Vanhassa Alfassani on V6-kone ja sen verran vähän tilaa konehuoneessa, ettei yhden tai kahden turbon nysvääminen konehuoneeseen näytä järkevältä.
Laiskana miehenä kysynkin teiltä tietäväisiltä tulevaisuuden varalle, että mikä hintahaarukka mekaaniselle ahtimelle?
Onko esim. mäntiä muutettava?
Noin hinta riittää, asia ei ole ajankohtainen muutamaan vuoteen, ellei viiteen.
Laiskana miehenä kysynkin teiltä tietäväisiltä tulevaisuuden varalle, että mikä hintahaarukka mekaaniselle ahtimelle?
Onko esim. mäntiä muutettava?
Noin hinta riittää, asia ei ole ajankohtainen muutamaan vuoteen, ellei viiteen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mekaaninen saattaa viedä vähemmän tilaa kuin turbo. Alfat vain ovat korkeakierroksisia koneita ja ahtimet taas hukkaavat kierroksia. Ahtimet ovat pääasiassa suurempiin koneisiin joissa tarvitaan alakierrosten vääntöä. Saattaa tietysti olla että se antaa tarvittavan lisäväännön.
Koneeseen pitää teettää samat jutut kun turboille. Puristeet pitää laskea. Natrium-venttiilit ainaki pakopuolelle. Takomännät. Kone rempata ja tasapainottaa. Ruisku muuttaa jos se on elektroninen. Huohotinputket muuttaa. Jarrutehostimet muuttaa jos on alipaineella. Suuremmat ilmanputsarit. Suuremmat pakosarjat ja putket. Kestävämmät kannentiivisteet. jne..
Sanotaan että hintaa tulee komeasti enemmän kun mitä autolla on arvoa.....
Hyvä tietää, unohdan koko ahtimen. Ei kyllä ollut vahvana mielessä muutenkaan. Oma Alfani (75-malli 12 venaisella V6-koneella) ei taida olla mikään kierroskone, 230 Nm jossain 2000 kierrosta min ja täydet väännöt (245) 3000 pinnassa - jos nyt olen lukenut ja muistan oikein. Kiekkarajoitin on 5800 kierroksessa.
Mutta koska siinä on mielestäni hyvä alavääntö, ja se liikkuu muutenkin aika kivasti nätin örinän saattelemana, niin kai se on vain tajuttava, ettei vanhaan koslaan kannata iskeä liikaa palikkaa. Sais nyt edes ruosteet hitsattua niin että kone pysy nokalla ja eturipustukset myös.
Ja hintaa tulee tosiaan enemmän kuin autolla on arvoa, kone on menossa perusremontiin, ja senkin hinta on sama kuin auton hinta.
Jos nyt kuitenkin ilokaasut jossain vaiheessa...
Ilokaasuja minäkin olisin ensiksi ehdottanut. Ei tulisi ihan hirveätä hintaa, tosin siinä on sitten konstaapelille selittämistä jos sattuu kolarin pamauttamaan...
Sinullahan oli ilmastoinnin kompuran kanssa murheita? Mulla meni myös kompura 164 3,0:sta, lienee sama murikka eli Sanden SD-709. Maksaa Suomessa pikkuvaltion vuosibudjetin verran, vaan kysypä Rapakon takaa... Itse laitoin tilausta Jenkkilään, hinta $180 versus Suomen noin 900 €.
Hitto, tätini mies on rekkakuski usassa. Pistänpä tilauksen vetämään, luulisi miehen löytävän kompuran.
Kuulemma nykyiset putket eivät kestä nykyisiä "vihreitä" freoneja. Mutta taitaapa olla niin, ettei esim. Tallinnassa paljon kysellä jos pyytää vanhaa kunnon freonia.
Tällä hetkellä Americani on tosin vanhempieni ladossa ilman peltejä ja muoviosia - paljastui pikkusen laittamista kun riisuin irto-osat vek... mm. hansikaslokeroon saa käden konehuoneen puolelta. Lähdenkin tästä opettelemaan hitsaamista.
Joidenkin autojen moottorit kestävät yllättävänkin hyvin kompura-ahtimien paineet tiettyyn pisteeseen asti. Esim. 525i 24V bemariin paksumpi kansipahvi ja sopivasti painetta niin kestää hienosti. Toki jos moottorissa on muuten jotain "sanomista" saattaa levitä hyvinkin äkkiä.
3-litraisen Alfa 75 mallin kansipahvi on legendaarisen huono. Kuulemma yritetty muuttaa kolme kertaa, mutta usein sama vesipuuro on löytynyt syylarinestesäiliöstä. Omastani saisi nyt ennen remppa voit leivälle jos kuopaisisi veitsellä säiliöstä.
Kerran, muistaakseni Vauhdin Maailmassa esitetyssä, T.S.E. Turbo-Golfissa iskettiin kaksi kansipahvia päällekäin ja laskettiin siten paineita...
Pahvien kanssa on tosiaan ollut aikanaan ongelmia, mutta ovatko ne uudemmankin malliset tiivisteet pettäneet?
Pahan alku ja juuri oli kannentiiviste, jossa öljykanavan ympärillä oli erillinen tiivisterinkula. Kylmästartissa pakkasella öljypumppu kuulemma tuuttasi helposti öljyt tiivisteen välistä vesitilaan. Pahvi muutettiin myöhemmin normaaliksi yksiosaiseksi ja pumppukin taidettiin vaihtaa paineentuotoltaan rajoitetumpaan malliin.
En ole kyllä kuullut, että 164:siin asennettujen samojen koneiden kansissa olisi ollut ongelmia tiivisteiden kanssa. Luulin, että pahvin evotus poisti ongelmat?
Kai ne kannenpahvit kuitenkin palotilan paineita kestävät? Kansienhan luulisi rakenteeltaan suht vankkoina ja vain kolmen sylinterin mittaisina kestävän painetta paremminkin kuin esmes suorissa kuutosissa.
Tämänhän olet varmaan nähnyt (jos muistaa toimia):
http://www.cmos-racing.com/ar75/
Juu, ilmastointia pitää jonkin verran päivittää ennen kuin kylmäaineen voi vaihtaa vähemmän ympäristölle vaaralliseen. Freoni kuuluu kuitenkin olevan jonkin verran tehokkaampaa kuin R134, taidan laittaa uudenkin kompuran seuraksi sitä vanhaa R12:ta. Lahden toiselta puoleltahan sitä saa, tosin mulla on tiedossa pytyllinen hiukan lähempänäkin.
Sen oman kompurani tilasin tuolta:
http://www.nostalgicairparts.com/
Saas nähdä milloin saapuu, pitäisi mennä lentorahtina 5-10 päivää ja noin kuudenkympin hintaan. Pidempään en odottele, näillä keleillä autoon kuolee ilman kylmäkonetta.
Taisitkin saada tuosta 75:stä harrastusta koko rahalla :) Vaan eipä silti, kiva pelihän se on kun vaan saat ensin säälliseen kuntoon. Ja pelti & Kempin liima on halpaa.
Taisi tuo kolmeen kertaan evottu pahvi olla joltain GTV-sivuilta muisteltu lainaus. http://www.gtv6.org/ sanoo juuri kuin sinä, yksi fiasko ja muut yhtä palaa ja ok.
Kaipa ne kestävät palotilan paineita, tuo "Alfassa ei kestä"hän oli lähinnä heitto köyhänmienhen kompressorisatsin vaatimukselle kansipahveista. Minulla ei ole ensikäden tietoa muista pahveista. Paitsi rempattavan koneeni pahveista, jotka tulevat olemaan yksiosaisia...
GTV-ukot ovat kuulemma epätoivoissaan käyttäneet satsia, joka vie ölypiuhoja ulkokautta tiivisteen ohi 2.5-litraisessa. Kunnon pahvia ei ollut heti saatavilla.
http://www.cmos-racing.com/ar75/ ei tietenkään toiminut, mutta eipä paljon mikään toimi täältä firman palomuurin takaa.
Pitää keksiä jokun ilokaasuviritys, jossa Airbagista otettu sensori laukaisee laitteen, joka heittää ilokaasupiuhat lähimmälle pellolle kolaritilanteessa.
Juu, minäkin tarkoitin sitä pahvin kestävyyttä kompressori(kin)käytössä, tuo vanhempien pahvien mehujensekoittumisominaisuus kun ei taida kertoa ahtimen vaatimasta paineenkestosta. Jos tuo Sepän kertoma Bemarin suora M50-konekin kestää maltillisen ahtamisen niin luulisi Alfan vinkkelinkin kestävän. Tuo Alfan kutonenhan on vakiona suht matalavireinen, ainakin jos verrataan TS:n tai 16-venaisen bokserin litratehoihin.
Koitapa huviksesi josko tuo C-MOS Racingin sivu toimisi joskus myöhemmin, siellä on joku nikkari lempannut 75 3,0:aan pari turboa. On juttua kaikenlaisesta konekokeilusta.
Elikkä kuten tuossa mainittiinkin voi käyttää kahta kansipahvia päällekkäin mutta esim tuossa bemarissa on kaksi kansipahvia ja niiden välissä laserilla leikattu alumiinilaippa. Myös pultit on kiristetty hieman suurempaan momenttiin. Toki jos haluaa käyttää isompia ahtopaineita saa koneeseen hakattua uskomattoman määrän rahaa/aikaa. Vielä tässä mainitakseni vuosia sitten kaveriporukassa rakentelemamme patentti: escortin 1.3l moottori turbopakosarja garretin ahdin n. 1.7bar ahtopainetta = 10 minuuttia oli helvetin hauskaa ja sen jälkeen männät siirtyivät ajasta ikuisuuteen..:)
Asiallista touhua, tai no, hauskaa ainakin :)
Oliko se Eke ennestään varustettu ruiskulla vai vaihdoitteko kaasarin paineistettuun vai miten saitte tuon värkin toimimaan? Kai se sentään vaatii vähän muutakin tviikkausta kuin pelkän pakosarjan ja turbon ja tietysti "imu"putkiston.
Tulipa vaan mieleeni, että onko Alfaan mitään mahdollisuutta istuttaa Volkkarin G60 -ahdinta? Niitä varmaan sais aika edullisesti Saksasta ja muistaakseni käyttivät aika maltillisia paineita.
Mutta minä en tästä asiasta liikoja tiedä, en ole tuohon G60:een kovin syvällisesti perehtynyt.
Sanokaa te, viisaammat.
Nyt jotenkin muistelen, että tuo G60 on mekaaninen ahdin - ei itsellänikään ole tietoa.
Hyvä vinkki sinänsä ja varmaan saa kiinni, eihän se kovin kummoinen härveli voi olla.
Eri asia on, miten Alfan (-88) antiikkiset tietokonelastut ymmärtää asian ja tuuttaa lisää bensaa lisääntyneen hapen joukkoon.
Kyllä sitä taitaa joka tapauksessa joutua suoraan konkurssiin jos duunarin palkoilla alkaa tuollaista veivaamaan. Osia ja erehdyksiä ja laskua joka välissä.
g60, tuotto ei riitä alfan kutoselle, asiallisempi
vehje voisi olla Rotrexin s30-84.
http://www.professionalmotor.fi/rotrex.html
Ja unohda alkuunsa kansipahveilla pelleilyt, koneista mieluumin vaikka vakiomäntiä matalammiksi (jos mahdollista). Parempi tietysti olisi ottaa palotilasta, tai jos budjetti kestää niin matalapuristeiset takomännät.
Alfassasi on jetronic ? ei pitäisi olla suuri ongelma, kysy yllä mainitusta puljusta.
Jos kone kerran kuitenkin menee rempattavaksi niin olisiko se sitten niin iso kustannus muuttaa suoraan ahdetuksi? Lisähintaa taitaa ahtimen ja coolerin lisäksi tulla takomännistä, paremmista venttiileistä, alakerran tasapainotuksesta, öljynlauhduttimesta, LE(?)-Jetronicin lastuttamisesta ja -88 auton kyseessä ollessa katalysaattorin asennuksesta.
Vaan miten tuollaiselle saa lupia? Tehokkaampia vertailumalleja ei taida olla kuin 3,0 QV, joka ei sekään ole paljoa i.e.:tä potkivampi.
Olen kyllä siinä määrin köyhä, ettei pääni kestä ajatella esim. 8000 e koneremppaa sis. ahdin ja mäännät tällä kertaa. Mutta toisaalta, koneessani on mäntävika noin 90 % varmuudella, joten...
Mutta mitä ihmettä, pitääkö tosiaan iskeä autoon katti samalla kun ahdin? Nyt siinä ei ole.
En tiedä luvista mitään, mutta jos vastaan tulee 350 kuutiotuumaisia T-fordeja ja remmiahtimella varustettuja Challangereita, niin kai sieltä löytää sellaisen porsaanreijän, että jos alla on malliston toiseksi tehokkain versio kaikilla herkuilla, ei siihen tarvitse pultata vaikka Corvetten jarruja, jotta se varmasti pysähtyy.
Pitää kyllä laittaa Muukkosella sentään 200 hv käyttöön jos L-jettiä voi chipata, eihän sitä vähemmästä voi puhua kylillä.
L-jetistä - kuulemma kaksi eri boksia ja sen takia hankalampi tsippailla.
Joo, ostin laitteen tunteella ainoalta omistajalta – joka otti ja kuoli lähes välittömästi myynnin jälkeen. Saan käydä koko laitteen läpi - vaihdelaatikkokin vuotaa ja jarrut toimivat niin ja näin. Ruosteen ja tekniikan jälkeen ne kumit joka välistä alustasta. En nyt heti tule mieleen, mitä ei pitäisi laittaa. Penkkikin on päin persettä ja niin lysy, etten näe ulos. Lamput ruosteessa ja ikkuna niin naarmussa, että vaikka näkisin ulos, en silti näkisi ulos...
Kiitti tuosta linkistä, pistän talteen.
jos ahdetaan niin -87 vanhempiin ei tarvitse mutta oliko se nyt vuoteen 93 asti pitää olla katti ,ei tosin tarvitse toimia. Siitä eteenpäin vtt:n suorittama päästömittaus. Tervetuloa autoharrastajien paratiisiin.
On tuo alfan ahtaminen teoriassa kuitenkin mahdollista. Vertailumalliksi qv, siitä +20% eli n.40 hevosta. Säädetään Rotrexin välitykset sopiviksi ja haetaan St-motorsista dynolappu ja eikun katsastamaan... mites tää ahtaa näin ponnettomasti ? ei ku nääs pitivaa saada voimaa alakierroksille kun tuota asuntovaunua bruukkaan hinata...