Turku astuu aimo annoksen taaksepäin vedenpuhdistuksessaan. Kaupunki on rakentanut verovaroin kunnallisen vedenpuhdistuslaitoksen Halisiin. Nyttemmin vesien käsittely on "yhtiöitetty" ja kunnan omistajavastuu siirtynyt tasolle "valtion omistajapolitiikka pörssiyhtiömaailmassa".
Aikaisemmin - ainakin kansalle kerrottujen tutkimustulosten mukaan - nykyaikaisesta ja hyvin toimineesta vedenpuhditusmenetelmästä luovutaan ja siirrytään tuloksiltaan arvaamattomaan likaantuneen (Nokia?) veden juoksuttamiseen sorakerrosten läpi suoraan juomavesiputkistoon.
Eikö sorasuodatusta voida pitää aataminaikuisena ja kovin epävarmana veteen liuenneiden epäpuhtauksien puhdistusmenetelmänä? Luulisi nykyaikana löytyvän jonkinverran varmatoimisempiakin suodatusprosesseja?
Hankkeen kantavan idean, imeytyspaikasta toiseen siirrettävän sadetuslaitteiston käytön, osoittauduttua kelvottomaksi imeytysmenetelmäksi ja kun samalla joudutaan hätäratkaisuna(?)siirtymään jättimäisten kiinteiden imeytysaltaiden rakentamiseen ja kun kustannukset näin ovat karkaamassa totaalisesti puuhamiesten kätösistä, olisi Turun, hankkeen omistaja-teettäjänä, otettava ainakin aikalisä koko hankkeen, sen toimimisen ja sen vaikutusten uudelleen arvioimiseksi. Ei luulisi veden kanssa oltavan hanhen selässä, toistaiseksi Aurajoessa kun näyttäisi vettä vielä riittävän.
Ainakin viimeistään tässä vaiheessa tulisi uudelleen miettiä vaihtoehtoa, jossa vesi juoksutetaan suoraan olemassa oleviin puhdistusaltaisiin Halisiin. Luulisi veden puhdistamisen niissä olevan helmpommin toteutettavissa ja hallittavissa kuin soraharjuun upottamalla ja parasta toivoen? Veden riittävyydestä ei silloinkaan tarvitsisi kiistellä eikä jo tilattuja, varmaan osittain asennettujakin, putkia kuskata kaatopaikalle! Myös tekeillä oleville varavesiluolastoille luulisi olevan käyttöä tai ainakin helposti keksittävän hyviä selityksiä.
Joudutaanhan nykyinen puhdistusaltaisto ja muu laitteisto joka tapauksessa pitämään käyttökunnossa mahdollisen tekopohjaveden vaarallisen pilaantumisen varalle.
Kuka uskaltaa ottaa vastuun? Nyt se vielä on joka tapauksessa helpompaa kuin mahdollisen katastrofin tapahduttua.
Vai onko jo valmisteilla demokraattinen päätösesitys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle (ellei sitä jo ole myönnettykin)?
Aikaisemmin - ainakin kansalle kerrottujen tutkimustulosten mukaan - nykyaikaisesta ja hyvin toimineesta vedenpuhditusmenetelmästä luovutaan ja siirrytään tuloksiltaan arvaamattomaan likaantuneen (Nokia?) veden juoksuttamiseen sorakerrosten läpi suoraan juomavesiputkistoon.
Eikö sorasuodatusta voida pitää aataminaikuisena ja kovin epävarmana veteen liuenneiden epäpuhtauksien puhdistusmenetelmänä? Luulisi nykyaikana löytyvän jonkinverran varmatoimisempiakin suodatusprosesseja?
Hankkeen kantavan idean, imeytyspaikasta toiseen siirrettävän sadetuslaitteiston käytön, osoittauduttua kelvottomaksi imeytysmenetelmäksi ja kun samalla joudutaan hätäratkaisuna(?)siirtymään jättimäisten kiinteiden imeytysaltaiden rakentamiseen ja kun kustannukset näin ovat karkaamassa totaalisesti puuhamiesten kätösistä, olisi Turun, hankkeen omistaja-teettäjänä, otettava ainakin aikalisä koko hankkeen, sen toimimisen ja sen vaikutusten uudelleen arvioimiseksi. Ei luulisi veden kanssa oltavan hanhen selässä, toistaiseksi Aurajoessa kun näyttäisi vettä vielä riittävän.
Ainakin viimeistään tässä vaiheessa tulisi uudelleen miettiä vaihtoehtoa, jossa vesi juoksutetaan suoraan olemassa oleviin puhdistusaltaisiin Halisiin. Luulisi veden puhdistamisen niissä olevan helmpommin toteutettavissa ja hallittavissa kuin soraharjuun upottamalla ja parasta toivoen? Veden riittävyydestä ei silloinkaan tarvitsisi kiistellä eikä jo tilattuja, varmaan osittain asennettujakin, putkia kuskata kaatopaikalle! Myös tekeillä oleville varavesiluolastoille luulisi olevan käyttöä tai ainakin helposti keksittävän hyviä selityksiä.
Joudutaanhan nykyinen puhdistusaltaisto ja muu laitteisto joka tapauksessa pitämään käyttökunnossa mahdollisen tekopohjaveden vaarallisen pilaantumisen varalle.
Kuka uskaltaa ottaa vastuun? Nyt se vielä on joka tapauksessa helpompaa kuin mahdollisen katastrofin tapahduttua.
Vai onko jo valmisteilla demokraattinen päätösesitys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle (ellei sitä jo ole myönnettykin)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nokialla sanotaan nykyisin tammermurretta matkiskellen: "Seon noro!" Toivotaan, etä nokialaiset saavat noroviruksensa kloorattua vesijohdoistaan. Tuskin kuitenkaan viemärivesistään, joita sitten juotte lähes sellaisenaan siellä Turuus.
Kamalinta koko hommassa on se, että meillä täällä Oripäässä juodaan tulevaisuudessa niitä noroja, kun Turku ne ensin puhtaaseen nykyään sadevedestä kertyneeseen pohjaveteemme imeyttää!
"Tana!" sanon minä.
Voipi hyvin käydä niinkin, että turkulaiset joutuvat rakentamaan ensin Kokemäenjoen tuntumaan vanhanmallisen vedenpuhdistuslaitoksen kloorausvehkeineen ja sitten imeyttämään ne Virttaalla soraharjuun ja sitten odottelemaan josko siitä jäisi jotain norutettavaan jättiputkia pitkin Turun vesijohtoverkostoon. Ei halpaa.
Turkulaiset ovat demokraattisesti yhteistuumin päättäneet tyytyä juomaan Nokian viemärivesiä noro- ym viruksineen ja bakteereineen.
Huomattava on, että taudit aiheutuivat puhdistetun jäteveden pääsystä juomavesiputkistoon. Siis juuri sen veden, jota lasketaan tonnitolkulla koko ajan Kokemäenjokeen, josta Turku aikoo pumpata käytännöllisesti katsoen suoraan omille asukkailleen juomavettä.
Ei tarvita kummoistakaan "inhimillistä virhettä" Tampereella, Nokialla tai missä tahansa maalaistalossa tai teollisuuslaitoksessa Turun käyttämän vedenottopaikan yläpuolella, kun katastrofi on valmis. Jo tavallista suurempi, vaikkapa kasvihuoneilmiön aiheuttama, tulva voi irroittaa Kokemäenjoen pohjasavedesstä löydetyt erittäin vaaralliset myrkyt uimaan kohti juomavesipumppaamoa! Myrkkyjen löytymisestä kerrottiin julkisuudessa vasta tekopohjavesipäätöksen tekemisen jälkeen!
Todennäköisyys tällaiselle tapahtumasarjalle lienee melkoinen. Onko riskiä oikeasti edes laskettu ja jos on, onko totuudenmukaisesti kerrottu päättäjille?
Ettei vaan jossain mättäisi?