Helsingin seudulla kaavailtu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniasten yhdistäminen yhdeksi suurkunnaksi on täysin järjetön pyrkimys.
Espoon metron rakentamisen yhteydessä hintalapuksi esitettiin 400 miljoonaa, mutta alle vuodessa hinta ensin tuplaantui ja sitten hintalapusta onkin tullut avoin shekki, jossa toivotaan, että länsimetron hinta jää alle yhden miljardin...
Mikä sekin alkaa olla toiveajattelua alle 1,5 miljardin euron loppusumman.
Pääkaupunkiseudun kunnissa asuu 1.007.569
asukasta.
Helsink 568 458
Espoo 238 078
Vantaa 192 567
Kauniainen 8 493
Eli kyseessä kyseessä olisi miljoonametropoli,
jossa asuisi 19% suomen väestöstä.
Päätöksenteon tehostuminen ei todellakaan ole edes hyvä ratkaisua, sillä aivan yhtä hyvin voidaan päätöksentekojärjestelmä korvata suoralla puhelinäänestyksellä tai tietokoneella, jos tarkoitus on tehostaa päätöksentekoa.
Sen sijaan poliittiset lehmänkaupat tulisivat entistä suuremmiksi vaikuttimiksi näin suuressa kokonaisuudessa.
Helsinki-metropolista tehtäisiin myös oma vaalialue, josta valittaisiin eduskuntaa viidesosa kansanedustajista, jolloin muun Suomen kehittäminen ja edut jäisivät aivan varmasti Helsinki-metropolin kansanedustajien alle.
Helsinki 85
Kokoomus 26
SDP 21
Vihreät 16
Vasemmistoliitto 8
RKP 6
Keskusta 4
KD 2
SKP 1
PS 1
ESPOO 67
Kok 26
SDP 13
Vihreät 9
RKP 7
Keskusta 4
Vasemmistoliitto 3
Sitoutumaton 3
KD 2
Vantaa 67
SDP 21
Kok 19
Vihreät 9
Vasemmistoliitto 6
Keskusta 5
RKP 3
KD 3
Sitoutumaton 1
Kauniaisten väkimäärä ei riittäisi edes yhden ehdokkaan läpisaamiseen metropolissa.
Karkeasti äänestäjämääräosuuksilla laskettuna
uuden metropolin valtuusto rajoittaminen 100 henkeen antaisi 1 edustaja per 10.000 asukasta.
Valtuustoon pääsisi ehkä noin 5.000-7.000 äänellä.
Mikä tulisi olemaan Helsinkimetropolin uuden 100 henkisen valtuuston paikkajako ?
33 Kok
24 SDP
17 Vihreät
8 Vas
7 RKP
5 Kesk
3 KD
1 SKP
1 PS
1 Sitoutumaton
Toisinsanoen
Kokoomus 33 ja
SDP-Vas-SKP 33
Vihreät 17 olisivat vaakakielenä (50=puolet)
jonkin muun puolueen edustajan kanssa.
Yhdessä Kokoomus ja vasurileiri nuijisivat pöytään lehmänkauppapäätöksensä 66 edustajan voimin, tai jopa pelkästään Kokoomus-SDP (57) enemmistöllä.
Tämä olisi selkeää alkusoittoa kaksipuoluejärjestelmälle, joka näkyisi myös Suomen eduskunnassa.
Vaalipiiri järjestelmä nykyisellään ei tasaa aivan äänestäjien suhteessa äänivaltaa eduskuntavaaleissa. Pienemmän asukasmäärän vaalipiireistä tulee suhteellisesti enemmän edustajia väkimäärään verrattuna.
Toisaalta tälläinen politiikka on perusteltua, sillä suurissa kaupungeissa asiat alkavat samankaltaistua selkeämmin ja edustajien on helpompi huomioida väkirikkaan alueen ongelmat halutessaan.
Harvemmin asuttujen alueiden ongelmat taas tuntee parhaiten paikalliset toimijat, joita on syytä saada väkimäärää yleisempi edustus.
Kaupunkien kohdalla, kuten Helsinki-metropolin osalta ei olisi mitään hyötyä yhdistää suuria väkimääriä entistä suuremmiksi väkimääriksi.
Ei ne ongelmat mihinkään katoa, niihin tartuttaisiin vain julkisuusperiaatteella
ja tavalliset kansalaiset joutuisivat elämään ylisuuren metropolin päätösten mukaisesti.
Tässä suhteessa tämä alkaisi muistuttaa Kreikkalaisia kaupunkivaltioita, joissa ihmisten elämä alistettaisiin täysin yhteiskunnan holhoukseen.
Tai korjaan sen verran, että lainkuuliaisten ihmisten elämä alistettaisiin entistä tiukemmin yhteiskunnan säätelyn ja määräysten puristukseen, mutta niiden lakikunnioittamattomien kansalaisten ja toimijoiden tekemisiä metropoli helpottaisi, koska metropolin hallinnon aika menisi täysin puuhastellessa miljoonan asukkaan alistamisessa megahallinnon alaisuuteen.
Kun metropolissa yhdistetään entisestään suuria kokonaisuuksia yhdeksi vielä suuremmaksi megaluokan kokonaisuudeksi, niin ei hallinto siitä yhtään tehostu, hallintoon tulee vaan lisää välikerroksia ja hallinto-organisaatiot kasvavat ylöspäin.
Aivankuten käräjäoikeuksien kohdalla ollaan luomassa vähemmän käräjäoikeuksia, mutta entistä erikoistuneempia käräjäoikeuksia, pitäisi Helsinki-metropolin kohdalla jättää nykyisten kuntien hallinto sellaisekseen, mutta luoda erikoistuneita organisaatioita ratkaisemaan pääkaupunkialueelle ominaisia ongelmia.
YTV on ollut tässä yksi edelläkävijä.
Tosin kunnan tehtävä ei ole kilpailla yksityisten yritysten kanssa, koska kunnat eivät voi menneä konkurssiin, eikä näinollen kunnan yritystoimintakaan voi mennä konkurssiin.
Sellaisen on EU:n kilpailulainsäädäntö kieltänyt markkinoita vääristävänä toimintana.
Mutta kuten tiedätte, Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa, joten kunnallisverojen tuoton käyttäminen yrittämisen vääristämiseen ei voi olla korruptiota.
Helsingin alueella yhteistoiminta on tulevaisuuden sana, mutta Helsinki-metropolin luominen hallinnon keskittämiseksi ei suinkaan tarkoita hallinnon tehostamista.
Jos asiat ovat tähän mennessä menneet päin vittua kuntatasolla, niin mitenkä ne asiat muka yhtäkkiä alkaisivat mennä Metropoli-tasolla muuten kuin päin vittua, mutta vain suuremmassa mittakaavassa.
Järkevää kuntahallinnon kehittämistä pääkaupunkiseudulla olisi vaatia riittävää pätevyyttä viranhaltijoilta, käyttää riippumattomia asiantuntijoita kuntien omien rinnalla verrokkina, edellyttää todellista osaamista aatteellisen puhdasoppineisuuden sijasta.
Asioiden tilan ja ongelmien selvittämisen ja faktojen esittäminen näihin liittyvistä relevanteista asioista on järkevän toiminnan perusta.
Se, mihin lopputulemaan poliittisin perustein päädytään esitettyjen faktojen pohjalta on sitten sitä poliittisen vastuun kantamista.
Politiikka on pääasiassa uhittelua, paskanjauhamista ja loanheittoa - parhaimmillaankin. Mutta kuntien ja asukkaiden elämä ei ole leikin asia. Jokaisella päätöksellä pitää olla merkitystä kuntalaisten tulevaisuuden hyväksi.
Joskus - tosin hyvin harvoin - politiikalla luodaan suuntaviivoja tulevaisuuteen katsoen.
Tosin tämäntapahtuessa hyvin pian kaikki varteenotettaviksi poliitikoiksi itseään kutsuvat pyrkivät kaikin keinoin vesittämään kaikki hyvät ideat, joka tehdäkseen vastustajat naurunalaisiksi tai kääntäkseen vastustajien huomion pois jostain itselle tärkeästä seikasta...
Pääkaupunkiseudun kehitys miljoonakaupungista kahden miljoonan kaupungiksi ei näillä leveyspiireillä onnistu ilman että muu Suomi tyhjennetään asukkaista tai haetaan Afrikasta suoran linjalaivalla säännöllisesti lisää pakolaisia Suomeen sosiaalituen varaan elätettäväksi.
Tyytykää vaan siihen, että Venäjän liikenteen venäläiset rekat kiertävät kehäteillä ja Suomen satamat alkavat palvella suuremmassa määrin Venäjän transito-liikennettä Suomen oman teollisen ulkomaanviennin laskiessa.
Hyvinvoinnin luomisen ongelmiin ei vastata keskittämällä kaikki asiat megakaupungin yhteen suuren virastoon.
Innovaatiotoiminnassa keskittäminen kuumentaa padan poriseman, mutta hallintoasioisssa innovaatiot on tehty jo tuhansia vuosia sitten.
Hallintopuolella lähinnä kyseessä on soveltaa olemassaolevia oppeja olemassaoleviin ongelmiin.
Ja siihen tarvitaan kyvykkäitä ja kokeineita yksilöitä, eikä suuria virastoja täynnä keskinkertaisia ja ala-arvoisia paperinpyörittäjiä.
Höyrykonekin on tehokas, ja iso höyrykone vielä tehokkaampi verrattuna pieneen höyrykoneeseen.
Jos ei ole kuullut vetykennosta, turbiinista tai edes ottomoottorista, höyrykone edustaa silloin kehityksen huippua, mutta huomatkaa - vain omien korvien välissä.
Radan ulkopuolelta asiat näyttävät aivan toisenlaiselta kuin kalkkilaivan kapteenin istuinsijalta - näin väittää kavioveikkaaja.
Hevonen ei juokse yhtään sen lujempaa, vaikka niitä pistää kymmenen rinnan...
Useamman kavion hytke vaan tuntuu tehokkaalta, mutta ei se reki kulje yhtään sen lujempaa, ellei nyt satu kyseessä oleva kivireki, johon änkyrät ovat koonneet painolastiksi kaiken mahdollisen ja mahdottomankin...
Jos viritettäessä tehonhukka on vähemmän kuin 30%, viritys on onnistunut..
Espoon metron rakentamisen yhteydessä hintalapuksi esitettiin 400 miljoonaa, mutta alle vuodessa hinta ensin tuplaantui ja sitten hintalapusta onkin tullut avoin shekki, jossa toivotaan, että länsimetron hinta jää alle yhden miljardin...
Mikä sekin alkaa olla toiveajattelua alle 1,5 miljardin euron loppusumman.
Pääkaupunkiseudun kunnissa asuu 1.007.569
asukasta.
Helsink 568 458
Espoo 238 078
Vantaa 192 567
Kauniainen 8 493
Eli kyseessä kyseessä olisi miljoonametropoli,
jossa asuisi 19% suomen väestöstä.
Päätöksenteon tehostuminen ei todellakaan ole edes hyvä ratkaisua, sillä aivan yhtä hyvin voidaan päätöksentekojärjestelmä korvata suoralla puhelinäänestyksellä tai tietokoneella, jos tarkoitus on tehostaa päätöksentekoa.
Sen sijaan poliittiset lehmänkaupat tulisivat entistä suuremmiksi vaikuttimiksi näin suuressa kokonaisuudessa.
Helsinki-metropolista tehtäisiin myös oma vaalialue, josta valittaisiin eduskuntaa viidesosa kansanedustajista, jolloin muun Suomen kehittäminen ja edut jäisivät aivan varmasti Helsinki-metropolin kansanedustajien alle.
Helsinki 85
Kokoomus 26
SDP 21
Vihreät 16
Vasemmistoliitto 8
RKP 6
Keskusta 4
KD 2
SKP 1
PS 1
ESPOO 67
Kok 26
SDP 13
Vihreät 9
RKP 7
Keskusta 4
Vasemmistoliitto 3
Sitoutumaton 3
KD 2
Vantaa 67
SDP 21
Kok 19
Vihreät 9
Vasemmistoliitto 6
Keskusta 5
RKP 3
KD 3
Sitoutumaton 1
Kauniaisten väkimäärä ei riittäisi edes yhden ehdokkaan läpisaamiseen metropolissa.
Karkeasti äänestäjämääräosuuksilla laskettuna
uuden metropolin valtuusto rajoittaminen 100 henkeen antaisi 1 edustaja per 10.000 asukasta.
Valtuustoon pääsisi ehkä noin 5.000-7.000 äänellä.
Mikä tulisi olemaan Helsinkimetropolin uuden 100 henkisen valtuuston paikkajako ?
33 Kok
24 SDP
17 Vihreät
8 Vas
7 RKP
5 Kesk
3 KD
1 SKP
1 PS
1 Sitoutumaton
Toisinsanoen
Kokoomus 33 ja
SDP-Vas-SKP 33
Vihreät 17 olisivat vaakakielenä (50=puolet)
jonkin muun puolueen edustajan kanssa.
Yhdessä Kokoomus ja vasurileiri nuijisivat pöytään lehmänkauppapäätöksensä 66 edustajan voimin, tai jopa pelkästään Kokoomus-SDP (57) enemmistöllä.
Tämä olisi selkeää alkusoittoa kaksipuoluejärjestelmälle, joka näkyisi myös Suomen eduskunnassa.
Vaalipiiri järjestelmä nykyisellään ei tasaa aivan äänestäjien suhteessa äänivaltaa eduskuntavaaleissa. Pienemmän asukasmäärän vaalipiireistä tulee suhteellisesti enemmän edustajia väkimäärään verrattuna.
Toisaalta tälläinen politiikka on perusteltua, sillä suurissa kaupungeissa asiat alkavat samankaltaistua selkeämmin ja edustajien on helpompi huomioida väkirikkaan alueen ongelmat halutessaan.
Harvemmin asuttujen alueiden ongelmat taas tuntee parhaiten paikalliset toimijat, joita on syytä saada väkimäärää yleisempi edustus.
Kaupunkien kohdalla, kuten Helsinki-metropolin osalta ei olisi mitään hyötyä yhdistää suuria väkimääriä entistä suuremmiksi väkimääriksi.
Ei ne ongelmat mihinkään katoa, niihin tartuttaisiin vain julkisuusperiaatteella
ja tavalliset kansalaiset joutuisivat elämään ylisuuren metropolin päätösten mukaisesti.
Tässä suhteessa tämä alkaisi muistuttaa Kreikkalaisia kaupunkivaltioita, joissa ihmisten elämä alistettaisiin täysin yhteiskunnan holhoukseen.
Tai korjaan sen verran, että lainkuuliaisten ihmisten elämä alistettaisiin entistä tiukemmin yhteiskunnan säätelyn ja määräysten puristukseen, mutta niiden lakikunnioittamattomien kansalaisten ja toimijoiden tekemisiä metropoli helpottaisi, koska metropolin hallinnon aika menisi täysin puuhastellessa miljoonan asukkaan alistamisessa megahallinnon alaisuuteen.
Kun metropolissa yhdistetään entisestään suuria kokonaisuuksia yhdeksi vielä suuremmaksi megaluokan kokonaisuudeksi, niin ei hallinto siitä yhtään tehostu, hallintoon tulee vaan lisää välikerroksia ja hallinto-organisaatiot kasvavat ylöspäin.
Aivankuten käräjäoikeuksien kohdalla ollaan luomassa vähemmän käräjäoikeuksia, mutta entistä erikoistuneempia käräjäoikeuksia, pitäisi Helsinki-metropolin kohdalla jättää nykyisten kuntien hallinto sellaisekseen, mutta luoda erikoistuneita organisaatioita ratkaisemaan pääkaupunkialueelle ominaisia ongelmia.
YTV on ollut tässä yksi edelläkävijä.
Tosin kunnan tehtävä ei ole kilpailla yksityisten yritysten kanssa, koska kunnat eivät voi menneä konkurssiin, eikä näinollen kunnan yritystoimintakaan voi mennä konkurssiin.
Sellaisen on EU:n kilpailulainsäädäntö kieltänyt markkinoita vääristävänä toimintana.
Mutta kuten tiedätte, Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa, joten kunnallisverojen tuoton käyttäminen yrittämisen vääristämiseen ei voi olla korruptiota.
Helsingin alueella yhteistoiminta on tulevaisuuden sana, mutta Helsinki-metropolin luominen hallinnon keskittämiseksi ei suinkaan tarkoita hallinnon tehostamista.
Jos asiat ovat tähän mennessä menneet päin vittua kuntatasolla, niin mitenkä ne asiat muka yhtäkkiä alkaisivat mennä Metropoli-tasolla muuten kuin päin vittua, mutta vain suuremmassa mittakaavassa.
Järkevää kuntahallinnon kehittämistä pääkaupunkiseudulla olisi vaatia riittävää pätevyyttä viranhaltijoilta, käyttää riippumattomia asiantuntijoita kuntien omien rinnalla verrokkina, edellyttää todellista osaamista aatteellisen puhdasoppineisuuden sijasta.
Asioiden tilan ja ongelmien selvittämisen ja faktojen esittäminen näihin liittyvistä relevanteista asioista on järkevän toiminnan perusta.
Se, mihin lopputulemaan poliittisin perustein päädytään esitettyjen faktojen pohjalta on sitten sitä poliittisen vastuun kantamista.
Politiikka on pääasiassa uhittelua, paskanjauhamista ja loanheittoa - parhaimmillaankin. Mutta kuntien ja asukkaiden elämä ei ole leikin asia. Jokaisella päätöksellä pitää olla merkitystä kuntalaisten tulevaisuuden hyväksi.
Joskus - tosin hyvin harvoin - politiikalla luodaan suuntaviivoja tulevaisuuteen katsoen.
Tosin tämäntapahtuessa hyvin pian kaikki varteenotettaviksi poliitikoiksi itseään kutsuvat pyrkivät kaikin keinoin vesittämään kaikki hyvät ideat, joka tehdäkseen vastustajat naurunalaisiksi tai kääntäkseen vastustajien huomion pois jostain itselle tärkeästä seikasta...
Pääkaupunkiseudun kehitys miljoonakaupungista kahden miljoonan kaupungiksi ei näillä leveyspiireillä onnistu ilman että muu Suomi tyhjennetään asukkaista tai haetaan Afrikasta suoran linjalaivalla säännöllisesti lisää pakolaisia Suomeen sosiaalituen varaan elätettäväksi.
Tyytykää vaan siihen, että Venäjän liikenteen venäläiset rekat kiertävät kehäteillä ja Suomen satamat alkavat palvella suuremmassa määrin Venäjän transito-liikennettä Suomen oman teollisen ulkomaanviennin laskiessa.
Hyvinvoinnin luomisen ongelmiin ei vastata keskittämällä kaikki asiat megakaupungin yhteen suuren virastoon.
Innovaatiotoiminnassa keskittäminen kuumentaa padan poriseman, mutta hallintoasioisssa innovaatiot on tehty jo tuhansia vuosia sitten.
Hallintopuolella lähinnä kyseessä on soveltaa olemassaolevia oppeja olemassaoleviin ongelmiin.
Ja siihen tarvitaan kyvykkäitä ja kokeineita yksilöitä, eikä suuria virastoja täynnä keskinkertaisia ja ala-arvoisia paperinpyörittäjiä.
Höyrykonekin on tehokas, ja iso höyrykone vielä tehokkaampi verrattuna pieneen höyrykoneeseen.
Jos ei ole kuullut vetykennosta, turbiinista tai edes ottomoottorista, höyrykone edustaa silloin kehityksen huippua, mutta huomatkaa - vain omien korvien välissä.
Radan ulkopuolelta asiat näyttävät aivan toisenlaiselta kuin kalkkilaivan kapteenin istuinsijalta - näin väittää kavioveikkaaja.
Hevonen ei juokse yhtään sen lujempaa, vaikka niitä pistää kymmenen rinnan...
Useamman kavion hytke vaan tuntuu tehokkaalta, mutta ei se reki kulje yhtään sen lujempaa, ellei nyt satu kyseessä oleva kivireki, johon änkyrät ovat koonneet painolastiksi kaiken mahdollisen ja mahdottomankin...
Jos viritettäessä tehonhukka on vähemmän kuin 30%, viritys on onnistunut..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.