Lainattua lokakuulta 2007
"Soini on tuhonnut jo kokonaan Veikko Vennamon perinnön
Perussuomalaiset puolue on taittopisteessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ei suuria muutoksia puolueen toiminnassa tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, niin koittaa lopun alku.
Tämä tarkoittaa käytännössä taas sitä, että taru on loppu ja lopullisesti.
Timo Soini on tämän hetkisestä suosiostaan huolimatta toiminut niin, että puolueen tulevaisuus alkaa olla mennyttä. Sama mies on syönyt ja tuhonnut myös puolueen menneisyyden. Puolueen runko ja pohja on rakentunut entiseen SMP puolueeseen ja ennen kaikkea Veikko Vennamoon.
Vennamon perintö oli suuri ja merkittävä, jota olisi pitänyt vaalia aivan toisella tavalla, kuin mitä Soini teki. Mitä Soini sitten teki? Soini veti ensitöikseen tultuaan puolueen puheenjohtajaksi Vennamon maton alle. Maton alle piiloon, ikään, kuin häpeäisi koko miestä ja aatetta.
Perussuomalaisten alkutaival oli melkein pelkästään Vennamon perinnön kieltämistä. Toimittiin, kuten Veikkoa ei olisi ollut koskaan olemassakaan. Toimittiin suorastaan Juudaan tavoin. Tämä on häpeä koko puolueelle ja ennen kaikkea anteeksi antamatonta Veikko Vennamoa kohtaan. Hävetkää.
Juuri siksi ja siitä syystä minä henkilökohtaisesti olin puolueen aktiivisesta toiminnasta poissa aina eduskuntavaaleihin 2007 saakka. Lähdin mukaan avustamaan ystäväni Urpo Leppäsen kamppailua.
Epäilin jatkoa politiikkaan paluulle suuresti, juuri Timo Soinin tuntien. Mietin pitkään ja päätin lopulta jatkaa kohti kunnallisvaaleja. Jospa se kuitenkin onnistuisi, vaikka helppoa se ei Timon kanssa tule olemaan. Helppoa se ei todellakaan ollut.
Leppäsen valinnasta eduskuntavaaliehdokkaaksi tuli jo mahtava show. Soini vastusti asiaa kaikella sillä voimalla mitä puheenjohtajuus antaa, mutta sen taistelun minä (me voitimme) voitin. Vastustuksesta huolimatta Urpo Leppänen valittiin ehdokkaaksi.
Ja siitä se vihanpito Pekka Sivosta kohtaan alkoi. Seuraavia taisteluja ei Timo halunnut enää Sivosta vastaan hävitä. Käytössä on nyt kaikki konstit ja niitä myös käytetään.
Miten käy, kun omat mielipiteet reilusti omistava Pekka Sivonen koettaa tulla toimeen sellaisen ihmisen kanssa, joka pärjää taas vain nyökkyukkojen kanssa. Mikäli ihminen meinaa pärjätä Soinin kanssa, on hänen jätettävä omat ajatukset ja mielipiteet ”narikkaan”.
Koko tämän suhteellisen lyhyen ajan olen saanut taistella Timo Soinin kanssa joka ainoassa asiassa.
Tein niin, tai näin, niin se ei varmasti ole Soinin mieleen.
Eli tein minä jonkun asian vaikka maailman parhaimmalla tavalla, niin Timo tuomitsi ja heitti roskiin suoralta kädeltä. Timo oli päättänyt lyödä Pekkaa joka asiassa. Koetin ymmärtää hänen luonnettaan ja luoviakin välillä, mutta mikään ei auttanut.
Timo oli nyt päättänyt ristiin naulita miehen nimeltä Pekka Sivonen.
Yllätys sen sijaan oli Timo Soinin todella osaamaton taito todelliseen puolueen johtamiseen.
Esiintyä osataan ja omaa kuvaa kiillottaa, mutta kentän tilanne olikin täisi nolla. Organisaatiota ei juuri ollenkaan ja piireissä ollaan täysin tyhjän päällä. Puoluejohtajan kyvyt eivät siis ole riittäneet kentälle saakka. Vain puhumaan televisioon gebardi hattuisista miehistä ja sileekätisistä. Se ei valitettavasti riitä, kun puhutaan puolueesta kokonaisuutena.
Tätäkin puutetta organisaation parantamiseksi koetin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla ja osittain siihen sain mahdollisuudenkin P-Karjalassa omalla työlläni ollessani vaalipäällikkönä. Ehdotukseni koko maan kattavaan organisaation kuntoon laittamiseen kaikui kuitenkin kuuroille korville. Eihän Sivosta pidä kuunnella, ettei arvostus mene väärälle henkilölle. Näin toimii Timo Soini.
Kentällä vain taistellaan keskenään ja arvostellaan johtoa, johon on kyllä aihettakin.
Perussuomalaiset puolueen tila on arvaamattoman huonossa tilassa. Sen minä itse omin silmin näin.
Koska en suostunut Soinin talutusnuoraan, eikä yhteistyölle näyttänyt olevan edellytyksiä, niin päätin erota koko puolueesta. Sääli, sillä uskoin saavani olla vennamolainen loppuun saakka.
Soini on tuhonnut Vennamon perinnön, mutta minua ei. Minä jatkan politiikkaa.
Onneksi voin jatkaa valitsemallani linjalla ilman minkäänlaista yhteistyötä Timo Soinin kanssa.
Kanavia on ja myös yhteistyökykyisiä ihmisiä. Politiikan tekemiseen en tarvitse Timo Soinia.
Rehellinen pienen ihmisen puolustaminen voi siis jatkua.
30.10.2007 Pekka ”Pietu” Sivonen"
"Soini on tuhonnut jo kokonaan Veikko Vennamon perinnön
Perussuomalaiset puolue on taittopisteessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ei suuria muutoksia puolueen toiminnassa tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, niin koittaa lopun alku.
Tämä tarkoittaa käytännössä taas sitä, että taru on loppu ja lopullisesti.
Timo Soini on tämän hetkisestä suosiostaan huolimatta toiminut niin, että puolueen tulevaisuus alkaa olla mennyttä. Sama mies on syönyt ja tuhonnut myös puolueen menneisyyden. Puolueen runko ja pohja on rakentunut entiseen SMP puolueeseen ja ennen kaikkea Veikko Vennamoon.
Vennamon perintö oli suuri ja merkittävä, jota olisi pitänyt vaalia aivan toisella tavalla, kuin mitä Soini teki. Mitä Soini sitten teki? Soini veti ensitöikseen tultuaan puolueen puheenjohtajaksi Vennamon maton alle. Maton alle piiloon, ikään, kuin häpeäisi koko miestä ja aatetta.
Perussuomalaisten alkutaival oli melkein pelkästään Vennamon perinnön kieltämistä. Toimittiin, kuten Veikkoa ei olisi ollut koskaan olemassakaan. Toimittiin suorastaan Juudaan tavoin. Tämä on häpeä koko puolueelle ja ennen kaikkea anteeksi antamatonta Veikko Vennamoa kohtaan. Hävetkää.
Juuri siksi ja siitä syystä minä henkilökohtaisesti olin puolueen aktiivisesta toiminnasta poissa aina eduskuntavaaleihin 2007 saakka. Lähdin mukaan avustamaan ystäväni Urpo Leppäsen kamppailua.
Epäilin jatkoa politiikkaan paluulle suuresti, juuri Timo Soinin tuntien. Mietin pitkään ja päätin lopulta jatkaa kohti kunnallisvaaleja. Jospa se kuitenkin onnistuisi, vaikka helppoa se ei Timon kanssa tule olemaan. Helppoa se ei todellakaan ollut.
Leppäsen valinnasta eduskuntavaaliehdokkaaksi tuli jo mahtava show. Soini vastusti asiaa kaikella sillä voimalla mitä puheenjohtajuus antaa, mutta sen taistelun minä (me voitimme) voitin. Vastustuksesta huolimatta Urpo Leppänen valittiin ehdokkaaksi.
Ja siitä se vihanpito Pekka Sivosta kohtaan alkoi. Seuraavia taisteluja ei Timo halunnut enää Sivosta vastaan hävitä. Käytössä on nyt kaikki konstit ja niitä myös käytetään.
Miten käy, kun omat mielipiteet reilusti omistava Pekka Sivonen koettaa tulla toimeen sellaisen ihmisen kanssa, joka pärjää taas vain nyökkyukkojen kanssa. Mikäli ihminen meinaa pärjätä Soinin kanssa, on hänen jätettävä omat ajatukset ja mielipiteet ”narikkaan”.
Koko tämän suhteellisen lyhyen ajan olen saanut taistella Timo Soinin kanssa joka ainoassa asiassa.
Tein niin, tai näin, niin se ei varmasti ole Soinin mieleen.
Eli tein minä jonkun asian vaikka maailman parhaimmalla tavalla, niin Timo tuomitsi ja heitti roskiin suoralta kädeltä. Timo oli päättänyt lyödä Pekkaa joka asiassa. Koetin ymmärtää hänen luonnettaan ja luoviakin välillä, mutta mikään ei auttanut.
Timo oli nyt päättänyt ristiin naulita miehen nimeltä Pekka Sivonen.
Yllätys sen sijaan oli Timo Soinin todella osaamaton taito todelliseen puolueen johtamiseen.
Esiintyä osataan ja omaa kuvaa kiillottaa, mutta kentän tilanne olikin täisi nolla. Organisaatiota ei juuri ollenkaan ja piireissä ollaan täysin tyhjän päällä. Puoluejohtajan kyvyt eivät siis ole riittäneet kentälle saakka. Vain puhumaan televisioon gebardi hattuisista miehistä ja sileekätisistä. Se ei valitettavasti riitä, kun puhutaan puolueesta kokonaisuutena.
Tätäkin puutetta organisaation parantamiseksi koetin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla ja osittain siihen sain mahdollisuudenkin P-Karjalassa omalla työlläni ollessani vaalipäällikkönä. Ehdotukseni koko maan kattavaan organisaation kuntoon laittamiseen kaikui kuitenkin kuuroille korville. Eihän Sivosta pidä kuunnella, ettei arvostus mene väärälle henkilölle. Näin toimii Timo Soini.
Kentällä vain taistellaan keskenään ja arvostellaan johtoa, johon on kyllä aihettakin.
Perussuomalaiset puolueen tila on arvaamattoman huonossa tilassa. Sen minä itse omin silmin näin.
Koska en suostunut Soinin talutusnuoraan, eikä yhteistyölle näyttänyt olevan edellytyksiä, niin päätin erota koko puolueesta. Sääli, sillä uskoin saavani olla vennamolainen loppuun saakka.
Soini on tuhonnut Vennamon perinnön, mutta minua ei. Minä jatkan politiikkaa.
Onneksi voin jatkaa valitsemallani linjalla ilman minkäänlaista yhteistyötä Timo Soinin kanssa.
Kanavia on ja myös yhteistyökykyisiä ihmisiä. Politiikan tekemiseen en tarvitse Timo Soinia.
Rehellinen pienen ihmisen puolustaminen voi siis jatkua.
30.10.2007 Pekka ”Pietu” Sivonen"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oletkohan tullut väärään puolueeseen sitten? Ei kai IPU mikään vennamolainen populistiliike ole!
vennamolaiset.
Antin isäkin oli perustamassa Vennamaon kanssa puoluetta.
Pienen ihmisen asialla ollaan.
Mitä se tänne kuuluu tai miten se ipuun liittyy, mitä Antin isä on tehnyt. Antti on käsittääkseni aikuinen mies!