Mulla on 90-litrainen akva, jossa on reilusti
kaloja, mutta ei se kuitenkaan ole kovinkaan
paljon ylikansoitettu. Kasvit kasvavat ja niitä
on tosi paljon. Suodatin on Shark 1 joka
kierrättää 400 litraa tunnissa. Riittääkö tämä
vai tarvitsenko toisenkin suodattimen? Kaloja on
mm. barbeja, seeproja ja monnisia.
kaloja, mutta ei se kuitenkaan ole kovinkaan
paljon ylikansoitettu. Kasvit kasvavat ja niitä
on tosi paljon. Suodatin on Shark 1 joka
kierrättää 400 litraa tunnissa. Riittääkö tämä
vai tarvitsenko toisenkin suodattimen? Kaloja on
mm. barbeja, seeproja ja monnisia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarkkaile monnisia: jos ne "puuskuttavat" kovaa
ja nopeasti, sekä usein tekevät pyrähdyksiä
pintaan ilmaa haukkaamaan, niin silloin voisi
ilmastuksen lisääminen olla paikallaan. Onko
suodattimessasi ilmastusmahdollisuutta? Jos on,
niin anna sen olla päällä vaikka koko ajan ja
varsinkin öisin.
Myös ilmastinkivi on hyödyllinen, mutta
suodattimen aiheuttama pintavirtaus ajaa saman
asian. Tosin ennenvanhaan pärjättiin aivan hyvin
täysin ilman suodattimia, pelkällä
ilmastinkivellä! Eikä tuolloin vettäkään
tarvinnut vaihtaa kuin parin kolmen kuukauden
välein, kiitos runsaan hyväkuntoisen kasviston ja
biologisesti kypsyneen, osin liettyneenkin
pohjan. Suodatinratkaisu on kuitenkin helppo ja
varma ratkaisu, joka toimii niin aloittelijalla
kuin kokeneellakin akvaristilla. Mutta kuitenkin
minun mielestäni ei kehitys todellakaan ole
kehittynyt, kun on siirrytty imurointeihin ja
viikottaiseen vedenvaihtoon kalliiden
suodattimien lisäksi, kun niitä ilmankin kalat
voivat aivan hyvin, mikäli (ja vain mikäli!)
homma on hanskassa. Tällä tarkoitan ns.
vanhavesiteorian hallintaa.
Minulla on samankokoisessa akvaariossa rinnakkain
kaksi Eheim 2010:aa, jotka muistaakseni kumpikin
erikseen pumppaavat muutaman satalitraa tunnissa.
Toinen on minulla aina täysillä (jolloin ilmastus
ei pelaa) ja toinen minimillä sekä täydellä
ilmastuksella. Puhdistan ne vuorotellen.
Sisäsuotimissa on tavallisesti niin pieni
suodatuspinta, että ne ovat parhaimmillaan vain
mekaaniseen suodatukseen. Tällöin on tärkeää
poistaa niihin kertynyt töyhkä viikottain,
ennenkuin se rupeaa hajoamaan myrkyiksi.
Pohjassa ja akvaarion kaikissa pinnoissa on
yhteensä paljon suodatinta suurempi bakteerikanta
ja jos haluat tehostaa biologista suodatusta
ammoniakin, nitriitin ja nitraatinkin
poistamiseksi vedestä tarvitset ulkosuodattimen -
mieluiten märkä/kuivamallisen valutussuodattimen.
Sellaisen saat helpoimmin ostamalla Etolasta
vaikka akvaariosi levyisen astian tai
samankokoisen, pitkulaisen akvaarion, jonka
täytät noin puolilleen erilaisilla
suodatusmassoilla vaahtomuovista (esisuodin)
Siporaxiin. Toiseen päähän teet ainakin
peukalonmentävän reiän, johon saat tukevasti
kiinnitettyä paksun letkunpätkän, joka voi olla
sentin pari laatikon pohjan yli. Sitten vain
värkki akvaarion takareunalle tai akvaarion
päällä olevalle hyllylle niin, että letku menee
akvaarion kulma-aukosta sisään. Pikkuinen Eheim
1005 tehopumppu vielä vain akvaarioon ja
ulostuloletku tekemäsi laatikkovärkin toiseen
päähän esisuodattimen kohdalle, niin biologinen
suodatin on valmis pikkurahalla (no jaa,
muutamalla satasella). Suodattimen alkupäähän voi
ilmastuksen tehostamiseksi esisuodattimen laittaa
korokkeella olevaan toiseen purnukkaan, joka
valuttaa ritilän tai reikälevyn läpi veden
varsinaiseen suodattimeen. Kumma kyllä tällaisia
valutussuodattimia ei ole kaupan. Tummennettu
laatikko on muuten parempi, kuin täysin
läpinäkyvä, ettei bakteerit joudu liian
kirkkaaseen valaistukseen ja levänkasvu vauhditu.
Tällaiseen suodattimeen voisi myös istuttaa
runsaasti sopivia kasveja, jotka juurineen
imisivät vedestä liiat nitraatit.
Olen näistä lukenut viime päivinä kaiken mitä
olen verkosta löytänyt ja hyvältä vaikuttaa.
MUUTEN, taannoin joku täällä kertoi vuoranneensa
akvaarion takaseinän jaavansammalella. Onko homma
toiminut käytännössä? Seinien pinnoittaminen
kasvillisuudella on hyvä ideä luonnollisen,
biologisen suodatuksen tehostamiseksi! Samaa
asiaa edesauttavat myös nopeastikasvavat
pintakasvit, joista huonot yksilöt aika ajoin
poistetaan. Samaa työtä tekevät myös lasipintojen
levät, joita ei siis kaikkialta kannata suinkaan
pesä pois.
http://www.kolumbus.fi/pekka.sivander/sivut/akvaar
io.htm
Oletko kokeillut vanhavesiteoriaa käytännössä?
Millaisia sähkönjohtavuusarvoja saat?
Jaavansammalta en välttämättä kovin isoina
määrinä käyttäisi kasviakvaariossa, sillä sen
on väitetty syövän paljon nitraattia. Ilman
nitraatinlisäystä tästä voi muodostua ongelma.
En muuten ole milloinkaan kuullut että kukaan
puhdistaisi sisäsuodattimia viikoittain. Mistä
luit tällaista?
Mm. Markku Varjon Akvaariovuosikirjassa 1997
kerrotaan vanhavesiteoriasta. Itse en ole päässyt
vielä niin pitkälle, että olisin sitä kokeillut.
Käytän suodattimia ja lappoa suurinpiirtein
nykytaiteen sääntöjen mukaan. Tai, ehkä kuitenkin
lappoan tavallista harvemmin, vain parikertaa
kuukaudessa, enkä aivan kaikkialta. Likaa ei vain
näytä kertyvän; pitääköhän runsas
kierteissarvikotilokanta töhnät kurissa?
Pohjahiekkaan on varmaan kehittynyt tehokas
biologinen suodin, kun vesiarvotkin ovat hyvät
ja vakaat. Tässä on lainauksia vanhoilta
konkareilta:
http://groups.yahoo.com/group/Akvaario/message/19
Sanoit, ettei jaavansammalseinämä olisi ehkä vain
hyväksi. ... nitraatin vähäisyys voisi todellakin
olla ongelma kasveille, vaan ei kaloille! Miltäs
tuntuis ajatus päällystää akvaarion takaseinät
suodinvaahtomuovilla, jota saa ostaa noin 50cm x
50cm palasissa ja veden sinisenä? Vaahtomuovihan
toimii sisäsuodattimessakin osittain biologisena
suodattimena mekaanisen suodatuksen lisäksi.
Seinämissä olevaa vaahtomuovia ei tarvitsisi
huuhdella kuin korkeintaan muutaman kerran
vuodessa ja vaihtoväli olisi varmaan vuosia. Onko
kukaan kokeillut?!
Koska sisäsuodattimien pääfunktio on mekaaninen
suodatus, on sitä parempi mitä nopeammin sinne
kertyneet leijuvat jätteet poistetaan. Parasta
olisi, jos suodatin pystyisi tekemään sen itse,
mutta kun sellaista laitetta ei ole helposti eikä
halvalla saatavilla. Poiston ansiosta jätteet
eivät kerkiä hajota ammoniakiksi, eivätkä pilata
vettä.
Ammoniakistahan tulee bakteerien toiminnan
vaikutuksesta pian nitriittiä ja lopulta
nitraattia, jota kasvit käyttävät, mutta joka
kuitenkin lisääntyy nykyaikaisessa akvaariossa
muutamassa viikossa niin paljon, että kalat
kärsivät. Vanhavesiteoria ratkaisee tämän
osittain, kuten Tetran Easy Balanse-liuoskin,
mutta lopulta muutaman kuukauden perästä on vettä
kuitenkin vaihdettava. Toki olisi mukavaa, jos
vesiarvot pysyisivät edes yhden kuukauden hyvinä
ja vedenvaihto tehtäisiin vain kerran kuukaudessa!
Ulkosuodattimissa on suuri biologinen
suodatusmassa ja siksi niitä ei tarvitse
puhdistaa niin usein. Mutta jos akvaariossa on
pelkkä sisäsuodin, kertyy sinne niin nopeasti
likaa, etteivät bakteerit kykene hoitelemaan
kaikkea samassa tahdissa, vaan veteen liukenee
hajoamistuotteina myrkyllistä ammoniakkia ja
nitriittiä. Jos liat (kasvinlehdet yms.) olisi
poistettu välittömästi, ei näitä
hajoamistuotteita syntyisi ja vesi pysyisi
puhtaampana pidempään.
Sisäsuotimen voisi kevyesti puristellen puhdistaa
viikoittain akvaariosta otetussa vedestä. Tiedän
toki, että monet puhdistavat suotimen vasta, kun
virtaus paljon heikkenee - usein teen näin
laiskuuttani itsekin. Näilläkin sivuilla on
aiemmin järkeilty, ettei suodatinta kannata
puhdistaa ennenkuin virtaus käy liian heikoksi.
Mekaanisen (esi-)suodatuksen idea kuitenkin
silloin vesittyy pahasti.
Jos suodatin ja akvaario olisi suunniteltu toisin
eli niin, että mekaanisen suodattimen saisi
puhdistettua parilla käden liikkeellä sensijaan,
että joutuu purkamaan kaikki akvaarion
päälirakennelmat ja uittamaan käsiään vedessä,
kun suodattimen kansi ei millään meinaa aueta,
niin varmasti tekisin puhdistuksen useammin.
Tässä olisikin suodatinvalmistajille sellainen
pyyntö, että eikö mekaanisen esisuodattimen voisi
tehdä sellaiseksi, että sen voisi vetää koukusta
ylös akvaariolasia vähän yläreunasta
raottamalla?! Tässä olisi Pirkan
sukkahousniksinikkareille pikku-ideoitavaa.
Löytyipäs tällainen mallia "Etola" muistuttava
kaupallinenkin suodin. Tämä on vain vähän
tavallista erikoisempi biomylly, mutta rakenne on
muuten selkeä.
http://www.mops.on.ca/cgi-
bin/SoftCart.exe/products/OFMA-PFTP1.htm?
L scstore gtvm5618 993576456
Lausuitkin jo taikasanan: kierteisarvikotilot.
Itse lappoan akvaarioitani ehkä 4-6 kk:n välein,
hieno hiekka ja kotilot hoitavat loput. Sähkön-
johtavuus, ellen vaihda vettä puoleentoista
kuukauteen, laskee hieman yli 80 oleviin arvoihin.
(Tämä ei tarkoita, ettenkö normaalioloissa
vaihtaisi vettä viikon-parin välein.)
Tuo mitä sanot sisäsuodattimen puhdistusvälistä
on täysin puppua. Viikossa suodattimen
bakteerikanta ei milloinkaan pääse sille tasolle
että suodatin toimisi biologisena suodattimena.
Silloin joudutaankin nitraattikierteeseen, aivan
epäilemättä.
Vanhavesiteoria ei ota huomioon kuin pienen osan
veteen kertyvistä yhdisteistä. On turha kuvitella
että voisimme milloinkaan päästä siihen että
voisimme tietää mikä kaikki veden kemiassa
vaikuttaa kaloihin (tai niiden lisääntymiseen),
saati että voisimme näitä kaikkia tuhansia arvoja
jotenkin näppärästi mittailla. Nykyään pystytään
viljelemään satoja ellei tuhansia sellaisia
kalalajeja joiden viljelystä ei ollut toivoakaan
vanhavesiteorian vallitessa.
Voisimme siirtää tämän keskustelun käytäväksi
mailitse. [email protected]
Tarkoitatko, etteivät sisäsuodattimeen kertyneet
kasvinosat ja muut jätteet, kalojen päästöt
mukaanlukien hajoaisi ja tuottaisi vaarallisia
yhdisteitä veteen, eikä niitä siksi tuoreeltaan
kannattaisi poistaa? Tätä ei kyllä tue mikään
tieto.
Vaahtomuovipatruunan bakteerikanta ei kuole
viikon välein tehtävässä puhdistuksessa, ellei
sitä tehdä liian perusteellisesti ja käytetä
kraanavettä - ainakaan liian kylmää tai kuumaa.
Olen samaa mieltä, ettei akvaariossa päästä
lähellekään niin hyvään tilanteeseen kuin
luonnossa, koska kaloja on aivan liikaa
vesilitraa kohden. Luonnollinen kalatiheys ei
varmaan ole esimerkiksi järvessä lähelläkään edes
yhtä pientä kalaa isoa akvaariota kohti. Ja
luonnossakin tarvitaan haihtuneen veden tilalle
uutta, puhdasta sadevettä. Ellei järveen tule
enemmän uutta vettä kuin sieltä haihtuu, niin
syntyy suolajärvi. Veden osittaista vaihtoa ei
kai siis mitenkään voi korvata jotenkin muuten,
vaan sen on aina tapahduttava.
Jokatapauksessa biologinen suodatus, kuten moni
muukin asia luonnossa on siinä mielessä
ihmeellistä, että se tapahtuu aivan
konkreettisesti itsestään. Ei tarvita kuin pala
vaahtomuovia suodattimeen ja vähän luonnon
ainesta puhtaaseen veteen, niin "tuhannet arvot"
alkavat säätyä kohti ns. biologista tasapainoa.
Ilmiselvästi on niin, että bakteerikanta kasvaa
niin kauan, kunnes joku tekijä alkaa kasvua
rajoittaa. Jos vesi on akvaarionlikaista, niin
varmaan rajoittavana tekijänä on ravinteita ennen
ainakin hapen ja elintilan puute. Tällöin voi
vesi siis jatkaa pilaantumistaan, eikä
bakteerikanta kasva, vaan voi jopa rajusti
supistua, kun happi alkaa loppua. Jos lisätään
veden (ja samalla suodattimen) happipitoisuutta
ja mahdollisesti myöskin bakteerien
kiinnittymispintaa, niin lisääntynyt
bakteerikanta pystyy tällöin puhdistamaan vettä
entistä suuremmalla kuormituksen tasolla; tai
niinkin päin, että vesi on samalla kuormituksella
entistä puhtaampaa ja entistä pitempään, koska
suurempi määrä bakteereita hajottaa jätteitä
entistä nopeammin. Ravinteistahan ei akvaariossa
yleensä ole pulaa. Tästä mielestäni on kysymys.
Suodatinmateriaalin sitoutuu varmasti paljon
muitakin, kuin vain bakteerien tarvitsemia
aineita, joten siinä mielessä se toimii
myös "hienomekaanisena" suotimena. Näin se vain
toimii, kuten painovoimalaki, joka vaikka onkin
niin yksinkertainen, on perimmäiseltä syyltään
ikuisesti meiltä salattu - kuten valitettavasti
kaikki parhaimpienkin tiedemiesten "selittämät"
luonnonlait.