Monenlaista vanhurskauttamisoppia olemme tälläkin sivulla saaneet seurata. Vähiten ei ole ollut edustettuna sellainen käsitys että ihminen tulee vanhurskaaksi osittain omien tekojensa ja mahdollisesti vähän jopa uskonkin kautta. Tällainen oppi on oman vanhurskauden oppia.
Room. 4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan:
- "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",
Room. 4:19 eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut
- sillä hän oli jo noin satavuotias
- ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;
Room. 4:20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
==========================================
Room. 4:21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.
Room. 4:22 Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.
==========================================
Room. 4:23 Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,
Room. 4:24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava,
*) kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
Room. 4:25 joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.
Room. 5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, ...
... niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Room. 5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ...
- ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Room. 4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan:
- "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",
Room. 4:19 eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut
- sillä hän oli jo noin satavuotias
- ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;
Room. 4:20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
==========================================
Room. 4:21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.
Room. 4:22 Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.
==========================================
Room. 4:23 Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,
Room. 4:24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava,
*) kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
Room. 4:25 joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.
Room. 5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, ...
... niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Room. 5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ...
- ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vaan eipä vanhurskauteta, ellei ...
HÄN USKO JUMALAN LUPAUKSIA TODEKSI.
---------
Näin on monelle käynyt valitettavasti. Niinpä he ovatkin päätyneet oman vanhurskauden rakentajioksi ja ´tarkkasilmäisiksi syntikytiksi Jeesuksen verellä pestyille Jumalan lapsille, jotka ovat lunta valkeimmiksi tehdyt, Kristuksen vanhurskauden vaatteella puettuina.
Syntikyttien työ on heidän itsensä pettämistä, Jumalan sana nimittäin osoittaa synnin, ja Pyhä Henki se kirkastaa synnin synniksi Jumalan lapsille.
Usko on vanhurskauttamisen alku, kuten koko raamatun sisältö on. Usko on se käsivarsi jolla armo otetaan vastaan. Eikä siinä auta omat työt ja hurskastelut yhtään niin kuin edellinen kirjoittaja tarjoaa. Ei tuo edellinen kirjoitus kovin vakuuttanut uskosta vanhurskautuneen kirjoittajan kirjoittamaksi. Kovin oli ylimielinen ja omahyväinen luritus.
Siksi tästä täytyy kirjoiittaa, kun niin harvat elävät uskonvanhurskaudessa. Ja niin monet rakentavat edelleen omaa vanhurskauttaan ja kärvistelevät kateellisina ja vihaisina kun muut tulevat Kristuksen tähden vanhurskaiksi ilman omia töitään ja ponnistelujaan.
Mielestäni tuo Abimelekin toteamus pitää paikkaansa. Sivusta seuranneena voi vain murheella todeta, että vain harvalla tälle palstalle kirjoittaneella on selvää, mitä on uskon vanhurskaus ja mitä on oma vanhurskaus. Kirjoitusista tulee esille varsin paljon synnin ulkoistamista ja osamaksukauppaa käydään autuudesta. Essujen opetuksessa on käynyt viimeisen kymmenen viidentoista vuoden aikana aikamoinen taantuma opillisissa asioissa. likiman sen kuuluisan Nilivaaran kirjeen jälkeen kyllä erinäisiä keksittyjä syntejä on kirkastettu. Mutta tärkein eli Kristuksen kirkastaminen on jäänyt niin kovin harvojen opettajien harteille.
Lisäksi näyttää, että näillä palstoilla usein heitä väheksytään. Pitää esittää "luetteloita", että saarna olisi kaksiteräinen.
Luetteloita esittämällä Kristuksen kirkkolaki valjennetään sellaiseksi, että minäkin sen voisin vähän ponnistelemalla. Ja tähän se omanvanhurskauden valkoinen perkele tähtää, ikävä kyllä onnistuen...
Kol. 2:20 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, ...
... sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
Kol. 2:21 "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
Kol. 2:22 - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Kol. 2:23 Tällä kaikella tosin on viisauden maine
1. itsevalitun jumalanpalveluksen
2. ja nöyryyden vuoksi
3. ja sentähden, ettei se ruumista säästä;
mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.
Kol. 3:1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
Kol. 3:2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.
Kol. 3:3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
Kol. 3:4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
Ihmisen nukkuva omatunto pitäisi herättää tuntemaan kuinka hän on synneillään ristiinnaulinnut Herramme. Vain murheelliset ja katuvaiset voiuvat omistaa itselleen ne armolupaukset. Ellei tunto herää niin silloin synnytetään vain kuollutta uskoa.
Olen saanut kaikki syntini anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tee sinäkin parannus ja usko evankeliumi Kristuksesta.
Tama sinun luritukses on sita normaalia toisten uskon mollaamista.
Jos syntien anteeksisaamisen ehdoksi laitetaan Getsemanen tapahtumien ymmartaminen, ei monikaan tule autuaaksi. Jumalan lahjaa sekin ymmarrys on!
Mitaan verajaa ei saa laittaa armon tielle, se on katuvalle aina oltava tie vapaa Kristuksen luo.
Sinäkö rohkenet käydä repimässä kaikki jo Herrassa pois nukkuneet alas taivaasta ja heittää heidät helvetin tuleen.
Ei kannta syyllistää Abia. Hän on oikeassa , ja siksi toiseksi , ei heistä kukaan vielä Taivaassa ole , vaan vasta kun Kristus on tullut meidät tuomitsemaan , ja eroittamaan lampaat vuohista , lampaat saavat Taivas käskyn , ja vuohet joutuvat pahaan paikkaan . Aamen .
Monet rakentavat vielä pyhityksensäkin lihaan.
Omaan vanhurskauteen ja sen rakentamiseen. Kyllä riittää kevätjuhlaliikkeitä, eikä ikinä tule se sarka valmiiksi.
Raamatun mukaan Kristus on ainut joka vanhurskauttaa ja pyhittää. Pyhällä verellään ja ristinkuolemallaan sekä kuolleista ylösnousemisellaan hän pyhittää ja vanhurskauttaa syntisen Jumalan omaksi.