Vene-lehden kovan tuulen kaavion mukaan Oceanis 40 kulkee kovassa vastatuulessa 1,5 mpk samassa ajassa, kuin Finngulf 41 tai Maestro 40 pääsevät vain 1 mpk. Onko kaavion kovan tuulen asteikko väärin päin?
Kaavalaskennan kukkasia
eskom
101618
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei, kyllä se on ihan oikein, laita moottori käyntiin niin pääset sinäkin perille.
Onhan se nyt päivänselvää, että kovalla tuulella vene on sitä nopeampi, mitä pienempi sen maksimi purjeala on. Metri pois mastosta ja menis vielä lujempaa.
on se hirveetä, joku purjevene nopeempi kuin toinen. Hyi saatana! Nopeus on purjeveneen tärkein ominaisuus.
Vene-lehti "testaa" paatit kevyen kesäkelin pienellä päiväpurjehduksella saariston suojassa. En muista, että koskaan olisi tehty avomeripursien testiä niissä olosuhteissa, joihin avomeripursia käytetään. Onkohan niin, että testaajillakin työaika päättyy klo 16? Senköhän takia ei testiveneitä ei purjehdita pitempiä matkoja, ei edes kovassa tuulessa eikä yöllä. Työajan puitteissa varmaan ehtisi käydä kiertämässä edes Hgin kasuunin 15m/s tuulessa, mutta se taas vaatisi säätilan seuraamista.
Minusta sopiva testilenkki olisi vaikkapa Gotska Sandön kierto syys-lokakuun viikonloppupurjehduksena. Tulisi kerrankin käytännön havaintoja noiden tyhjänpäiväisten "tuulensietojen" ja "kovan tuulen kaavioiden" sekä vessansuuntien arviointien sijaan. Hellan suojatanko tuntuu olevan tärkeämpi kuin vaikkapa meripunkkien toimivuus avomerellä. Edes hätäohjausjärjestelmää ei testata. Kaikki todelliset testit jäävät veneen ostajan tehtäväksi. Ei Vene-lehden testi varmaankaan ole vastuussa siitä, jos esim. Oceanis 40 ei käytännössä olekaan kovan tuulen kryssissä sellainen ohjus, joka jättää FG:n ja Maestro 40:n kauas taakseen.
Kieltämättä avomeri veneitä tulisi testata niiden oikeassa elementissä, eli muutaman vuorokauden matka vaihtelevissa olosuhteissa. Nykyiset testit lähinnä huonoja vitsejä. Muutaman päivän matka joutuisi ottamaan tavaraa mukaan nukkumaan jne jne voisi olla huomattavasti enemmän kerrottavaa, veneen todellisesta käytännöllisyydestä.
Siis ei Vene-lehden taulukosta suoraan tule, että olisi 1,5 kertaa nopeampi kuin toinen. Nuo kaavat kyllä todella teoriassa antavat sen, että pienipurjeinen vene on jäykkä, ja ne eivät esim. runkomuotoa huomioi, joka kuitenkin kovassa kryssissä on oleellinen.
kaavion vaaka-akselilta nopeudet Oceanis 3,4 solmua ja Finngulf 2,3 solmua. 3,4 jaettuna 2,3 on noin 1,5. Pitääkö kaaviota tulkita jotenkin eri tavalla?
Vene-lehden kaavioissa vaaka-akseli ei ole solmuja vaan suhdelukuja (jäykkyys/paino kovan tuulen osalta ja purjepinta/paino kevyen tuulen osalta). Mutta olet oikeassa etteivät kaavat huomioi kaikkea nopeuteen vaikuttavaa; on vaikea uskoa että luovilla järjestys olisi kovalla tuulella kaavion mukainen. Mielestäni käytännön havainnot saaristossa eivät tue kaavion mukaisia nopeuseroja.
Varsinkin tuo kovan tuulen luovi on täyttä humpuukkia. Sen mukaan purjeeton vene olisi äärettömän nopea ko. olosuhteissa, sillä purjeiden kallistava voima on mukana "jäykkyydessä", kuten hyvin voi havaita siitä, että Hanse on mukamas nopeampi fokalla kuin genualla.
vähän likaa, ja aloin nähdä solmuja, vaikka katsoin kaaviota uudelleen. Hölmöintä noissa kaavioissa on, että ne antavat vääriä mielikuvia. Jäykkyys- ja tuulensietokaavion voisi korvata reivauskynnys-taulukolla. Kaavioita laadittaessa ei ole otettu huomioon itsestään selvyyttä, eli purjekoon säätelyä tuulen mukaiseksi.