tammikuun alusta on tullut outoja, vihlovia ja humahtavia päänsärkykohtauksia, joihin on liittynyt aluksi käsien, kaulan ja naaman puutumista. lievää näköhäiriötä on ollut. Olen käynyt lääkärissä tämän takia, sydämessä ja veressä ei ollut kuulema mitään vikaa, virtsassakaan ei mitään, ja neurologit eivät olleet erityisen huolestuineita mistään. Kolmas lääkäri sanoi että kaikki johtuu niskan ja hartioiden jumituksesta. Mikä voi olla tottakin. Ja paniikkihäiriötä veikattiin myös, mikä selittäisi sinänsä puutumisen ja sen semmosen. Tuli parin viikon tauko kaikesta, ja nytten noin viikko sitten pään vihlomiset alkoivat äkillisesti, ja nytten viimeiset 3 päivää iltaa kohden on alkanut tulemaan samoja kohtauksia. Osaan nytten ottaa tämän rennommin, että paniikkikohtauksen tuomat oireet katoaisivat, tai lieventyisivät. Viikon aikana olo on ollut voimaton, välillä herään yöllä siihen että kohtaus meinaa tulla ja nukahdan uudestaan. Olo ei ole kovin kehuttava, ruokahalua ei ole, mutta syön silti. Oksettavaa oloa on ollut, mutta en ole oksentanut. Kun televisioon katsoo, tai tietokoneruutuun, kuva väreilee häiritsevästi. On ollut vähän poissaoleva olo myöskin. Näkö ei ole sinänsä huonontunut, mutta huomaan jotain ärsytystä näössä. Olisiko neurologi huomannut jos kyse olisi aivokasvaimesta?
Vai onko kaikki vain niska/hartia-ongelmaa?
Olen yrittänyt venytellä ja jumpata, mutta näin lyhyellä aikavälillä en ole huomannut muutosta.
kiitos.
Eilen taas kävin sairaalassa kovan sydämentykytyksen takia ja pään vihlomisen.
Ensviikolla magneettikuvaus ja huomenna otetaan testejä.
Vai onko kaikki vain niska/hartia-ongelmaa?
Olen yrittänyt venytellä ja jumpata, mutta näin lyhyellä aikavälillä en ole huomannut muutosta.
kiitos.
Eilen taas kävin sairaalassa kovan sydämentykytyksen takia ja pään vihlomisen.
Ensviikolla magneettikuvaus ja huomenna otetaan testejä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tuonee vastauksen tärkeimpään kysymykseesi, mikäli pelkäät aivokasvainta. Kannattaa odottaa sen tulosta.
Kuulostaa ihan minulta n. vuosi sitten. Aika outoa että sinua ei oteta vakavasti tai et saa lähetettä tarkempiin tutkimuksiin.
Eräänä yönä (murphyn laki!) minulle tuli taas puutumiskohtaus mutta en voinut liikkua itse ollenkaan. Kohtaus kesti n. 20 min. Sain kyydin sairaalan ja vaadin tutkimuksia ja likvorista (selkäydinnäyte) selvisi että kysessä on herpesenkefaliitti. Kaikenlaista seuraamusta siitäkin taudista on jäänyt (epilepsiakohtauksia, näköongelmia, tasapano...) joten kehottaisin sinua vaatimaan magneettikuvausta ja likvorin ottoa.
...kuinkahan monella tuokin diagnoosi on noilla oireilla? Veikkaan, että niskat jumissa yhdistettynä paniikkioireisiin ja autonominen hermosto on hirttänyt kiinni "stressitilaan". Kannattaa tietty tutkia, mutta ei kannata heti jotain tosi harvinaista tautia tarjota diagnoosiksi. Tyhma!
Joka toista haukkuu...
eipäs oteta nyt tuollaista linjaa!
voi olla hyvinkin mahdollista että stressi korjaa satonsa,ja sen takia on tällaista helvettiä ollut viimeiset kaksi viikkoa. Mutta eihän sitä todellakaan tiedä, ja sen takia sain todella nopeasti ajan magneettikuvaukseen, ihan vain sen takia että suljetaan pois vakavammat jutut.
Kohtaukset on ollu sen verran pahoja, että muutamaan kertaan ambulanssimiehiä olen joutunut vaivaamaan.
Ei tässä nyt kenellekään pidä kuoppaa kaivaa tai mitään, eiköhän asiat selviä aikanaan. Pitää vain kuitenkin yrittää löytää ne ongelmatekijät ja ratkaista ne :)
Ensimmäinenhän lääkäri sanoi että minulla voi olla epilepsia, eikä ollut. Ei kannata heti takertua ensimmäisiin vastauksiin mitä tarjotaan.
Ja jos aivokasvainta ollaan heti kättelyssä nyt rajaamassa pois, niin mistäs sitä tietää, monella ne alkavat oireettomina, eikä tule mitään kouristuksia, oksentelua, tai varsinaista kaksoiskuvaa. tiedän yhden tapauksenkin.
Mulle neurologi sanoi tässä taannoin (itselläni ollut huimausta, puutumisia, päänsärkyä, huonovointisuutta, näössäkin välillä jotain...oireet jatkuneet pahempina jo toista vuotta), että kun ei ole silmävärvettä ja refleksit ym. testit normaalit, niin ei voi olla mitään vakavampaa.
Antoi diagnoosiksi jännitysniskan ja oireeni johtuvat todennäköisesti stressistä.
Lievään paniikkihäiriöönkin mulla on kyllä myös taipumusta.
Olin nyt myös sisätautilääkärin tutkimuksissa ja kaikki muut arvot (melkoisen kattavat veri- ja virtsakokeet) normaalit, paitsi yksi hormooniarvo, mutta sekin voi kuulemma olla ihan joku tilapäinen ja harmiton juttu. Kaikki oireeni eivät nimittäin täsmänneet tuon taudin kuvaan, joka tuon hormooniarvon nousuun liittyy. Sen nousuun on kuulemma muitakin selityksiä olemassa.
Asiaa tutkitaan vielä vatsan kuvauksilla (sekin julkisella puolella, kun olen rahaton henkilö).
Pään magneettikuvausta ei sen sijaan kukaan ole katsonut aiheelliseksi.
Hyvähän se kuitenkin on, jos tuonne pään magneettikuvauksiinkin pääsee.
Tuntuu vaan siltä, että ihan helposti sinne ei aina lähetettä saa ja jos ei ole rahaa, niin ei ole mitään mahiksia edes yksityiselle puolelle.
Pitää varmaan olla tosi pahat päänsäryt, näköhäiriöt ja esim. tuo silmävärve yms., että saa julkiselle puolelle lähetteen.
Eikö tuossa yhdessä tietämässäsi tapauksessa ollut havaittavissa todellakaan mitään kasvaimeen viittavaa? Kyllähän sen luulis jotenkin ilmoittavan itsestään, eri tavalla esim. kuin jokin jännitysniska, ainakin tietyn ajan kuluessa.
??
siis mitä tuolla silmävärveellä tarkalleen tarkoitetaan?itselläni nimittäin on sellasta että välillä silmissä vilisee edestakasin vähän aikaan.esim makuulla tai jos istun paikallaan kauan.lisäks tota keinuvaa huimausta
En tarkalleen tiedä, mutta minulla ainakin lääkäri syynäsi silmät lampulla ja sen jälkeen ilmoitti, että värvettä ei ole. Kerroin hänelle (välillä pitkiäkin aikoja) silmiä vaivaavista elohiiristä, mutta sanoi heti, että sillä ainakaan ei ole asian kanssa mitään tekemistä, on ihan eri juttu.
Joo kyl mulku on katottu noi silmät valolla ja "seuraa kynää" - menetelmällä eikä mitään lääkärit sanonneet. kai se sitten on eri juttu
on silmien edestakaista liikettä. Sitä tutkitaan juuri tuolla "seuraa kynää menetelmällä". Itse en kyseistä vaivaa ollut huomannut, ennen kuin neurologi sen löysi. Nyt kun sen olemassaolon tietää, huomaa että silmää kääntäessä ääriasentoihin kuvasta ei saa tarkasti selvää, kun se heiluu eestaas.