Miten sektiosi meni?

8:n päivän käynnistysyritysten jälkeen lääkäri määräs sektioon. lapsi oli perätilassa.
kolme päivää sairaalassa ja kotiin.
Kipuja oli, mutta sairaalassa sai kunnon lääkkeitä ja kotona hoitu panadolilla. Kotona täytyi viritellä korkeampaa patjaa sänkyyn, että pääsi ylös, nauraminen muistaakseni oli tosi kivuliasta. Nopeeta siitä kyllä toipuu, kun vaan liikkuu ja touhuaa sen mitä pystyy.

Ei jäänyt leikkauksesta kammoa, nyt vaan jännittää/pelottaa miten tämä seuraava ulos tulee. Enemmän pelottaa alatiesynnytys, kun ei siitä ole kokemusta. Leikkaus oli kaikista helpoin asia koko jutussa, mulla kun kerkes niitä supistuksiakin oleen, ja aikas kivuliaita myös.

Spinaalipuudutuksella homma hoitu.

Maito nousi hyvin.

Katetri oli seuraavaan aamuun asti, ei tehnyt mieli liikkua ennen. Ulostaminen suju hyvin, mutta virtsarakko kun rupes täyttyyn niin vihloi vielä pitkään katetrin pois ottamisen jälkeenkin. Tulehduksia ei ollut, joten en tiedä mistä johtu.

Hyvät jatkot!

Menin sairaalaan maanantai aamuna 7:15, ultrattiin, sain leikkaus vaatteet ja laitettiin katetri, leikkaus aloitettiin siinä kasin aikaan ja minulle laitettiin spinaali puudutus. Tyttö syntyi 8:55, sain hänet hetkeksi rinnalle ja sitten kätilö ottikin nyytin matkaan ja lähti synnärille. Minä jäin leikkaussaliin kokoon kursittavaksi mikä tuntuikin inhottavalta, kun eihän se tunto mihinkään katoa, ei vaan tunne kipua. Tuntui inhottavalta kun paikkoja nyittiin ja venyteltiin, mutta se on varmasti hyvin hyvin pientä alatie synnytykseen verrattuna!
Kymmenen aikaan pääsin heräämöön, missä vietin noin kaksi tuntia. Kipuun sai aina lääkettä kun pyysi.
Heräämöstä pääsin osastolle, missä isi odotteli minua vauvan kanssa. Kun hoitaja häipyi huoneesta, nousin sängylle istumaan. En tuntenut kovaa kipua missään vaiheessa, mutta sekin on niin yksilöllistä!
Katetri otettiin pois seuraavana aamuna eli tiistaina ennen kuin menin suihkuun. Pissalla kävin jossain kohti iltaa ja isommalla hädällä muistaakseni keskiviikkona.
Maito nousi kolmantena päivänä.

Kammoa ei jäänyt, menisisn uudestaan milloin vaan, niin ihanalta se oman lapsen saaminen tuntuu!!!

Älä suotta pelkää, kaikki varmasti menee ihan hyvin! Onnea!

Hei vaan =)

Näin mulla: mulle tehty hätäsektio.

Oliko kipuja jälkeen, kuinka kuntouduit? -Eka pvä aika kaamea..pitkään kestänyt synnytys meni pieleen joten sen takia sektio ja olin ihan totaalisen poikki.

Mitä lääkkeitä käytit mahdolliseen kipuun? -buranaa ja panodol sairaalasta.

Jäikö kammoa? -ei jäännyt. sektio oli suuri helpotus koska oli tiedossa etten mahdollisesti pysty synnyttämään alakautta, silti halusivat yrittää.

Oliko täysnukutus vai epiduraali/spinaali? -hätäsektio, eli kaikki piti tapahtua nyt ja heti, leikkaus oli aikamoinen kyllä..huh huh mutta käy niin nopeesti.

Nousiko maito hyvin rintoihin leikk jälkeen? -nousi erittäin hyvin.

Miten pissaaminen ja ulostaminen onnistui? Oliko katetri seuraavaan aamuun? -katetri oli joo seuraavana pvä. Pissaminen sujui, pientä kirvelyä vaan. Toinen juttu toimi sitten 3 pvän päästä ja sen jälkeen ei mitään ongelmia.

Rohkeesti vaan!! Leikkauksen jälkeen, siis päivän pari..nouse ylös vaikka vähän sattuu, mene suihkuun, heti olet kuin uusi ihminen. Hyvin se menee, tsemppiä =)

Menin sairaalaan raskausmyrkytyksen takia lepäämään ja kiireellinen sektio piti tehdä seuraavana yönä. Verikokeiden jälkeen määräys että pitää tehdä sektio vaikka viikkoja vasta 35. Spinaalipuudutus ja siinä vaiheessa tärisin ja oksentelin jo tolkuttomasti joten oli vähän kiinni pitelemistä että sai piikin selkään. Itse sektio tapahtui äkkiä ja kuulin vain että onniteltiin tytöstä ja hänet vietiin keskolaan ja hengityskoneeseen enkä ehtinyt näkemään siinä oksenteluni seasta mitään.
Kursimisen jälkeen heräämöön josta hetkeksi osastolle ennen kun sanottiin että joudutaan viemään teholle kun veri ei hyydy ja maksa ja munuaiset ei toimi. Lääkitys oli kova joten en edes muista että mitään kipuja olisi ollut. Kateri oli yli viikon. Haavan vuoto saatiin loppumaan parissa päivässä ja siihen asti sain kokoa ajan lisäverta. Maito nousi hyvin mutta en saanut imettää lääkityksen takia. Ei jäänyt kammoa vaikka hengen lähtö olikin lähellä molemmilla. Nyt kaikki hyvin ja onnellisesti.

Olin ollut 12tuntia sairaalassa lapsivesien menon jälkeen kun istukka irtosi ennen aikaisesti ja piti tehdä sektio.
Katetri oli seuraavaan päivään.
Virtsaaminen ei ollut ollenkaan kivuliasta jota pelkäsin katetrin pois oton jälkeen, mutta kyllä jouduin ottamaan vatsan pehmikettä levolakkia, luumumehua ym. koska vatsa ei toiminut ja oli kovalla niin kyllä se leikkaushaavassa tuntui kun yritti vessassa käydä.
Sairaalassa saa vahvoja kipu lääkkeitä mutta kotona ei pelkkä burana 400 minulta kipuja vienyt ja jouduin käymään lääkärissä saadakseni reseptin vahvempiin kipulääkkeisiin.
Myös jouduin viikon päästä leikkauksesta hakemaan antibiootti kuurin koska olin saanut leikkauksessa jonkun tulehduksen. Mutta nyt paranemaan päin.

Mulla jouduttiin avaamaan tikkejä uudelleen kun en muutoin olisi liikkeelle päässyt. Aika taistelun siitä avaamisesta sai käydä hoitajan kanssa, ennenkuin se edes suostui lääkärille puhumaan asiasta. (sanoin että sakset ne on mullakin, ja avaan itse jos et asialle mitään tee, niin teen itse. kun hän ensin sanoi että kaikkihan ne tikit pois haluis, jos ne noin vain sanomaalla pois sais, sanoi vielä, että syö vaan särkylääkkeitä, johon minä että en helvetissä syö mekaaniseen vammaan särkylääkkeitä, prle.) KOKO maha oli parinpäivän jälkeen mustana siitä verenpurkaumasta joka se liika kireys sai aikaan. Meinas mennä imettäminen ketuilleen noiden tikkien takia, kun ei yhtään päässyt liikkumaan kun pureutuivat lihaan raastaen ja repien.

Muutoin sektio oli positiivinen ylläri. Sain verensiiroja siinä samalla, ja se oli todella hallitun tuntuinen operaatio, ei nukutettu,-sai sen valita.