citalopram orion 20mg

itselläni olo huononi todella kun aloitin lääkkeen vuosi sitten.Pahinta oli unettomuus ja ahdistuksen lisääntyminen.Pahoinvointi oli murheista pienin.Olo kesti noin kaksi viikkoa ja kuukauden päästä oli jo hyvä olla sekä ahdistus ja paniikitkin hävisivät pikku hiljaa. Itselleni määrättiin ensin 10 mg ja kahden viikon päästä lääkkeen nosto 20 mg:aan.Lääke olisi hyvä ottaa suunnilleen samaan aikaan joka päivä.Itselläni on ollut 1-2:den tunnin heittoja, eikä ole vaikuttanut mitään.Paketissa on viimeinen käyttöpäivä.Itse en aloittaisi juuri ennen kirjoituksia,jos pärjäisin ilman.Sinulla aloitusoireet voisivat tietysti olla helpompia.Kuka tietää.

Hei,kiinnostaisi tietää millaisia oireita sinulla on paniikkihäiriössäsi.Itse olen pitkän linjan paniikkihäiriöinen-työssä käyvä kylläkin.Minulla on kokemus citalopram lääkkeestä,ja siitä ei ainakaan minulla tullut sivuvaikutuksia.Lääke vaikuttaa varmaankin vasta kuukauden päästä aloittamisesta,ja vähitellen paniikkioireet poistuvat.Nyt en ole syönyt lääkkeitä viiteen vuoteen,mutta tällä hetkellä harkitsen taas meneväni lääkäriin.Tietysti jos pärjäät ilman lääkettä niin aloita lääkitys myöhemmin.Lääke otetaan aina aamulla,eikä ole niin minuutin päälle,

Moi! Minä syön juuri tuota samaa lääkettä ja minulla ei ole ollut muita sivuvaikutuksia kuin unettomuus. En nuku kauhean hyvin. Mahaa on polttanut silloin tällöin mutta ei sekään ole ylitsepääsemätöntä. Itse aloitin 10mg ensin viikko ja sen jälkeen vasta 20mg ja otan kanssa aamulla lääkkeen,silloin kuin herään. Ei se ole niin tarkkaa. Tsemppiä sulle!

Hei,

Minulle Citalopramia on määrätty masennuksen hoitoon ja ahdistus/paniikkihäiriöihin aivan muun tyyppisiä lääkkeitä.

Minulla aloittaessani Citalopramia 20mg, kahden alkuviikon aikoina tuli paniikkihäiriön omaisia tuntemuksia, hikoilua, käsientärinää ja näköhäiriöitä.

Kävitkö yleislääkärillä vaiko erikoislääkärillä?

Jos sinulla kirjoitukset edessä, en suosittele aloittamaan edes tuolla pienimmällä annostuksella, tietenkin sivuoireet ovat yksilöllisiä, mutta kannattaisi keskustella lääkärin kanssa ja pyytää lääkitystä joka välittömästi auttaa ahdistukseen ja paniikkikohtaukseen.
Citalopramin mahdolliset sivuoireet ovat juuri 2 ensi viikkoa lääkityksen aloittamisesta

hei kaikille!

kiitos paljon vastuksista. olen nyt todella paljon painiskellut tämän asian kanssa ja mietin joka päivä, uskallanko aloittaa kuuria ikinä.

mulla on kauhea lääkepelko, ja pelästyin aivan hirveästi lukiessani kyseisen lääkkeen tuoteselostetta: sivuoireiden määrä on aivan kauhea!! vaikka tietysti se on yksilöllistä.

aina tulee "hyviäkin päiviä", jolloin koko lääkitys tuntuu hullulta. mutta sitten taas kamalia aikoja ja jaksoja jolloin tekisi vain mieli kadota pois kun on niin paha olla. mietin aina mikä minussa on vikana kun en ole "normaali", kuten muut ovat.

mitä olisitte mieltä, jos aloittaisin ko. lääkityksen lukulomalla? se kestää kolme viikkoa, ja silloin olen vain kotona lukemassa suurimmasn osan ajasta, lukuunottamatta kirjoitettavien aineiden tenttejä. pelkään kyllä että olen siellä liian "tokkurassa".

toisaalta tuntuu että juuri tuo viikon päästä alkava lukuloma on ainoa mahdollisuuteni aloittaa lääkitys, sitten jatkuvat taas kirjoitukset, ylioppilasjuhlat, kesätyöt jne.. periaatteessa ikinä ei olisi "sopivaa aikaa" aloittaa lääkitystä, niin että saisi sivuoireet kärsiä rauhassa.

minulle lääkäri siis määräsi juuri tuon citalopramin, ja varmasti juuri siitä syystä etät epäili kaiken johtuvan taustalla vaanivasta masennuksesta. ongelmani alkoivat vasta yläasteen lopusta, sitä ennen olin kovinkin iloinen, onnellinen, terve ja hyvin sosiaalinen nuori. uskon myös itse että ongelmani johtuvat vaikeista elämänkokemuksistani, jolloin jännittäminen, paniikki, ahdistus jne. on tullut esille.

mitä minun pitäisi tehdä? lääkäri oli melkoisen tyly silloin, hänestä huomasi selvästi että hän ei olisi missään tapauksessa halunnut määrätä minulle minkäänlaista lääkitystä. kuitenkin koin se ainoana vaihtoehtona tilanteessani... :( mutta lääkärille en enää mielelläni soittaisi.

toivoisin vielä teiltä kokemuksien kertomista ja apua rakkaat ihmiset, tarvitsen nyt neuvoja todella!

Kun alotin lääkityksen huomasin että se aiheutti kauheaa väsymystä. Nyt melkeen kuukauden syötynä se ei vaikuta sillä tavalla. Keskivaiheilla aloittamisesta se aiheutti vähän ylivilkkautta. Huomasin myös että tämä lääke vaikutti orgasminsaantikykyyn heikentävästi. Joskus unohdan ottaa lääkkeen ja muistan ottaa sen silloin kun alkaa koskemaan päähän aivan hirveästi. Mielialat heittelee aivan hirveasti myös silloin. Vihasta alakuloisuuteen ja apatiaan..

Kärsitkö unettomuudesta? Kerro tarinasi.

Etsimme unettomuudesta kärsiviä henkilöitä haastateltaviksi www.tietoaunettomuudesta.fi -sivustolle. Kerro, miten unettomuus on haitannut Sinun elämääsi ja oletko saanut siihen apua?

Tarinat julkaistaan joko nimellä tai nimettömänä. Etsimme yhtä haastateltavaa myös samasta aiheesta tehtävään videohaastatteluun. Korvaamme haastattelusta 30 euron/100 euron lahjakortin toteutustavan mukaan.

Jätä yhteystietosi:
Johanna Salovaara, Kaufmann Agency Helsinki Oy,
[email protected] tai Puh. 050 575 2414.

Olen nyt käyttänyt Citalopramia noin 7 kk ja olen todella tyytyväinen siihen. Syön edelleen 20 mg päivässä eikä ahdistuskohtauksia ole tullut alun jälkeen. Lisäksi vuosia jatkuneet päänsärkyni parantuivat neljä päivää lääkkeen aloittamisen jälkeen. Paniikkikohtaukset ovat myös lieventyneet, tietysti vieläkin saan erityistapauksissa kuten ukkosella mutten niin voimakkaita. Alussa hävinneet seksihaluni ovat myös palanneet, ehkäpä elimistö on tottunut lääkkeeseen. En aio luopua tästä vielä kun siitä ei ole mitään haittaa minulle.

Itse aloitin viikko sitten tuon citalopramin 10mg annoksella ja kyllä siitä hivenen huono olo tulee. Ei se mitenkään ylivoimaisen paha olo ole mutta hiukan tympeä kuitenkin. Ihan ensimmäisinä päivinä oli vähän huimaustakin. Iltaa kohti tuo olo kuitenkin aina paranee.

Olen mies ja valitettavsti nuo lääkkeet eivät käy, orgasmi ei tule, olo on huono en muista mitä aamulla tein, joskus lähden vain ajamaan päättömästi johonkin,ns pikkumania, painajaiset, hikoilu, nälkä, muttei pysty syömään, täysin sekaisin koko ajan. Sitten sain Diapamia. Ei sivuoireita, mutta auttaa tarvittaessa todella hyvin. Syön silloin tällöin, joskus turhaankin, mutta riippuvuutta ei ole minulle tullut. Syön noin 90 tablettia vuodessa. Lääke auttoi myös orastavaaan alkoholismiini. Tosin viinaa olen aina vihannut krapuloiden takia. Ehkä se sopisi sinulle, en tiedä, mutta hyvä lääke, oikein käytettynä.

fuckyou

Olen reilu parikymppinen nainen ja aloin syömään Citalopramia (20mg) vaikeaan paniikkihäiriöön ja masennukseen viikko sitten. Sain myös 10mg Diapamia kohtauksiin ja ahdistustilanteisiin. Pameja saan lääkärin mukaan ottaa 1-3 päivässä. Citalopramilla aloitettiin 10mg ensimmäiset kuusi päivää ja tänään täysi 20mg.

Olen ollut melko tyytyväinen lääkkeisiin, osittain siihen vaikuttaa varmasti myös niiden henkinen turva (=voi lähteä kaupungille, kun tietää, että laukussa on mukana rauhoittavia jos tarvitsee ottaa lisää). Kuitenkin hankala sivuoire on hirvittävä väsymys. En tarkoita mitään pientä uneliaisuutta, vaan tänäänkin olen ensin nukkunut reilut 10h yöunet, juonut aamukahvit, nukkunut 3h lisää, hortoillut valveilla pari tuntia ja nukahtanut jälleen melkein kolmeksi tunniksi ja yhä väsyttää. Diapamia en ole tänään ottanut ollenkaan, joten epäilen, että Citalopramin nostaminen tekee tämän erityisen väsyneen olotilan.

Toinen sivuoire on ollut ruokahaluttomuus. Tämä varmaan liittyy osittain myös uneliaisuuteen ja uupumukseen, koska välillä kyllä tunnen fyysistä nälkää, mutta mitään mielitekoja ei ole enkä yksinkertaisesti jaksa syödä mitään vaikka koko päivän olisin elellyt vedellä ja kahvilla.

Oletan näiden olevan vain parissa/muutamassa viikossa ohimeneviä sivuvaikutuksia. Jos sama meno jatkuu, niin ainakin kesäkuntoon tässä ehtii vielä tulla ihan vahingossakin.

Voi harmi kun näitä myrkkyjä määrätään myös ihan väärin perustein!
Tai ei tutkita tarpeeksi olisiko jokin muu vaikka aiheuttanut "olotilan"...

Nämä myrkyt vaikuttavat alentavasti mieshormoneihin! Testosteroni tason lasku on taattu kun käyttää näitä. Ja pidempi aikainen käyttö laskee hormonitasot niin alas, että ihmisen normaali hormoni tuotanto ei ikinä tule saamaan sitä kohdalleen, jolloin potilas on "joutunut ikuiseen oravanpyörään. Ja lääkräit tietävät tämän, tai pitäisi tietää, mutta yleensä heillä on kytköksiä lääkefirmoihin, niihin samoihin joiden lääkkeitä syötte! Asian voi varmistaa mittauttamalla kilpirauhasarvot ja hormoniarvot ihan verikokeella, jos hormoniarvot ovat alle raja-arvojen, niin lekurilta voi kysyä miksi näin? Jos ei sitten ole runsaan ylipainoinen joka jo itsessään laskee hormoniarvoja. Näin itselläni oli, eli ole enään. Ei pillereitä eikä ylipainoa.

Niin, oireet on ihan samat hormonivajeissa kuin masennuksissakin. Tietysti on aina poikkeuksia, mutta eipä yhdestä lisä verikokeesta haittaakaan ole, tosin jos lekuri ei laita verikokeisiin, niin voipi kysellä miksi näin...

Testosteronin puutosoireita
o Seksuaalitoiminnot
libidon heikentyminen
erektion heikentyminen
yöllisten erektioiden huononeminen
o Psyykkiset ja vegetatiiviset oireet
Lisääntynyt hikoilu
kuumat aallot
aloitekyvyttömyys
ahdistus
masennus
unihäiriöt
o Fyysiset oireet
Osteoporoosi
selkäkivut
murtumat
lihasatrofia
gynekomastia
ihon kuivuminen
lihasvoiman heikentyminen

Pitkällä aika välillä monet mielialalääkkeet tasaavat mielialaa "liikaa". Lyhytaikainen käyttö usein aidosti helpottaa käyttäjän tilannetta ja oloa sekä saa aikaan sen, että masennuksen alta henkilön luovuus ja minäkuva pääsevät esiin. Sosiaaliset kyvyt ja itseluottamus voivat myös kasvaa. Juuri näin kävi minullekin.

Mutta mutta...

Pitkällä aikavälillä mielialalääkkeet (citalopram mukaan luettuna) eivät olekaan mitään ihmepillereitä. Lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa mikään ei enää huvita, joskaan ei haittaakaan. Tästä seuraa aloitekyvyttömyyttä, joka äärimmäisenä voi pilata elämän ja urakehityksen.

Olen nyt juuri tästä syystä päättänyt kahdeksan vuoden käytön jälkeen lopettaa lääkkeen. Muutuin vuosien saatossa kunnianhimoisesta (joskin itseäni kohtaan liian vaativasta) 19-vuotiaasta lopulta työttömäksi yliopistopudokkaaksi, jota ei huvita mikään. Elämä on kokonaisuudessaan mielialalääkkeiden kanssa vaikeampaa kuin koskaan mielialavaihteluiden ja ahdistusoireiden kanssa. Sitä ei vain itse huomaa, koska saamattomuus ja turha tyhjäkäynti tuntuu mielialalääkkeen käyttäjälle olevan ihan jees. Stressi, pelko, ahdistus ovat myös hyviä asioita. Ne saavat ihmisen toimimaan. Ilman niitä ainoa tapa saada toimintaa aikaan itsessään on positiivinen (ei pakosta ja velvollisuuksista lähtevä) motivaatio, jota mikään ihmelääke ei sinuun saa!

Minut pakotettiin aikanaan osastolla aloittamaan tämä lääke, vaikka en itse olisi koskaan mistään hinnasta ottanut yhtäkään psyykelääkettä käyttöön. Pelkäsin, että kun mieliala tasoittuu, lähtee myös kunnianhimo ja motivaatio sekä onnistumisenkokemukset. Ja niinhän siinä kävi.

Lopetusoireet olivat kuitenkin niin kauheat, että kesti kahdeksan vuotta saada lopetettua! Vaikka lopetin tuskallisen hitaasti. Älkää hyvät ihmiset aloittako mitään lääkitystä! Älkää vaikka olisi kuinka kamala olo ja vaikea elämä! Puhun ihan kokemuksesta ja pitkästä sellaisesta. Aluksi minäkin olisin täällä kirjoittanut, että älä tuu mulle sanomaan, etten tarvi masennuslääkkeitä kun ilman niitä olen itsemurhan partaalla/ahdistunut/paniikkihäiriöinen/itsevihainen/hullu jne. Mutta kun kehityksen avain onkin, että huomaat, mitä olet niiden lisäksi. Aina, korostan AINA on parempi oppia elämään vaikeassa tilanteessa ja vaikeiden omien demoniensa ja piiskureidensa kanssa kuin lopettaa ne lääkkeillä. Ne eivät ole koskaan kestävä ratkaisu!

On nimittäin jotain vielä pahempaa kuin jatkuva itsemurhan partaalla oleminen. Nimittäin se, kun huomaa, ettei kahdeksan vuoden aikana ole saanut aikaan mitään eikä ole ollut kukaan tai mitään!

Itselleni ei citalopramista koskaan tullut yhtäkään sivuvaikutusta. Se oli kuin taikalääke, kuin tehty minulle. Puhuin sen puolesta kaikkialla ja hakuin maan rakoon ne, jotka yrittivät sanoa, että masennus on voitettava ilman lääkkeitä, mutta nyt tiedän, että he olivat oikeassa.

Jos sinä pystyt ylipäänsä pitkittämään jonkun lääkkeen aloittamista (esim. aloitan sen, kun kirjoitukset ovat ohi) älä aloita sitä! Et tarvitse sitä!

Aluksi kaikki saattaa sujua hyvin. Vuosiakin. Haitat alkoivat näkyä vasta vuosien päästä. Erityisesti herkät ihmiset (kuten minä), jotka koko ajan keinuvat jumalten keinussa taivaan ja helvetin välillä, tavallaan tarvitsevat mielialanvaihteluita toimiakseen. Ilman niitä muuttuu haluttomaksi zombieksi, jota lopulta ei kiinnosta mikään itselle rakas tarpeeksi paljon, että sen tekisi. Pakkoa ei enää ole, siitä lääke pitää huolen. Mutta pakko on myös hyvästä!

Lopulta on vaikeaa pysyä työelämässä tai koulussa. Olen myös lihonut 35 kiloa ja se on minulle ihan ok! Eikö se jo ole aika pelottavaa? Ennen olisin ollut kauhuissani ja piiskannut itseni lenkille, mutta nyt kaikki on vain tasaista kuin laa laa-maassa!

Lisäksi minusta alkaa tuntua, että suurin osa suomalaisista on väärin diagnosoituja. Masennuksen sijaan heillä saattaa olla esimerkiksi persoonallisuushäiriö. Minulla on epävakaa persoonallisuus ja vaativa persoonallisuus. Masennukseen sisältyy, että mieliala säilyy PELKÄSTÄÄN alakuloisena viikkoja, jopa kuukausia! Sopiiko tämä sinuun vai heitteleekö mieliala ja vahteleeko ahdistuneisuus päivän sisällä? Jos mielialalla on tapana heitellä rajusti, todennäköisempi diagnoosi olisi epävakaa persoonallisuus.

Tuota itse en tilaa mitään lääkkeitä noista verkkoapteekeista intialaisia valmisteita voi olla mitä hyvänsä.Resepti jos puuttuu on rikos kyseessä.

10 vuoden Citalopramin käyttö ja lopetus tuhosi elämäni.

Kiitos kirjoituksestasi, ggtgte ! - Olen käyttänyt fluoksetiinia 15 v, lopettanut sen hitaasti käyttäen vähennyksiin vuoden. Sitten ilman lääkettä ja tosi hyvä olla pelkästä tiedosta, että sotkua ei kehossani olle... Kestin suht. ok paljon yli puoli vuotta ja tykkäsi kovin kun sain kokea herkät tunteet, ihan uusia hienoja juttuja pääsin puhtaana(!) kokemaan, joskin itkemistäkin, mut pidin siitäkin. Sitten tulivat tosi pahat ahdistuskohtaukset ja ihan mustat elämiseni ja elämän näkymät, täydellinen näköalattomuus elämääni. Pelkäsin sekoamista. Sit lääkärillä. Aloitin ihan pienellä määrällä fluokset. uudelleen, mutta olen päättänyt, että vai muutama kuukausi, sit jätän taas. - Olen hyvin vihainen että lääke minulle aikoinaan tyrkytettiin ja nyt hyvin pettynyt. Pelkään tuota aivoainetta, josta oikeasti ei tiedetä - mitään.
- Samaa mieltä, kärsin vaikka, mutta ilman lääkettä yritettävä elää, ja, pyrittävä ratkomaan ne vaikuttavat ongelmat, jotka oireissa kärsimystä teettää. Ratkaisukeskeistä terapiaa kehiin ja sitä voi tehdä itsekseenkin tai vaan maallikonkin tuella asioistaan keskustellen. Kantsii pyrkiä korjaamaan elämänsä 'tyyliä', asenteita. Monenlaiset asiat voivat helpottaa.

Miksi käytit lääkettä niin pitkään? Lääkettä tulisi käyttää vain pahimman yli ja vaikuttaa itse syyhyn. Siis tehdä itsekin asioille jotain.

Hei..kokeillut vuoden verran välillä taukoa...Ensi 20 meni unet sit 10. Seksi halut katos totaalisesti. Aina ku lopettaa lääkkeen tulee seksi halut takas. Pakko tyydytystä monta kertaa päivässä. Paniikioireeseen ja pms oireesen määrätty. Täytyy sanoa että otan kaiken paniikin ja vitutuksen takas. Yhtään nappia en enää syö. Ehkä se oli tarkoitus. Toki jaksoin ja olin muka tekopirteä aikaansaava. Mut jotenki zombi kun söin näinkin vähää määrää.

Jaaha, taidat ottaa kyseiset todella vakavasti. Lääkkeitä ei todellakaan oteta sekunnin tarkkuudella, pääasia että suht ja joka päivä. Mielialalääkkeet vaikuttavat vasta muutamassa viikossa ja sivuoireet harvinaisia radikaalina. Tuo hidas vaikuttaminen kertoo paljon myös tuosta "sekunnin tarkkuudesta" (kunhan et tuplana vedä tai kokonaisia päiviä jätä..).
Ja toivottavasti sinulla ei ole oikeasti sitä pahaa, saati kroonista, koska mielialalääkkeet eivät kyseisiin vaikuta - kokeiltu on viim. 15 vuotta eri vaihtoehdoilla ja rauhoittavat kuulemma kielletty kaikilta, joten ryyppäämään taikka eläkkeelle ja ryyppäämään, jotta ruokakaupat hoituu heiltä, joilla ei ole varaa maksettuun palvelusväkeen.
Enkä onneksi ole alkoholisti lääkärien vaatimuksista huolimatta, mutta ihan vain vinkiksi mitä on sinullakin edessä..

Bentsot ylivoimaisesti parhaita ahdistukseen ja paniikkihäiriöön sekä jännittämisiin,elimistöä rauhoittavina myös hyviä nukahtamislääkkeitä!!
MUTTA EDELLÄ MAINITTU KOSKEE VAIN SITÄ KÄYTTÖÄ MIKÄ ON MÄÄRÄTTY !!!
Halpoina huono bisnes lääketeollisuudelle,siksi niiden saantia on vaikeutettu suomessa!

Olen syönyt kolmisen kuukautta citalopram 20mg.en saa mitään aikaan,olen väsynyt ja vaan makaan sohvalla!Nyt lopetan kun en ole edes masentunut,paniikihäiriöö silointällöin!Nyt ei enää,parempi lopettaa nyt kuin vuosien päästä,kirjoitusten perusteella!

Hei! Minun mielestä voit kyllä alkaa citolapramia käyttää heti,minäkin syön niitä samoihin oireisiin,kun aloitin niiden syömisen,oli pari päivää vähän kuvottava olo ei muuta,nyt olen jo syönyt niitä noin 2v ja olo on paljon parempi! Olen aina ottanut niitä aamulla,aamu puuron jälkeen! Nyt vaan aloitat niiden syömisen rohkeasti! Onnea kirjotuksiin ⚘ Tv:Anja 💕