
Aika mielenkiintoinen tuo väitteesi siitä, että yleensä yritysten taseet ovat "pehmeitä" arvostusten osalta. Perustuuko tuo väitteesi laajaankin todelliseen kokemukseen?
Vielä kommentti siihen, kuinka hyvin rahaksi muutettavia yritysten taseet ovat:
Taseessa yrityksen varat on listattu eri ryhmiin sen mukaan, kuinka likvidejä ne ovat, eli kuinka helposti ne on muutettavissa rahaksi.
Pankkitoiminnan osalta Rahoitustarkastus (Rata) on asettanyt KAIKILLE pankkitoimintaa harjoittaville yrityksille tiukat vaatimukset (määrä ja likvidiys) siitä vakavaraisuudesta, joka on pankkitoiminnan ottolainauksen vakuutena. Tämä siis koskee niin S-pankkia kuin muitakin Suomessa toimivia pankkeja.
Lisäksi Rata on asettanut tiukat määräykset sille, minkä prosenttiosuuden antolainauksestaan kukin pankki saa antaa yhdelle yritykselle tai yritysryhmälle. Näin Esim. S-pankki ei saa osoittaa kuin tarkaan rajatun osan tallettajien varoista SOK:lle tai osuuskaupoille. Samoin esim. osuuspankkiryhmä saa osoittaa talletusvarallisuudestaan vain osan OP-ryhmän omiin investointeihin.
Näin riskiä rajataan ja hyvä niin.
Lisäksi osuuskaupat ovat tehneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana erinomaisia tuloksia, osa jopa pidempään.
---------------------------
liioittelet, ei kymmentä vuotta läheskään,
mutoma vuosi takaperin mietittiin kuinka K-kauppaketju ylivoimaisuus saataisiin estettyä,
ettei siitä tule määräävä markkinajohtaja.
Nyt 4 vuoden aikaan on asiat kääntynet.
TOISEKSI,
on pari Oy:tä, arvot 3 ja 8 milliä,
jos tulee huono aika ja joudun lopettamaan ja laittaman yli 95 työntekijää työttömäksi.
Takaan ja alleviivaan,
en saa 10 % nykyarvosta omaisuudestani.
Mitä sellaista kukaan ostaisi.
Kyllä vanhojen vuosikertomusten perusteella osuuskaupat tekivät pääsääntöisesti jo 90-luvun jälkipuoliskon hyviä tuloksia. S-ryhmän päivittäistavaramarkkinaosuus kääntyi nousuun jo 90-luvun alussa, tiedotusvälineet ovat kutenkin kiinnittäneet asiaan huomiota vasta 2000-luvulla, kun syntyi S- ja K-ryhmän välinen "kauneuskilpailu" markkinajohtajuudesta.
Tuosta realisoinnista voi todeta, että et varmasti saa realisoinnissa NYKYARVOA kokonaisuudessa kaikesta omaisuudesta, mutta yleensä kirjanpidossa ei tase-eriä ole arvostettu NYKYARVOON vaan taseen kirjanpitoarvot ovat huomattavasti kannattavan yrityksen NYKYARVOJA matalampia. Tätä kutsutaan laskentatoimessa ja kirjanpitolaissa varovaisuusperiaatteeksi, kuten varmasti tiedät.
Näistä tasearvostuksista voidaan tietysti kiistellä vaikka kuinka pitkään, mutta keskustelun lähtökohdan, S-pankin turvallisuuden osalta sillä ei ole merkitystä, koska S-pankki, eikä mikään muukaan pankki, voi käyttää pankkitoiminnan vakavaraisuuden vakuutena tase-eriä, joita ei voi muuttaa helposti ja varmasti rahaksi. Tätä valvoo kaikkien pankkien osalta Rahoitustarkastus. Toinen pointti on se, että Pankki voi lainoittaa yhtä riskikeskittymää vain Ratan määrittämällä prosenttiosuudella, joka on kaikille pankeille sama.
Eli S-pankki on ihan yhtä valvottu, turvallinen ja samoilla säännöillä toimiva kuin muutkin pankit Suomessa.
tiedertään,
mutta ei koske muta kuin sitä aikaa kun hyvin menee.
"kääntyi nousuun jo 90-luvun alussa",
-------------Kääntyi nousuun,
aivan kuten meidän kaikkien hinnat palkat ja omaisuutemme,
"kääntyi nousuun" on kaunis sana, mutta sitä pitäisi käyttää vasta sitten kun se ylittää
vallitsevan hinnankehityksen,
yleisen tason.
Minunkin tuloni on noussut joka vuosi 6-15%,
en kylä tunne että olisi erityisen menestyvä
Puhuin viestissäni päivittäistavaramarkkinaosuudesta. Eli osuudesta koko pt-kakusta, jossa on sisällä hinnannousut ja muut myynnin arvonnousut. Jos markkinaosuus kasvaa, on yrityksen kasvu silloin markkinan kehitystä nopeampaa. Onko markkinaosuuden käsite vieras?
Ja osuuskauppojen tulokset selkeästi paranivat ja olivat pääsääntöisesti hyvällä tasolla jo 90-luvun loppupuolella. Syitä tähän pitäisi varmaan kysyä niiltä, jotka tuntevat kaupan markkinoita paremmin, mutta osaselitys on varmaankin ollut markkinoita nopeampi kasvuvauhti.
Joka tapauksessa omalta osaltani voin päättää tämän keskustelun. S-Pankin ja yleensä pankkien vakavaraisuuteen liittyvät perusteluni löytyvät edellisestä viestistäni. Jos Rahoitustarkastus on ajan tasalla ei meillä tallettajilla ole hätää. Ja jos ei ole, on ongelma sama kaikilla pankeilla.
Inoa:n sivuilta voi katsoa S-Pankin ja monien muiden yritysten taloustiedot...
12/2006 S-Pankin tilikauden tulos oli -2021 (TEUR)
Muita tulostietoja ei vielä ole...
me kaikki tiedetään,
mutta
jos tallettajat saavat vaikka väärää huhua pankintilanteesta,
tallettajat ottavat varojaaan ja
panki kaatuu.
mikään pankki ei kestä jos tallettajapakoa.
Mistään muusta yrityksestä ei voi ottaa sijoittamiaan varoja, kuin pankista
ja se tapahtuu tänäpäivänä tunnissa,
-90 luvulla se kesti sentään useamman tunnin.
Ja pankin ns. vakavaraisuus on rakennuksisa yms,
joita ei pystytä lainsäädännön johdostakaan myymään nopeasti,
eikä
ole edes ostajia,
ei vakavaraisuus ole "puhdasta rahaa pankin olvissa", ei olla enää kulta-ajassa.