Hyvin eristetyt matalaenergiatalot lisääntyvät nopeasti ja syövät markkinaosuutta maalämpötoimittajilta.
Pasiivitalot eivät tarvitse käytännössä lämmityslaitteita lainkaan, ne lämpiävät hukkalämmöllä.
Valtio on alkanut myös myöntää korkotukea ainoastaan matalaenergiataloille. Korkotukea voi hakea kunnasta johon rakentaa. Korkotukilainamäärän osuus on enintään 80 % rakennuskustannuksista.
Näihin hankkeisiin on lähdetty ilmaston lämpiämisen vähentämiseksi.
Lisätietoja aiheesta saat oman kuntasi rakennusvalvonnasta, joka myös määrittelee onko talosi matalaenergiatalo, jossa lämpöhävikin tulisi olla vähintään 40% normitaloa pienempi.
Tietoa löytyy myös kotisivuilta www.ara.fi
Pasiivitalot eivät tarvitse käytännössä lämmityslaitteita lainkaan, ne lämpiävät hukkalämmöllä.
Valtio on alkanut myös myöntää korkotukea ainoastaan matalaenergiataloille. Korkotukea voi hakea kunnasta johon rakentaa. Korkotukilainamäärän osuus on enintään 80 % rakennuskustannuksista.
Näihin hankkeisiin on lähdetty ilmaston lämpiämisen vähentämiseksi.
Lisätietoja aiheesta saat oman kuntasi rakennusvalvonnasta, joka myös määrittelee onko talosi matalaenergiatalo, jossa lämpöhävikin tulisi olla vähintään 40% normitaloa pienempi.
Tietoa löytyy myös kotisivuilta www.ara.fi
Vastaukset 19
Vanhimmat
Suomenmaassa passiivitalon lämmitykseen ei riitä hukkalämpö.
Kyllä lämpiää, mikäli on passiivitalo.
Jos puhutaan vielä Etelä-Suomesta, johon pääosa taloista kuitenkin rakennetaan, ei enää ole käytännössä lämpötilaeroja edes keskeiseen Eurooppaan.
Eikös eteläisen suomenkin mitoituslämpötila ole -26 astetta? Pitäisi muutama päivä vuodesta pärjätä tuollaisessa lämpötilassa. Ehkä jonkilainen lämmitin olisi hyvä? Energiaa muutamassa päivässä tietenkään ei paljon mene, mutta kuitenkin.
Hassu juttu miten passiivitalon määritelmä oli pari vuotta sitten sellainen että eristykset ovat niin hyvät ettei lämmitystä tarvita ollenkaan; ei edes kvuoden kylmimpänä päivänä.
Pari vuotta sitten puhuttiin minimienergiataloista joiden kulutus on korkeintaan 1/4-osa verrattuna määräystasoon. Nyt puhutut pasiivitalot ovat tätä sarjaa. Ainakin mitä vtt:n kirjoitelmista olen lukenut.
Mikä on se Etelä-Suomi minne pääosa Suomen taloista rakennetaan?
Se voisi olla vaikka Jyväskylästä alaspäin.
Hyvin eristetty ilmatiivis talo kestää muutaman päivän pakkasjaksonkin kohtuullisesti, huonelämpötilan paljonkaan laskematta.
Mutta ainahan voi tehdä vaikka takan varalle, tai vaatimattoman sähkölämmityksen lattiaan.
Yli 20 asteen pakkaspäivät voi nykyisin laskea täällä Etelä-Suomessa miltei sormissa.
Se on kuitenkin selvää, ettei Passiivitaloihin kannata rakentaa raskaita lämmitysjärjestelmiä.
Helsingin ja Oulun keskilämpötilojen ero on kahden asteen luokkaa, J:kylän ja Oulun ero on noin puoli astetta. Pakkasjaksoja tulee olemaan edelleen, mutta ei läheskään joka talvi. Varaava kuoritakka on varmaan hyvä varuste passiivitalossa.
Alkuperäinen ideani oli käynnistää keskustelu, kannattaako talonrakentajan investoida maalämpöön tai muihin monimutkaisiin ja kalliisiin lämmitysjärjestelmiin ?
Ei kannata, koska eristämällä, melko halvalla saadaan energian kulutus lämmitykseen todella pieneksi. 1000-2000 kWh eli 100-200 litraa öljyä vuodessa lämmitykseen, varmaankin hieman valaisee ajatusta muutaman pakkaspäivän mahdollisesta kulutuksesta.
Jollakin kivitalovalmistajalla on betonielenteissä 50cm styroksia. Tuollainen voisi olla hyvä lähtökohta. Pitänee kokeilla laskimella paljonko oman taloni kulutus voisi olla jo olisi tuollaiset seinät. Ikkunoiden pitää myös olla todella hyvät.
Talon koko ka 220m2, ha 195m2, pari kerrosta paikkakunta jyväskylä.
Seinää 200m2 u=0,07
Kattoa 130m2 u=0,05
Lattia 125m2 u=0,1
Ikkuna&ovet 40m2 u=0,8
LTO 75% 75l/s
Vuotoilma 4l/s(äärimmäisen tiivis)
Lämmitystä tarvitaan kun pakkasta -12 ja -30 astetta tehoa tarvitaan 3kW
Lämmitystarve vuodessa 4000kWh (huomioimatta aurinkoa, harvoin se kylläkään paistaa jos pakkasta
Mainitsit seinäsi U-arvoksi 0.07, mistähän olet talon seinät rakentanut ?
Ikkunatkin 0.8, keneltä sellaisia saa ja onko pokatkin yhtä hyvin eristäviä ?
Silti kuluu 8000 kWh, huonosti muodostuu sulla hukkalämpöä ja onhan taloussähkömääräsi todellakin pieni ja pakkasta on aivan toisella tapaa, kuin täällä etelässä.
Talosi on muodoltaan ilmeisesti paljon seinää omaavaa ja ikkunapinta-alaa reiluhkosti.
Kivitalo täytyy olla koska ilmaa vuotaa kuitenkin kovin hintsusti.
Maalämpöä sinun ei ainakaan kannata hankkia noilla kulutuksilla, vaikka talosikin on suurehko.
Ylempi esimerkki on teoriaa. Poimin vain tehokkaimmat ratkaisut mitä markkinoilla on tällä hetkellä. Tuo 0,07 saavutetaan betonielementillä jossa on 50cm styroksia. Sellainen on ilmeisesti markkinoilla. Parhaat ikkunat mistä olen kuullut olivat 0,8, mukaanlukien puitteet.
Sinunhan nämä ratkaisut nimimerkistäsi päätellen pitäisi tietää kun passiivitaloa kehotat tekemään. :) Arvot on laskettu Jyväskylän olosuhteisiin. Jyväskylä vastaa aika hyvin suomen talokannan keskiarvoa. Ei Hankoniemen lämpötilakaan kauas Jyväskylästä heitä. Katso paikkakuntasi lämpötilat viime talvelta niin huomaat.
Alempi esimerkki on omasta talostani. Mielestäni tämä talo ei poikkea tyypillisestä uudistalosta juuri mitenkään. Tätä voisi verrata vaikka kannustalon rauhalaan tai muuhun samankokoiseen, vaikka ulkonäkö on täysin eri. Ehkä hieman suurempi kuin uudistalo keskimäärin. Tässä on puurakenne, seinissä villaan 22cm, katossa 50cm lattiassa 17cm.
Esimerkki vain osoittaa kuinka vaikeaa keskimääräisestä talosta on tehdä passiivitalo. Energiansäästö voi olla huomattava mutta onkohan rahan säästö? Lisäksi pitäisi ottaa huomioon autotalli. Monilla ihmisillä on sellainen lämpimänä.
Lasken 110m2 talolle tässä jos kerkiän. Siinä pitäisi onnistua pasiivitaso paljon helpommin.
110m2 näyttäisi tältä
Seinää 117m2 u=0,07
Kattoa 110m2 u=0,05
Lattia 110m2 u=0,1
Ikkuna&ovet 25m2 u=0,8
LTO 75% 40l/s
Vuotoilma 4l/s(äärimmäisen tiivis)
Lämmitystä tarvitaan kun pakkasta -25 ja -30 astetta tehoa tarvitaan alle 0,5kW
Lämmitystarve vuodessa 1200kWh
käyttövesi 4000kWh(4hlö)
Kotitaloussähkö 7000kWh
Jäähdytystä tarvitaan kun ulkona -2 :o Riittää kun ilmanvaihtoa lisätään ja talteenottoa vähennetään. Ehkä ei ole järkeä laittaa ihan noin paksuja eristyksiä. Kotitaloussähköä pitäisi myös saada pienemmäksi sillä se on suurimmaksi osaksi ihan turhaa lämpöä kun on äärimmäiset eristykset.
Tavannomainen versio
Seinää 117m2 u=0,20
Kattoa 110m2 u=0,09
Lattia 110m2 u=0,2
Ikkuna&ovet 25m2 u=1,1
LTO 75% 40l/s
Vuotoilma 15l/s
Lämmitystarve vuodessa 10000kWh aurinko vähentää tuosta 1500kWh
käyttövesi 4000kWh(4hlö)
Kotitaloussähkö 7000kWh
110m2 talossa äärimmilleen eristämällä saadaan lämmitys energian kulutuksesta pois 90%. 200m2 versiossa vain 70%. 110m2 versiossa säästetään eristyksellä n. 7000kWh ja 200m2 versiossa n. 11000kWh. Suuremmassa on tuplakulut eristämisessä mutta säästö ei ole kuin vähän suurempi.
Minusta matalaenergiarakentaminen sopii parhaiten pienehköihin taloihin. Myös käyttöveden lämmitykselle pitäisi tehdä jotain sillä se on merkittävä jo tavanomaisissa taloissa.
Näköjään katsoin väärin laskurista noissa edellisissä laskelmissa lämmityksen aloituslämpötilat ja huipputehot. Kulutukset meni oikein.
Huippuunsa eristetty 200m2 talo vaatii lämmitystä jo 6 asteen lämpötilassa ja huipputeho -30 asteessa on 3,5kW
Huippuunsa eristetty 110m2 talo vaatii lämmitystä jo -2 asteen lämpötilassa ja huipputeho -30 asteessa on 2kW
50 cm Eps-eristettä seinään ei ole järkevää, eikä passiivitalokaan sitä vaadi.
Passiivitaloajatuksessa lähdetään siitä, ettei erillistä lämmitysjärjestelmää tarvita ja sähkölaitteiden hukkalämmön saa ottaa käyttöön.
Jotta taloa voidaan kutsua Passiivitaloksi määritelmän mukaan on U-arvot oltava seuraavat: Seinä alle 0.15, katto alle 0.1, lattia alle o.1, ikkunat vähintään 0.8 ja ovet 0.4.
Vuotoluku otetaan myös käyttöön ja ilmanvaihdon hyötysuhde.
Passiivitalon seinään eristeeksi riittää solupolystyreeniä n. 250 mm.
Lämmitysenergian kulutukseen vaikuttaa myös monta muuta asiaa: Perustamistapa, katon rakenne, talon sijainti, talon muoto, lämmityksen laatu ja sijainti, ikkunoiden koko ja ehkä eniten rakennustyön laatu ja huolellisuus.
Yksi asia mitä ei yleisesti useastikaan tajuta on todellakin nykyisten talojen hukkalämmön määrä, jonka määrää voisi kuvata vaikka valtavaksi. Todella moni kalliiseen maalämpöön investoinut on kuitenkin pääsääntöisesti sähkölämmittäjä ja varsinkin tiiviiden kivitalojen omistajat, joilla on kohtuullisesti lämmöneristettä rakenteessa.
Eristäminen on kuitenkin yllättävänkin halpaa, eikä se vaadi huoltoa tai korjausta pidemmälläkään aikavälillä.
Lisäksi ilman sähköä ei meillä tule kukaan toimeen, vaan liittymä ja perusmaksut ovat samat kaikilla.
Matalaenergia rakentaminen sopii kaiken kokoisiin taloihin, myös kerrostaloihin.
No tuossa aiemmassa viestissä näkyy että 200m2 talossa edes 50cm ei ole tarpeeksi kun hukkalämpöjen lisäksi tarvitaan 3kW lämmitystehoa. Pienemmässä talossa 50cm riittää hyvin ja varmaan vähempikin voisi riitää.
Hukkalämpö on laskettu 4 ihmisen ja 7000kWh kotitaloussähkön mukaan. 7000kWh on normaali määrä uusille taloille jos ei ole mitään järjettömästi kuluttavia laitteita. Hukkakulutuksen lisäämisessä ei ole mitään järkeä, paremminkin tuosta 7000kWh:sta pitäisi saada 2000kWh pois.
"50 cm Eps-eristettä seinään ei ole järkevää, eikä passiivitalokaan sitä vaadi.
Passiivitaloajatuksessa lähdetään siitä, ettei erillistä lämmitysjärjestelmää tarvita ja sähkölaitteiden hukkalämmön saa ottaa käyttöön.
Jotta taloa voidaan kutsua Passiivitaloksi määritelmän mukaan on U-arvot oltava seuraavat: Seinä alle 0.15, katto alle 0.1, lattia alle o.1, ikkunat vähintään 0.8 ja ovet 0.4.
Vuotoluku otetaan myös käyttöön ja ilmanvaihdon hyötysuhde."
Onko nuo saksan passiivitalojen rajat? Kuulostaa äkkiseltään siltä. Muuten nuo arvot täsmäävät edellisiin viesteihin paitsi että osin olin vetänyt paremmilla arvoilla.
"Passiivitalon seinään eristeeksi riittää solupolystyreeniä n. 250 mm.
Lämmitysenergian kulutukseen vaikuttaa myös monta muuta asiaa: Perustamistapa, katon rakenne, talon sijainti, talon muoto, lämmityksen laatu ja sijainti, ikkunoiden koko ja ehkä eniten rakennustyön laatu ja huolellisuus. Yksi asia mitä ei yleisesti useastikaan tajuta on todellakin nykyisten talojen hukkalämmön määrä, jonka määrää voisi kuvata vaikka valtavaksi. Todella moni kalliiseen maalämpöön investoinut on kuitenkin pääsääntöisesti sähkölämmittäjä ja varsinkin tiiviiden kivitalojen omistajat, joilla on kohtuullisesti lämmöneristettä rakenteessa.
Eristäminen on kuitenkin yllättävänkin halpaa, eikä se vaadi huoltoa tai korjausta pidemmälläkään aikavälillä.
Lisäksi ilman sähköä ei meillä tule kukaan toimeen, vaan liittymä ja perusmaksut ovat samat kaikilla."
Valtavasta hukkalämmöstä pitää päästä eroon. Normaalissa talossa suurin osa tulee hyösyksi. Passiivitalossa taas ylimääräinen lämpö tuuletetaan ulos 90% ajasta. Sähkölämmitteisessä normaalitalossa kotitaloussähkön 2000kWh vähennys ei säästä kuin ehkä 500kWh. Passiivitalossa taas säästö olisi 1800kWh.
"Matalaenergia rakentaminen sopii kaiken kokoisiin taloihin, myös kerrostaloihin."
Kerrostalot ovat tavallaan pieniä taloja. Kerrostalossa on esim. 60m2 asuntoja joissa kaikissa on lähes samat kodinkoneet kuin omakotitalossa. Lisäksi kerrostalossa on vain puolet ulkovaippaa verrattuna pientaloihin. Kerrostaloissa ei tarvitse paljon eristystä lisätä kun ollaan jo siinä tilanteessa että hukkalämmöt riittävät täysin lämmitykseen.
Ajatus passiivitalosta on kaunis, mutta siinä on pari pahaa sudenkuoppaa, jotka osin ovat jo tulleetkin tässä esiin. Ratkaisevaa on tietenkin kokonaisenergiankulutus, ei se paljonko kuluu lämmitykseen erikseen.
7000 kWh kotitaloussähköä on paljon, tosin joillakin kuluu yli 10 000 kWh:kin. Meillä kului 180 m2:n uudessa talossa kahdelta hengeltä 2650 kWh vuonna 2007.
Kotitaloussähköä voi säästää ihan perinteisin konstein eli sammuttamalla laitteet silloin kun niitä ei tarvita. Lisäksi sitten uutta tekniikkaa eli (hyvälaatuisia) energiansäästölamppuja, EC-puhaltimia yms. Perusratkaisuina hyvä eristys, ennenkaikkea hyvät ikkunat, maalämpö tai kaukolämpö ja tehokas LTO. Näin toimien voidaan alkaa puhua energiatehokkaasta ratkaisusta.
Het heräsi kysymyksiä. Onko sinun talosi eräällä sivustolla nimeltään "talo jyväskylä"?
Millä tempuilla olet saanut talousähkön noin alas? Sähkösaunaa ja kuivaurumpua ei taida olla? Millainen iv-kone on? Paljonko sen puhallinkulutus on?
Mitä ilmeisimmin samasta talosta puhutaan.
Ei ole sähkösaunaa eikä kuivausrumpua.
IV-kone on HL-Heatin pyöriväkennoinen EBM:n EC-moottoreilla. Väljät kanavat (200/pääsääntöisesti 160 mm) auttavat pienen puhallinkulutuksen saavuttamisessa. Sähkösuodatinkin helpottanee, ainakin EU7...8-kangassuodattimeen verrattuna. Normi-ilmanvaihdolla (0,5x) puhaltimet vievät noin 350 kWh/a. Järjestelmän SFP on täydellä teholla noin 1, osatehoilla reilusti allekin.
Kiertovesipumput (B-energialuokkaa) ja kennon pyöritysmoottori vievät yhteensä noin 700 kWh/a.
Muita konsteja ovat kannettava tietokone, kytkimelliset pistorasiat ja tarpeenmukainen käyttö. Valaistuksen paljon päällä oleva osa koostuu pelkästään pienloistelampuista.
Täytyy kyllä sanoa, että todella pieniruokaisia olette kotitaloussähkön suhteen.
Laskeskelin meidän kotitaloussähkönkulutusta (155 m2, 2 hlö, sähkölämmitys) ja "putsasin" siitä pois mukavuuslämmön kylppäreistä, lämpimän veden ja saunan eli näin oltaisiin "samalla viivalla" teidän kodin kanssa. Jäi silti 5500 kwh. Tosin meillä pelkästään iv-koneen puhaltimet haukkaavat n. 1300 kwh/a eli tuolla teidän koneella kulutukseksi jäisi 4500 kwh/a.
Normaalistikesäkuukausina sähköä menee about 1100 kwh/kk (sis.lämpimän veden 250 kwh/kk, mukavuuslämmityksen laattalattioilla 100 kwh/kk ja jatkuvalämmitteisen saunan 250 kwh/kk).
On muuten tuo IV-koneen puhaltimien osuus sähkönkulutuksesta aika iso eikä tätä ole tullut ajatelleeksi. Normaalilla teholla käydessään kulutus on 160 w ja kun se jauhaa läpi vuoden 24/7, niin siitä tulee vuodessa reilut 1300 kwh.