kun kerroit ettet halua minua.. Eihän siinä ole mitään järkeä, koska minä haluan sinut.
Ethän ollut tosissasi..?
Sano, ettet uskaltanut sanoa todellisia tunteitasi ääneen elämäntilanteesi vuoksi. Sano, että pidät minusta ja että myös sinä haluaisit enemmän kuin ystävyyttä. Ei tässä ole mitään järkeä, mehän sovimme toisillemme niin hyvin..
Hemmetti. Voisiko muka meitä parempaa paria olla? Sinua täydellisempää kokonaisuutta? Kukaan muu ei omaa yhtä ärsyttäviä luonteenpiirteitä kuin sinä. Kenelläkään muulla ei ole niin ihanan mustaa huumorintajua ja hellää sydäntä kuin sinulla. Olemme niin samanlaisia mutta toisaalta, täysin erilaisia. Tarviiko meidän edes puhua kun tiedämme jo mitä ajattelemme...
Mutta tästä asiasta kyllä tarvis. En usko sinua kun sanoit ettet tunne mitään. Et ole voinut olla tuntematta mitään. Se ei voi pitää paikkaansa, ei voi..
Sano että et uskaltanut kertoa totuutta :(
Ethän ollut tosissasi..?
Sano, ettet uskaltanut sanoa todellisia tunteitasi ääneen elämäntilanteesi vuoksi. Sano, että pidät minusta ja että myös sinä haluaisit enemmän kuin ystävyyttä. Ei tässä ole mitään järkeä, mehän sovimme toisillemme niin hyvin..
Hemmetti. Voisiko muka meitä parempaa paria olla? Sinua täydellisempää kokonaisuutta? Kukaan muu ei omaa yhtä ärsyttäviä luonteenpiirteitä kuin sinä. Kenelläkään muulla ei ole niin ihanan mustaa huumorintajua ja hellää sydäntä kuin sinulla. Olemme niin samanlaisia mutta toisaalta, täysin erilaisia. Tarviiko meidän edes puhua kun tiedämme jo mitä ajattelemme...
Mutta tästä asiasta kyllä tarvis. En usko sinua kun sanoit ettet tunne mitään. Et ole voinut olla tuntematta mitään. Se ei voi pitää paikkaansa, ei voi..
Sano että et uskaltanut kertoa totuutta :(
Vastaukset 55
Vanhimmat
tollasii asioita vois sanoa, kysy niitä suoraan.
Mutta totta se vaan on.Järki (?)kai antoi kerrankin armoa mulle.
tuon päähäsi, tykkään sinusta, kaikenlaista tuli sanottua joskus pakosta, en edes muista kaikkea. Tottakai me kuulutaan yhteen.
Muista ja varaudu siihen että on myös minun kaltaisia, joilla ei välttämättä ole tarvetta olla toisen tunteen alla, eivät ymmärrä vastarakkautta kun eivät varmaan saaneet sitä sitten tarpeeksi lapsena. Tai luultavasti ja todennäköisesti puuttuu vaan empatiakyvyt ja sosiaaliset hienostuneisuudet. Sydän joka niin kovin lämmin, lämmittää sekin vain itse itseään.
On yksi joka muiden mielestä on niin sanottu ollakseen parini, samanlaisia, ulkoisesti. Ehkä jopa muutenkin.
Ja syystä.
Koska on klooni mutsistani.
Olenhan elänyt vuosikymmeniä, kai nyt tunnistan ne piirteet hänestä ja itsestäni.
Kuinka voi sanoa toiselle että sori, olet täysin kuin mutsini, et vain ulkoisesti.
Ihmiset näkevät ulkokuoreni, niin symppiksen ja kaverin. Ei minulla kavereita oikeasti ole, vain koska en niitä osaa edes arvostaa. Itken ja itken vaan itselleni, säälin itseäni.
Vain yksi ihminen on sanonut minulle suoraan että olen itsekäs. Olin hämmentynyt kuinka tarkkanäköinen voi olla, koska hän on oikeassa.
Ajattelustasi en tiedä mitään.
Harvemmin ajattelen sinua, mietin vaan omaa rakkauden tunnetta toista kohtaan, ihastuksia, kyynisiä tavoitteita kun ei tavoita niitä haaveita.
Mutta valehtele en silti koskaan, en itselle, en tunteista.En muille. Ne ovat parempia puoliani, hyviä ominaisuuksiani
En siis uskaltanut kertoa totuutta,
jätin asioita kertomatta, kuten kai minulla on tapana. Kertoa valikoidusti, tietyille ihmisille juuri sopivasti.
Olet hyvä ja kaunis ihminen, jolla on vaan nyt joku illuusio minusta, katsonut sivusta. Olen varmaan sopiva sinulle, mutta olen pahoillani. En vaan tunne mitään ja olen kuitenkin yrittänyt itselleni sinuakin herättää.
En voi mitään. En voi itseäni pakottaa.
Ja olen pahoillani että olen näin heikko,
etten edelleenkään sitä oikeasti kerro. Onko sopivaa edes kertoa?
Olen antanut syitä ja mielestäni merkkejä, eivätkö ne riitä... onko pakko aina paljastaa se todellinen syy vaikka se on karu ja ruma?
...mitä tarkoitat.
Vahinko, että kävi näin. Sinun menetyksesi, koska en ole aiemmin tuntenut ketään kaltaistasi...
Hyvää jatkoa.
Toivottavasti tämä teksti oli minulle!
Toivoisin sen olevan totta, niin että pääsisin tästä piinaavasta ja epämääräisen kiusaavasta ajatuksesta eroon!
Et millään vois vihjaista, kenelle tää oli?
Oliko tää mulle vai ei?
Halloo!!!!!
Voinko oikeasti tietää kuka siellä on...
Ehkä jos kysyt siltä oikealta jos tahdot todella tietää...
niin pitäisi minkunkin omalta, mutta sain vastaukseni jo aikoja sitten ja todella selvän sellaisen. Oliko silti väärin antaa itsensä kuvitella että ehkä oli tapauksessa myös takana jotain muuta...
Mutta minulla nyt on vaikeus unohtaa mitään elämässäni muutenkaan, kaikki kuin eilistä.
Ole parempi ja unohda, jatka matkaa.
Koska tälle ei kukaan voi oikeasti mitään, ei se etene koskaan mihinkään.
On sulle jossain luvassa paljon parempaa.
Tämä oli suloiselle koiralle
(jos ei tuo kerro mitään niin tuskin koskee teitä)
Ihana kulta, mennään naimisiin ja saadaan monta pientä hauvaa?
Ei tule kauppoja, anna vihje, olenko se minä!
Sanoitko koiralle? No, sithän se oon minä ;)
En minä sitä tämän kautta hänelle muutenkaan viestitä. Eihän siinä ole järkeä. Tämä nyt oli oma purkaus kun minne muualle kirjoitat?
En nyt varmaan tänne kirjoittaisi jos olisi elämässä hyvä olla, ei tuntuisi mikään pahalta.
Yritän toki saada tilaisuutta kertoa suoraan jos hän osoittaa vielä jotain, mutta ei voi antaa kuin vihjeitä, merkkejä jos toinen ei oikeasti tee mitään... ei kysy viettämään vapaa-aikaa, ei vihjaa tunteista. Kuitenkin mielestäni ulkoisesti aika selvä tapaus ja vedin jossain välissä vähän laudan alta, en tiedä miten on nykyään asian laita. Toivottavasti on mennyt eteenpäin elämässä, nuorehko naisenalku.
Sinulle syötän niin paljon vihjeitä kuin tarvitset...
sano vaan jos tarvitset vielä lisää toteamaan ettei ole sinun tapaus
no hyvä ,senhän tiesitkin, etten voi enää pitää sinua. Tai no sinähän oven raosta karkasit.
Lampaat vievät liikaa tilaa ja muut perverssiydet.
be anyone!
Meni ohi toikin :(
Ihmis-tuntija :)
Jätin itse myös asioita kertomatta...
Jos tässä tunnustetaan kerta, voin nyt kertoa mitä omasta valikoidusta kertomisesta jäi: Olet klooni pelkurista. Kait se yrittäminen jää vähän vähäiseks kun oikeasti haluaa miehen eikä hilleriä. *tipu tapu tipu tapu*
Uusimaa "taiteilijat" opiskelijat, vaihtunut väri tukassa, vaihtunut väri elämässä, kirkas, aurinkoisen kultaa. Kaikkea hyvää, tsemppiä.
mitäköhän vielä...
toivottavasti ei tarvitse kelata ja miettiä.
Jotkut pääsevät aika helpostikin eteenpäin,
niin ei voi sillai tietää.
Itse en varsinaista todellista syytä koskaan ole saanut ihastuksiltani myöskään.
Se on vaan joku ympäripyöreä 'se vaan on näin ja mitä voin sanoa' ja niinhän se on, eivät ole velkaa kertoa ja voiko olal näin, niin töykeä... Mutta eipä pääse koskaan muuten eteenpäin kun sitten vaan miettii.
Rakensin ja viimeistelin tarinani täällä, koska itsesuojeluvaistoni kertoi jo alkuun ettei häneen voi luottaa. Vaikka ihminen näin ihastuu ja lopulta jopa rakastaa, on otettava huomioon myös luottamus, vastavuoroisuus ynnä muut. Jos jotain pahasti mättää niin oman itsensä puolesta on paras pysyä poissa vaikka niin hyvältä ja unelmaiselta vaikuttaa.
Kohta voi hyvällä omatunnolla taas edetä elämässä, vähän sellainen olo ja sellainen kutina että jotain hyvää edessä.
Elämän ensimmäinen ihastus ei koskaan sanonut mitään tunnustukseeni, kartti vaan jälkeen. Piti kai eräästä toisesta. En sitä silloin kyllä tajunnut, sain kelata miksi, vuosia.
Ymmärsin että vikoja minussa.
Siitä kehkeytyi 10 vuoden vääristynyt omakuva, josta kärsin edelleen ja josta irti pääseminen vaatii jatkuvaa itsensä vakuuttelua.
Joka kerta kun saan pakit, yllättäen syy on se että olen jotenkin vastenmielinen, peräti epämuodostunut, vaikka en ole pahannäköinen. Kuulemma söpö ja nykyyän komea...
No voit sanoa mitä haluat. Et ole elänyt elämääni yhtään sen enempää kuin minä sinun.
En usko että tiedät millaista on elää veitsenterällä vuosia. Miettiä joka päivä itsemurhaa yms...
Jos en ole siinä ohella jatkuvasti metästänyt naisia ja kerännyt siinä rohkeutta niin en voi sanoa kuin että...
näin joskus
Olen mielestäni kerännyt aika hyvin rohkeutta. Et ole sitä nähnyt, etkä tule näkemään
En tullut tänne nostamaan omaa arvoa, hehkuttamaan.
Jos yrität saada minua vihaiseksi niin ei kannata, saatan olla loppupeleissä jopa henkisesti ehkä fyysisestikin ääritapauksessa väkivaltainen, tai ainakin ennen...
Ja usko pois kun sanon
Tahtoisin todella, tahtoisin olla hilleri.
semmoinen pieni munaton mutta mukava. Elää toisen hillerin kanssa, en tässä vitun pimeässä maailmassa.
Yritän elää täällä kuitenkin niinkuin muut. Jos suoritukseni ei ole vahvaa niin olen pahoillani, mutta ainakin yritän.
kerran jos toisenkin ennen kuin teet mitään ratkaisuja tämän koirasi suhteen. Ajattelet niin mustavalkoisesti - joko tai. Tarviiko kaiken aina johtaa johonkin loppuelämän pituiseen avioliittoon? Eikö ihmisestä muilla tavoin voi välittää ja olla olemassa toiselle, olla ystävä?
Tuli vain paha mieli kirjoituksestasi. Tuskin oli minulle, mutta ihan hyvin olisi voinut ollakin. En kai ymmärtänyt motiiviasi tähän kaikkeen, joten vaikeaa on hahmottaa mikä olet ja miksi teet mitä teet. Tunteistani olen silti jo kauan ollut varma.
niinnojoo toki voin olla ystävä jos tahtoo olla ystävä, mutta en voi olla sen enempää.
Se on varma että ystävyyteen jää, eikä siinä ole kyse edes päätöksestä. Ei herää mitään.
Mitä tulee elämänperspektiiviin, tiedostan nykyään etten näe asioita oikeen edes mustavalkoisesti, enkä toisaalta harmaasti vaikka olen kai suht järkevä.
En kykene välillä näkemään värejä ollenkaan, kun on niin paljon mahtunut nuoreen ikään jo kaikkea epämukavaa ja malleja että mielessä oikean ja väärän, soveliaan ja oudon käytöksen hahmottaminenkin on outoa. Ja saatan kertoa arkoja asioita suoraan ajattelematta koska en itse hahmota että niissäkään on mitään outoa...
Minulle pitää kertoa suoraan. Ihmiset ei tosin tiedä sitä ja olettavat vaan että tajuan kaiken "normaalisti", mistä syntyykin joskus ihan "hauska" sekamelska.
Olen minäkin tunteistani varma. Rakastan jotakuta toista. Kyllä hän senkin tietää, kaikki sen tietää. Mutta olen kuka olen.
En tiedä mitä täällä teen. Tai no pidän nykyään runoista, luen niitä täältä
rakastat toista? Jos sanoit hänelle sen suoraan niin varmaan hän loukkaantui, eikö niin? Tai tunsi ainakin riittämättömyyden tunnetta ja pettymystä. Koska jos kerran olet hyvännäköinen, komeaksikin kehuttu niin nainen ei varmastikaan ensimmäisenä usko, että torjumisesi syy on tuo, jonka sanoit vaan helposti uskoo että vika on hänessä. Joko pidät häntä liian rumana tai lihavana jne...jotain, joka ei kelpaa sinulle.
Onko se nainen jotenkin loukannut sinua, vai miksi olet niin haluton edes tutustumaan häneen paremmin? Mistä tiedät, millainen hän on lopulta? Ehkä sinullakin on vain kuvitelmia, niinkuin uskot hänelläkin olevan sinusta.
Jos olisi minulle, niin vaikeaa olisi kuvitella käytöksesi perusteella, ettei muka mitään tunteita puoleltasi ole ollut, koska monissa asioissa olen enemmän saanut sinulta, kuin keltään toiselta.
Mutta ei kai voi olla minulle, koska en tiedä ketä hän rakastaa ja onko koskaan sellaisia tunteita ollut minua kohtaan. Ainakin olen aina uskonut että jotain on hänenkin puoleltaan...
rakastat ja miksi?
keskustelua loppuun, ei siitä saa selvää kuka enää vastaa ja kenelle. Mutta sinulle...olet todella itsekäs, näet hirveän vaivan tulla tänne kertomaan mutsisi klooneista, muttet uskalla suoraan sanoa toiselle ettei kiinnosta. Mitä vi**tua sitten pelkäät. Jos viestisi olisi minulle, voisin sanoa vain että sori, en voi tajuta asioita, jos niitä ei minulle kerrota. Jatkan siis ihasteluasi, tee sinä niinkuin vi**u parhaaksi näet..
kirjoitettu myös sinulta... suloinen pikku koirani. Sateen kastelema uitettu koira. Mitä ihmettä kirjoitat, en ymmärrä yhtään näitä viestejä.. jatka matkaa??? Ensin kirjoitat tuolla ettet voi välittää kuin siitä mutsisi kloonista (oliko se sulta), tässä annat ykskaks ymmärtää että saattaisit sittenkin välittää... missä on näiden juttujen punainen lanka nyt?? Jatka sinä matkaa, jos haluat, minä en tahdo.. T. Rakastava Rakkisi, joka ei ole sinua unohtamassa.
ole äitisi vaan oma itsensä, joten älä syytä häntä äitisi virheistä vaan ota selviää millainen hän oikeasti on.
on näin ristiriitaisia, joka toisessa välität ja joka toisessa et. Olet todellakin hukassa, mutta kannattaisiko miettiä kumpaa, jos tulet tänne kirjoittamaan noinkin TUNNISTETTAVASTI. VÄlitätkö vai et? en saa noista selvää, eri ihmiselle vastaat eri tavalla.. sivusta tämä oli, kuten sinun ihailusikin
tahtoisin tietää onko nuo sulta, koska luettuani koko ketjun loppuun asti olen valmis luovuttamaan, jos ne ovat sulta. Tottakai luovutan, jos sulla ei ole tunteita. Olen jo sen verran nähnyt, että uskon molemminpuoliseen rakkauteen, sitäkin on.. sanopas nyt selvemmin kenelle on. Koira osuu, muu on erittäin epäselvää..
oletko nyt selvinpäin? Ei pahalla, en vaan saa selvää..
no ei kannata ainakaan uskoa liikaa. Olen ystävällinen ja hauska. Se ei välttämättä tarkoita että olisi mitään tunteita.
Saatikka että osaisin arvata toisen tunteita.
Siis ei jutussa ole mitää muuta kuin se että muistuttaa kaikella tavalla äitiä, ja minun tapauksessa se ei ole niin hyvä asia, koska joskus aikoinaan harkinnut muuttavani jonnekkin afrikkaan, huitsin nevadaankin salaa, ettei tarvitse katsella niitä persoonia.
Ei hänessä siis persoonanakaan mitään vikaa. Hän vain muistuttaa sellaisista itselle läheisistä ihmisistä joista haluan lomaa, paljon omaa tilaa.
Ei pitäisi karsia ystäviä mutta en usko että parhaita kavereitakaan koskaan olemme, ellei nyt jotain radikaalia muutosta ala omiin juttuihin tulemaan.
Kaikki tietää kiinnostukseni kohteesta, se on varmaa. Järjestin kai aika shown
Hän selvästi pitää etäisyyttä ja on pähkinä mitä yritän miettiä
Tai no eihän ne varmaan usko kukaan että oikeasti rakastan. Varmaan katsovat että en tiedä mistä puhun mutta en voi sille oikeen mitään. Tästäkin voisi kirjoittaa kirjan.
varsinkin se varmasti herättää epäluuloa kun käyn silti välillä treffeillä ja toisaalta sattuma kyllä pilaa ne tapaukset yleensä jotenkin, vaikkei sillai ole kanssakäymisissä ongelmaa. Mutta kun siis sanoi ettei voi auttaa, ja kuulin toiselta selityksen ettei häntä kiinnosta. Olen jutellut paljon, jopa psykiatrille tapauksista. Lähinnä he ihmettelivät että 'mitä vittua', meidän välisistä kirjeistä ynnä muuta...
Muttan omista tunteistani olen kyllä varma, tunteet on helppoja. ajatukset, maailman hahmottaminen on vaikeaa.
Ja on myös muita mahdollisesti ihastuneita. Tai näin olen ainakin huomannut esim hänestä jonka kanssa leikin silmäpeliä ja kun lopetin enkä kysynyt edes ulos, en tiedä mitä oletti. Tuntui silloin että haki etäisyyttä, ehkä oli ujo en tiedä mutta unohdin kokonaan hetkeksi, en tarkoituksella! Sain vaan jostain aavistuksen
että rakastamani henkilö ehkä välittääkin.
Oli aika pettyneen oloinen hän myöhemmin. Ja sitten oli se yksi sormuksellinen nainen jolle annoin todella selvän katseen vastaan tullessa, siitä ei ole sen enempää hajua, mutta kyllä se oli aika selvä "the look" minkä annoin. Uutena vuotena kai "iskin" jonkun varattua muijaa, kun heillä oli välit rikkoontumassa. En kyllä mielestäni iskenyt enkä yrittänyt mutta monen mielestä liikuin jossain äärirajoilla ja petikamat oli yllättäen kadonnut kun menin nukkumaan.
Ja melkein kaikki näistä tapauksista on päivittäin samoissa tiloissa, eikä yhdelläkään varmaan hajua muista. Olen myös kuljetellut siskoni nimeä kahvikupissa. voi olla että niistäkin on kuviteltu että olen vielä varattu, tms. ei ole kukaan koskaan kuitenkaan kysynyt.
Siis...
Voihan näitä kaikkia juttuja spekuloida loputtomiin
Näin kun kelaan kaikkea välillä niin ihmissuhderintamalla olen varmaan lähinnä huonoja uutisia.
Tai välillä sanon ihan omaksi mielenrauhaksi että kuvittelin koko jutun, ja unohdan että saan yöllä unta.
Johtuu ihan saamista malleista, tai paremminkin niiden puutteesta käytökseni, kun en tiedä mitä teen ja silti olen kai kiinnostava, erikoinen.
Ja ihmiset ei sinäänsä sitten unohda. Lukion ajoilta ihastuneilla on olleet ihan samat katseet vielä kun olen nähnyt uudestaan.
Silloin en hyväksynyt itselleni että joku oikeasti pitää minusta, ja okei yksi oli oikeasti mielestäni ruma.
Olin silloin nuori ja pinnallinen. Jos nyt näkisin, ehkä pyytäisin ulos ja tutustuisin persoonana.
Tämän lukemisen perusteella varmaan tahdotte jotain tuntomerkkejä että osaatte kiertää minut kaukaa
Toivotavasti tuo ei ole oikea syy torjua ketään. Koska se nainen on varmasti tehnyt jotain, kenties on holhoavan tuntuinen tai suojelevan oloinen, mutta täytyy ottaa huomioon, että suurin osa naisista on kuitenkin sellaisia, äidillisiä:) Ei se ole pahe, jos se pysyy kohtuuden rajoissa.
Miehet usein alitajuisesti valitsee naisen joka muistuttaa heitä äidistään. Onkohan tästä jotain tutkimustakin tehty, mutta ainakin mitä on seurannut tuttuja pareja ja anoppeja... Ja naiset taas valitsee isää muistuttavan miehen. Jos isä oli ****pää, niin valitettavasti usein myös se mies... Onneksi tämä "kehä" voi myös rikkoa.
saahan sitä nyt toivotella hyvää jatkoa... en mielestäni ilmoittanut että todella pidän. Mutta välitänhän minä toisesta, ihmisenä. En minä vihaa ketään. Onko pakko joko vihata, ei pitää ollenkaan, tai pitää vähän ja silloin on aina heti toivoa? Ei ole
en myöskään tunne sen kummemmin mitään vaikka välitän sinusta ystävänä 'tavallaan' sekin,
puolituttuna
ykskaksi noin epäselviä lauseita etten saa millään selvää mitä sanot. Tarkoitin että tässä ketjussa puhut ristiriitaisesti, välillä välität ja välillä et. Kirjoitat siis tässä nyt epäselvästi. En puhunut tosielämän toivotuksista. En kysele muilta mitään susta, ei siinä ole järkeä. Sä voit itse sanoa suoraan ettei kiinnosta, en mene rikki. En nyt ole varma voisiko nuo olla sulta, kirjoitat sen verran epäselvästi. Ehkä olet joku muu koira, en tiedä. Mutta olen kyllä valmis uskomaan että voi olla sulta. Vähän vaan ihmettelen, mutta ehkä pidit kaipailuistani. Sanoisit nyt selvemmin tai jospa sanoisit suoraan tuolle ihmiselle, ei kai se nyt niin vaikeaa ole, luopua yhdestä ihailijasta, sittenpä saat rauhan sinäkin.
Onko meillä(teillä) yhteisiä kavereita, koulututtuja, työkavereita? Mistä me tunnetaan toisemme? Sanoit aiemmin, että tuttuja ollaan, tai puolituttuja... muutit sen sellaiseksi.
Miksette puhu kahdenkesken, ihan kuin kaverit konsanaan. Mitä jos toinen ei ikinä saa tietää, että hän on sinulle yhdentekevä? Mitä jos hän rakastaa sinua ja toivoo jotain....Miten olette oikein saaneet asiat noin sekaisin?
Tiedän tämän. Että haetaan alitajuisesti äidistä. Itse olen huomannut että haen alitajuisesti enemmän piirteitä mummostani, persoonana.
En ole koskaan hankkimassa lapsia. Sehän nyt on ihan selvä jo näiden tekstien perusteella.
Uutta ja exoottista, sitä haen. Jotain mikä on mahdollisimman, mahdollisimman kaukana perhe-elämästä
olet joku muu koira. Koska kirjoitin kaiken niin että oikea henkilö kyllä hoksaa ja tajuaa nuo ilman sen kummempia selityksiä, mietiskelyjä...
jos nuosta ei pysty päättelemään eikä tajua niin et ole se...
tuskin on täällä muutenkaan
Muistaakseni tein kyllä aika selväksi. Taisin jopa loukata. Mutta kun tiedän miten ihastuneena itsekin toimii ja toiminut juuri tuo ap.
Ei usko vaikka sanottu. Kuinka selvästi se pitää sanoa? Pitääkö todella sanoa muistutat mutsia, tai olet ruma, halveksin sinua?
ei kiitos
että tajuan tuosta paljonkin, mutta kun olet niin ristiriitainen tässä ketjussa. Et välitä kuten kerrot, mutta jotkut viestisi tässä ketjussa ovat ristiriitaisia. Sano tämä mulle suoraan, mun on jo unohdettava sut ja nämä jutut, jos et välitä. Kyllä sä kirjoitat nyt epäselvästi, sisältö ei ole epäselvää, vaan pisteiden puuttuminen yms. Saatan olla tuo koira, mikset kerro tätä mulle suoraan, eikös sitä nyt tarjottu taas sitä mahdollisuutta sanoa suoraan???? En tiedä, aika paljon vaan osuu sun jutut...
eihän sun tartte noin sanoa, eihän sun tartte selitellä miksi et ole kiinnostunut. Sanot yksinkertaisesti että "sori, en ole kiinnostunut". Selvästi, sanoilla..
kun kirjoitit tuon "Muutit se sellaiseksi". Se tuosta kirjoittajasta tekee niin epäselvän, kun juttu muuttuu koko ajan. tarina muuttuu. Jos tämä onkin joku provo nyt, juttu muuttuu sitä mukaa kenelle vastaa..
miksi kirjoitit toisessa viestissä suloiselle koiralle ja toisessa, että hän on ruma. Miten tämä menee? Miten voi yhtä aikaa olla suloinen ja ruma? Vai oliko tuo suloinen, jokin muu?
ah, en tarkoittanut että hän on ruma. Sanoin yleisesti siis jossain viestissä että pitääkö todella kertoa ihmiselle jos hän on mielestäni ruma
Ja tuo 'suloinen koira' on suora lainaus jostain mitä kirjoitin viestinä aikoinaan, pitäisi siitä tunnistaa tuollaisenaan
se ongelma onkin, että tunnistan sen jostain. Mutta miten tuo aloitus muka sopii mihinkään. En ymmärrä. En siis ole aloittaja. Ja miksi kirjoitit tuossa vastauksessa, jossa puhuit suloisasta koirasta, että välität. Muissa viesteissä et välitä pätkääkään. Tästä ketjusta saa sellaisen kuvat että välität ja et. Lue itse aiemmat vastauksesi, tottakai ne sotkee..
Ei rakki, ei koira
'suloinen koira'
se on suora lainaus otettu
aikaisemmasta viestikonseptista joskus,
jossa ilmaisin että hän on liian hyvä
minulle.
Ja tuo ap. kosketti aika paljolti minua kuvailut sinäänsä. Varsinkin nämä ärsyttävät luonteenpiirteeni
ei siis viesti täällä, vaan muualla
tähän "Ja miksi kirjoitit tuossa vastauksessa, jossa puhuit suloisasta koirasta, että välität. Muissa viesteissä et välitä pätkääkään. Tästä ketjusta saa sellaisen kuvat että välität ja et."
Tuo minua eniten kiinnostaa, miksi välität yhdessä viestissä ja muissa et?
en löydä tästä ketjusta itse oikeen edes sitä mistään. Taidan vaan tässä yleensäkin lakaista omat pölyt nurkkaan.
Mutta joo yleisesti olen kai melko mukava ihminen ja välitän ihmisistä yleisesti. Yleensä.
On myös se menneisyyden ajatusmaailma joka on asioista vähän eri mieltä ja tulee varmasti taas vahvana takaisin jos juon alkoholia.
Ah joo olen alkoholisti, se rajaa aika paljon.
Puhuin itselleni ja takaisin aika pimeitä ja koko ajatusmaailma oli ihan sanonko mistä, suoraan helvetistä silloin aikoinaan joskus vuosia takaperin
mutta juu
Mahdoinkohan kirjoittaa epäselvästi johonkin?
...vaikka puhua omasta ihastuksestani
Ei sen väliä
Jos olet hän "rakki" niin kyllä tunnistat tästä ryppäästä heti että se olen minä. Ei kukaan muu saa tällaista aikaan
Ja jos nyt tunnistit itsesi, niin jatka matkaa. Oikeasti. Ja lupaan että ilmaisen heti ajatukseni jos jotenkin taas lähestyt SELVÄSTI.
Koska minulla on ongelmia erottaa yleensäkin jos joku näyttää kiinnostuksensa jotenkin, hakeutuu lähelle tai yrittää saada aikaan verbaalista kontaktia.
Minulle on kerran muija sanonut sylissäni suoraan että voisimme tehdä yhdessä pieniä medianomilapsia, enkä oikeen ymmärtänyt vinkkiä.
Tajusin vasta jälkeenpäin että jaa niin ehkä se olisi tahtonut jotain. Säväkkä mukava muija. Luuli varmaan etten olisi kiinnostunut...
tunnista olevani tuo rakki, enkä tunnista sua. Koiran vain ja jotain muuta. Sinä puhui yhdessä viestissä myös ihmisestä, josta pidät. SELVÄSTI. Se minua kai sotki, kun puhuit tuosta mutsisi kloonista, mutta yhdessä viestissä ihan kuin jotain muuta. Samassa "haarassa", jossa nämäkin viestit on. En saa selvää. Olet joku muu tai et kirjoita minun koirastani. Koska en tuota aloitusta voisi allekirjoittaa. Ota näistä selvää, jos olisit hän voisit kyllä kertoa jotain oikeasti, ei tästä ketjusta ainakaan saa kuin ajatukset solmuun. Kuka on kuka ja mitä haluat ja mitä et. En saa selvää. Ei ollu mulle siis, typerää kuvittelua.. mukavaa sunnuntaita.
Mukavaa sunnuntaita! :)
Kuvittelua itselläkin välillä
Sitten vaan nollaan ne pois
ja noh jos oli
oikean ihmisen viesti
niin se on too bad...
ei voi olettaakaan että
edes luin
Kyllä tosi tarkoitus
tulee tämän palstan ulkopuolelta
Jos nainen on nykyään kiinnostunut
toisin kuin ennen niin eiköhän
sen osoita...
En aikuisten oikeasti ota täältä mitään vakavasti, vaikka olisi kuinka tarkkaan selitetty yksityiskohdat.
huom. suomessa esim.
alkoholisteja 30 000 - 100 000
kuinka paljon on vaaleatukkaisia?
kuinka paljon on nuoria naisia?
...jnedespäin
ja yleensä ihmiset ei anna täällä edes tuntomerkkejä. Sen pitäisi kertoa että
on nainen tai mies... ja tapauskuvailut.
Niitä tapauksiakin riittää loputtomiin.
Uusia joka päivä. Joku voi tulla kirjoittamaan
tapauksesta joka oli 10 vuotta sitten, mutta ei sitä mainitse...
että niin. Minusta sitä voisi miettiä paremminkin sunnuntain ratoksi
aikaan sekavan ketjun. Nyt taas toivot jonkun ottavan yhteyttä ja äsken et sitä missään nimessä halunnut. Mä taas meen sekaisin täällä, taidan vaihtaa chattailuun tai meseen tai mitä niitä on, ja jättää nää palstat muille..
on pakko olla älyttömän ihana;)
...vapaana kuin taivaan lintu!
lukea ,kun koiraksi haukutaan
niinkuin kaikki muukin nykyään
no joo ehkä jätän itse tämän tähän.
Ei ketään näin koiraksi haukuta, jotain mitä viestittelin joskus suoraan, vaan vinkki, ei muuta.
En kirjoitellut mitään provoja, vähän epäselvä ulkopuolisen lukea kun annoin osaksi kirjoituksia jotka perustuu ihan inside tietoon ja sitten toisaalta taas yleisesti elämästäni.
että juuri noin se on! Jumpe... Mutta mehän kumpikin ollaan sanottu noin? vuorotellen. tai joo, sä et ole koskaan sanonut ettet halua mua. Joten jos tämä olis jommaltakummalta meistä niin se olis sinulta. En lukenut muita vastauksia ennen tätä kun halusin sanoa mitä ajattelen, ennen kuin muut vastaukset sekottaa. Eikä aikaakaan elämässä aina ole kuin kaikkein olennaisimmalle ja sinä ja minä olemme se olennaisin.
Haluan sinua! haluan sinut! rakastan sinua!
That's final.
mitenkää mut tää sun viesti oli ihan paras! =)