Maailma nenee

Loistava esimerkki siitä, mihin demokratia vääjäämättä johtaa.

Demokratiassa yksinkertainen kansa valitsee edustajansa. Se on demokratian ensimmäinen heikkous. On tutkittu, että kansa valitsee edustajikseen vain hieman itseään älykkäämpiä ihmisiä. Kunkin ehdokkaan älykkyysosamäärä on vain n. kymmenen pistettä korkeampi kuin häntä äänestäneen joukon.

Toinen heikkous on se, että kansalla ei ole mielenkiintoa ja aikaa seurata, eikä kykyä ymmärtää ja muistaa edustajiensa tekemisiä. Huolimatta edustajien äänestäjilleen epäedullisista teoista, nämä äänestetään yhä uudestaan valtaan. Tuttuus on turvallista.

Kolmanneksi politiikka vetää ahneita ja vallanhimoisia ihmisiä puoleensa kuin paska kärpäsiä.

Kun näiden lisäksi sosialismi ja sen kehittyneempi muoto, fasismi, tarjoavat poliittiselle eliitille suurimman vallan ja suurimman taloudellisen hyödyn, niin poliittinen eliitti vie demokratiaa kuin pässiä narussa. Saksa vietiin Hitlerin toimesta fasismiin hyvin nopeasti. USAlla se on kestänyt huomattavasti kauemmin, johtuen sen vapauden perinteestä. Mutta sekään ei kestä loputtomiin demokratian alla.

Ei ole olemassa rahan fasismia. Fasismi on sosialismista johdettu poliittinen järjestelmä.

Fasismi pystytetään seuraavasti:
Valitaan yksi kappale sosialistisia talouksia. Säännellään markkinat viimeistä piirtoa myöten. Niin, että valtio määrää kaikesta taloudellisesta toiminnasta. Sekoitetaan siihen suuryrityksiä, jotka eivät voi toimia ilman valtion suosiollisuutta. Annetaan taikinan muhia.

Vola, eipä aikaakaan kun yritysjohtajat ovat löytäneet ne valtion virkamiehet ja poliitikot, joiden suosiollisella avustuksella yritykset saavat luvan toimia markkinoilla ja vielä yksinoikeudella.

Rahaeliitti voi ryöstää kansaa vain sosialistisen sääntelyn ja ahneiden poliitikkojen avustuksella. Jos niitä ei ole, niin rahaeliitin on pakko alistua vapaiden markkinoiden kilpailuun, jossa pärjää vain, jos vastapuolet eli pääasiassa kuluttajat ja työntekijät ovat tyytyväisiä.