Olen talven lämmittänyt kuusiklapeilla, mutta hieman toivonut parempaa lämmitystehoa.Käytössä puukattila yläpaloinen ja polttopuut n.40cm pitkiä ja halkaisija 10-15 cm.Tarkoitus kysellä, miten polttopuista saa parhaimman lämmitystehon ja mikä puulaji parasta, kun hinta otetaan vertailussa huomioon.Olen yrittänyt vetoa hieman säätää puupoltossa, yleensä olen isolla vedolla polttanut, mutta nyt vetoa pienentänyt.Mutta varmasti nyt riittävän hyvä veto, mutta onko suurella vedolla polttaminen kannattavaa, eli tuntuu lämpöä menevän savukanavan kautta paljon hormia pitkin ulos ja suuri veto jäähdyttää kattilaa. Varsinkin kuusipuuta poltettaessa olen huomannut, että parin tunnin kuluttua viimeisestä pesällisestä hiillosta lähes täysin hiipunut, eli haluaisin tulen loputtua pitkään lämpöä tuottavan hiillostan syntymistä.
POLTTOPUUT KUUSESTA
Puukattila
83617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä polttopuu on niin hinnoiteltu, että energiahinta on suunnilleen sama, on sitten lehti tai havupuuta. Jos hyvää polttopuut hakee, niin yleisistä puulajeista koivu on paras lämpöarvotaan/tilavuusyksikkö. Suomalaista puulajeista parhain lienee yllättäen pihjaja, mutta aika harvinainen puulaji ainakin normaalimetsässä. Nyrkkisääntö, mitä painavampi puu, sen parempi.
Yläpalokattilalla puunpoltto sitten linee tarkan miehen hommaa. Ei koskaan pesää täyteen vaan ehkä 3/4 täyttö korkeintaan. Vetoluukku niin auki, että kunnolla palaa, mutta ei liikaa, muuten menee liekit piippuun asti. Täyttöluukussa on myös nk. toisiilmaläppä, jota voi pitää 4-5 mm auki, palavat savukaasut tarkemmin, kun saavat lisähappea. Tuo kuusiklapi sitten myös karstaa kattilaa enemmän kuin lehtipuu, joten mielestäni ainakin kerran viikossa on suoritettava kunnon karstan poisto, hyötysuhde paranee huomattavasti. Karstan poisto sitten kaikilta konvektiopinnoilta, täyttöluukun päällä lienee huoltoluukku, jonka takana on puhdistettavia pintoja.
Kuusen ja männyn pitää olla erityisen kuivaa ja ne pitää polttaa riittävän korkeassa lämpötilassa jotta ne palavat puhtaasti. Kuusi oikeissa palamisolosuhteissa palaessaan pitää tulipesän puhtaana. Huonoissa olosuhteissa molemmat havupuut karstaavat.
Kattilan jälkeisessä savusolassa ois hyvä olla lämpömittari. Kun se on siinä 200-250c niin on silloin et turhaan piippua lämmitä yläpalokattilassa. Samoin kun puita laitat niin elä laita kun täyttöluukun alalaitaan asti, sitten siihen palotilaa tarpeeks. Eka kerralla sytytä puut päältäpäin, elä alhaalta.
Sitä toisioilmareikääkin muista pitää auki että savukaasut palavat, piipustahan sen näet sitten että "väritöntä" savua tulee sytyttämistä lukuunottamatta piipusta.
Kuusi mänty haapa ja leppä on aika samoissa lämpöarvoltaan, koivu selkeesti parempi mutta itselä ainakin on jäänyt lepät polttopuiksi jotain latvuksia (Arimax 240).
Itselläni on myös yläpaloinen puukattila.
Kuinka pidät hiillosta yllä? Siis jos luukut sulkee niin hiillos sammuu heti ja jos vetoluukkua pitää reilusti auki niin veto jäähdyttää kattilaa.
Eli pidätkö hiilloksen ajan veto- vai toisioilma luukkua auki? Vai molempia? Ja pidätkö ihan täysin auki vai vähän raollaan?
Olen kattilassa polttanut lautoja,leppää ja kuusipuuta talven aikana pääsääntöisesti.Koivun polttamisesta vähän kokemusta, tarvinnee seuraan talven varalle koivua kokeeksi ostaa, jos hinta kohdallaan, se varmasti puulajeista parasta.Se savusolaan laitettava savukaasumittari pitänyt useasti ostaa, se tietysti hyvä savukaasujen lämpötilan seurantaan ja antaa tietoa myös kattilan puhdistustarpeesta, vaikka se silmämääräisesti tietysti todettavissa.Kattilan puhdistus yleensä harvakseen tulee tehtyä, siinä paljon parantamisen varaa,..
Olen ajatellut kokeeksi ostaa / hommata vanhoja hirsiä poltettavaksi, niistä varmasti erittäin hyvän lämmöntuoton saa, joskin lämpötila korkea niitä poltettaessa ja arina joutuu koville, ainakin olen monesti kuullut niin käyvän.Varmasti tuhkien poisto ja arinan puhdistus tärkeätä, ettei vaurioita tapahdu ja vaikutaahan se palamiseenkin, onko arina ja tuhkatila puhdistettu.Minulla tiedossa suuri hirsinen rakennus purettavaksi,hirsipuuta tulisi erittäin paljon, mutta myös työmaata.Hirsissä kun usein vuosien saatossa nauloja paljon naulattu esineitten ja tavaroiden ripustamiseksi ja usein myös taottuja metallitappeja yms.Eli sirkkelillä vaarallista sahata, parempi moottorisahaa käyttää, mutta on sitten tiivistä ja kuivaa puutavaraa poltettavaksi.Nykyisin useat hakeyrittäjät kiertävät maakunnissa kyselemässä, onko purettavaksi maatilan ulkorakennuksia ja saavat edullisesti, yleensä ilmaiseksi hyvää puutavaraa hakkeen tekemiseen.
Eikös savukaasumittarista näe suoraan miten hiillos elää ja kun alkaa savukaasut olla alle 90c niin pellit kiinni, ei ne aikanaan silloin enää vettä lämmitä.
Jos pelkäät arnan kestoa, niin vaihda se nk. soluarinaan, joka kestää kovaakin käyttöä vuosikaupalla ja tuottaa huomattavasti vähemmän tuhkaa, koskapa kekäleet eivät suoraan tipu tuhkatilaan. www.soluarinat.fi-sivulta enemmän tietoa. Minulla oli ennen yläpalokattilassa tuollainen arina, nyt käänteispalokattila, joten varsinainen arinasysteemi erilainen. Hankin jopa saunankiukaaseen tuollaisen soluarinan, kun vanha arina käpristyi muodottomaksi.
Tuo jonkun manitsema 250 astetta savukaasulämpötilana tuntuu muuten yläpalokattilalla aika haastelliselta, jos aikoo puhtaasti poltaa hyvällä hyötysuhteella.
Jos tuollaista hirsimökkiä alat purkamaan niin kovapalaterä sahassa on ehdoton, ei tarvia pelätä vaikka naulaan sahaisikin.
250c yläpalokattilassa onnistuu ihan hyvin, tosin ei joka hetki eli vaikka puitten lisäämisen jälkeen seuraavat minuutit mutta piakkoin se "tasaantuu" 200-250c välille. Sellaisiin asentoihin kun on ensiö ja toisiopuolen luukkujen ruuvit ajan kuluessa passailtu.
Itselläkin on ollut mielessä että kun ehkä noin 10 vuoden kuluttua vaihdan kattilaa niin ensiövedon säädön pitää tapahtua savukaasuista, ei sunkaan kattilan veden lämpötilasta niinkuin nyt.
Joskus on suunniteltu uuden talon rakentamista. Siihen pitäs pannuhuone laittaa syvimmälle, varaaja kattilan päälle ja kaikki lattialämmitysputketkin olis varaajan yläpuolella niin tulis täydellinen vapaakierto. Samalla halkovarasto sen verran iso että vois tehdä klapikoneella suoraan halot sisälle tai kipata peräkärrillä. Nykyisin tulee turhan monta "sormenjälkeä" halkoon ja tuosta 7 kerrasta pitäs joku käsittelykerta pois saada.