Oli vaiva mikä tahansa niin aina ollaan tyrkyttämässä lääkkeitä. Miksei kukaan kerro mitään vaihtoehdoista..
Onko kukaan teistä ottanut selvää mitä lääkkeet oikeasti tekevät elimistölle, kun syötte niitä vuosiakin? Saatika sitten pääkopalle..
Itse sairastan paniikkihäiriötä, mutta napin nappia en enää suuhuni pistä, kun nyt olen tietoinen mitä kaikkea minullekin on syötetty. Kamalaa.
Onko kukaan teistä ottanut selvää mitä lääkkeet oikeasti tekevät elimistölle, kun syötte niitä vuosiakin? Saatika sitten pääkopalle..
Itse sairastan paniikkihäiriötä, mutta napin nappia en enää suuhuni pistä, kun nyt olen tietoinen mitä kaikkea minullekin on syötetty. Kamalaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elämää pitäisin ja olisin täysin kotieristyksissä,
lääkkeillä voin tehdä edes jotain asioita kodin
ulkopuolella.Terapiat auttanut yhtään mitään.
no ole sitten syömättä jos niin pelkäät. tiedoks vaan että mikään ei nykypäivänä ole enää tefrveellistä. ruoka, ilma jota hengitämme, elämä yleensäkin ja se että jos jättää lääkkeet syömättä ja sitten ahdistuu ja ressaantuu kamalasti niin se pitämmän aikaisena ei ole todellakaan terveellsitä. joten varmasti pysyt kaikista terveimpänä kun otat napin kiltisti ja lakkaat marisemasta!
Mä olen sun kans täysin samaamieltä!Nykyään jos jokin vaivaa niin heti ollaan ehdottamassa jotain lääkitystä.Esim,mulla mielialat vähän vaihtelee välillä ja lääkäri tarjosin mielialalääkkeitä,mutta sanoi että ne voivat viedä yöunet kun ne piristää mutta tähän pitäisi sitten ottaa rinnalle lääkkeet jotka unettaa illalla!Aloin miettiä että onko tuossa mitään järkeä!Ei perehdytä syihin vaan peitetään vain oireita!No helpommalla ja halvemmalla siitä noin selvii mutta mitkä ovat pidemmänajan vaikutukset tollasesta "hoidosta"
"Ei perehdytä syihin vaan peitetään vain oireita!"
Sinäpä sen sanoit! Söin itse lääkkeitä vuosia, mutta en ollut ollenkaan oma itseni. Mikään ei tuntunut miltään..en ollut iloinen enkä surullinen. Kaikki vaan tasapaksua. Onko se sitten elämää?!
Oletkohan oikasti kohdannut toellista paniikkikohtausta, siinä nimittäin käydään helvetinporteilla. Minulla on ollut kaksi pahaa, toisesta olen juuri toipumassa, ainostaan rankan lääkityksen ja terapian avulla. Mielialalääkitys määrättiin loppuelämäksi, jotta voitaisiin estää tulevia kohtauksia. Olen työelämässä ja minulla ei ole mahdollista panikoida. Uskon, että panikkokohtauksiksi luullaan erilaisiä jännitystiloja, siitä ei ole todellakaan kyse.
terveisin KWH