Onko muilla huurtumisongelmaa Pihlan nelinkertaisissa ikkunoissa. Alkaa ärsyttää ikkunoiden joka-aamuinen huuruilmiö.
Pihla Termo
huurtuuu
197993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mitä merkkiä suosittelisit?
... ikkuna on jos se on nelikertanen niin se vaan huurtuu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000578&posting=22000000030492711
Laskettiin tuossa pikasesti et hyvän kolmilasisen (jopa kunnolla tiivistetty vanha MSK) ikkunan ja tuon nelilasisen eron suoma säästö on NOIN
1 EURO/VUOSI/NELIÖMETRI.
Jos ikkunapinta-ala on esim. 15 m2 niin siinähän säästää jo n. 15 euroa vuodessa.
Se on kuulkaa 1500 euroa sadassa vuodessa.... heh!
Viime kevään Jyväskylän messuilla Pihlan myyjä arvioi minulle ikkunoiden iäksi 20 vuotta!
Meidän taloon sai talomyyjä myytyä termo ikkunat.
Tuossa laskelin jollakin VTT energiajuniori 4.5 ohjelmalla (excel) jonka netistä löysin.
Ikkuna-ala 24m2 U-arvo 1,2 energiankulutus 3845kwh vuodessa. (normi ikkuna, useat paljon suuremmalla U arvolla esim 1,4)
Ikkkuna-ala 24m2 U-arvo 0,85 energiankulutus 2723kwh vuodessa.
Säästöä olisi silloin 1123kwh vuodessa.
8,5 centin sähköhinnalla on n.95Eur vuodessa.
95Eur/24 on tällöin noin 4eur/m2 säästö. olisko siinä 1euro/m2 säästölaskelmassasi pieni virhe?
Kysymyksessä on kai kolmilsisen ja nelilasisen välinen vääntö. Laskusi on heti pielessä U-arvon kohdalla. Jos taloosi olisi asennettu kolminkertaiset ikkunat, niin U-arvo olisi ollut korkeintaan 1,0, parhaissa jopa alle. Oletan, että olisitte silloinkin panostanut energian säästöön. Eli turhasta kuule olette maksanut, kun nyt on vielä tullut ilmi nelinkertaisten ikkunoiden ongelmat.
Mikä tuossa U-arvossa nyt niin pielessä on?
Pihla Termo 4-lasinen ikkuna.
: kopioitu pihlan sivuilta
Pihla Termo on teknisesti omassa luokassaan:
Lasiosan U-arvo 0,65 W/m2K
Koko ikkunan U-arvo 0,85 W/m2K
http://www.pihla.fi/inet/pihla/fi/akp.nsf/frameset/Frameset?OpenDocument&left=/inet/pihla/fi/akp.nsf/WEB_Nav?OpenView&navcat=Ikkunat&main=/inet/pihla/contman.nsf/0/6109849255D793E8C225721A0021251D?opendocument
Että näin.
Ainahan voi yrittää kaunistella hankintansa hyötyä. Kovin laitoit huonoksi vastapuolen U-arvon.
Laskusi vähän mättää. Ettet vain ole Pihlan myyjä, kun väität Pihlan olevan U-arvoltaan omassa luokassaan. Niinhän tietysti onkin, jos Skaala on vielä paremmassa luokassa.
Jep.
Kyllä ne vuosi sitten muut vaihtoehto-ikkunat oli tuolla 1,19 U-arvolla.
Kohta sopimuksien kirjoittamisen jälkeen tuli Skaalalla joku malli missä oli U-arvo n. 1 luokkaa. Hinta olisi ollut kuulemma vain vähän korkeampi kuin perus puu-alumini-ikkunan.
Paketin mukana kun tuli nuo ikkunat, niin ei toimittajissa ollut (?) niin hyvin valinnanvaraa (skaala ja pihla).
Lisähinnasta en tiedä kun kauppamies myi ne mukaan "samalla hinnalla" kuin normi-ikkunat.
Tiedä sitten mitä paketin hinnasta oikeasti säästynyt kun olisi 3-lasiset valinnut.
Vaikea varmaan kovin äkkiä lisähintaa säästää mutta sielä ne on talonseiniin laitettuna niin myöhäistä rypistellä.
Antaa nyt katsoa sitten kuinka huurtuu tai ei kun joskus taloon pääsee asumaan.
Mitään tässä myymässä ole.
Skaalan 4 lasisessa ikkunassa U-arvo on 0,8.
En ole tehnyt kovin laajaa vertailua mutta ei kai ne U-arvot paljoa toisistaan poikkea / valmistaja.
Ei tarvii hermostua.
Keskustellaan ihan sivistyneesti vaan.
Pitää vaan kommentoida kun joku väittää jotain ilman parempaa tietoa.
Kaikki on suhteellista ja on tietty turhaa verrata parasta ja huonointa keskenään. Esitin keskustelussa vain oman kohteeni tiedot.
Kun u-arvo menee alle 1:n niin siinä huurtuu vaikka olisi kaksilasinen. Kyse on lasin ulkopinnan lämpötilasta. Mitä parempi ikkuna sitä lähempänä ulkoilman lämpötilaa ja sitä helpommin huurtuu.
Työskentelen lasialalla ja teemme mm. ikkunavalmistajille lasielementtejä. Huurtumisesta sen verran, että kyseessä on vain tietyillä keleillä harvoin tapahtuva ilmiö, mikä osoittaa, ettei lämpövuotoa oli juurikaan, eli ikkuna on lämpötiiveydeltään hyvä. En tiedä kyllä tarkasti Termon rakennetta, mutta lasitekniikasta tiedän kuinka se toimii. Eli turvallista hankkia matalan U-arvon ikkuna ja harvoin tapahtuva huurtuminen ei vahingoita ikkunaa, mutta silloin tietysti on huono näkyvyys ulos.
Noniin siinä on pihlan myyjä unostanut kertoa, että ikkuna on lämmin ja huurtuu varmasti.
Jos ikkunan haluaa huurteettomaksi on ikkunan väliin saatava riittävä tuuletus eli tiivisteet poikki ylhäältä ja alhaalta ulkopokasta jolloin tupla tuplan lämpö hyötyhän menee siinä joten kuka toope on kesinyt tälläisen ikkunan samahan se vaikka villoitetaan ja pannaan seinä umpeen, tälläisessa ikkunassa on myös toinen ongelma ku se pitää lämmön välissään kesäisin niin olen nähnyt puolenkymmentä ko. ikkunaa ulkolasit haljenneet.
Parin vuoden päästä on tulossa selvästi tiukemmat energialuokka vaatimukset, joten kyllä Skaala ja Pihla on ihan oikealla tiellä kun hakevat tehokkaampia ratkaisuja. Mitä eroja näiden kahden ikkunassa? Minä ainakin suosin alhaisimpia U-arvoja vaikka ei energian hinnassa saisikaan heti takaisin.
U_arvohan on laskettu neliön ikkunalle jos koko muuttuu niin muuttuu arvokin ja jos ja kun otetaan karmit mukaan on arvo aivan toinen kuin valmistaj ilmoittaa.
Eikä ikkunoista ole tulemassa ns luokkia ne on jo olemassa siis A , B, C jne, mutta A-luokka esim on sama kuin seinä eli repikää tästä
se on
Lasiosan U-arvo 0,65 W/m2K
Koko ikkunan U-arvo 0,85 W/m2K
Miten saat tuosta eri U-arvoja jos koko
muuttuu.... :)) heh heh
Kun lasiosa on 0,65 ja neliön ikkunassa puite nostaa arvon 0,85:een. Puitteen u-arvo on siis neliön ikkunalle 1,05
Teepäs neliön ikkuna neljästä pienemmästä ikkunasta. Puitetta on silloin tuplasti verrattuna yhtenäiseen neliön ikkunaan. Mitä mahtaisi olla u-arvo. Olisikohan jo liki 1? Kannattaa siis suosia yhtenäisiä ikkunoita eikä useampaa pientä ampumaluukkua.