Onko punamulta vai porvariyhteistyö keskustalle oikeasti mieluisampi? Tähän tuskin saisi rehellistä vastausta enempää Matti Vanhaselta kuin Jarmo Korhoseltakaan, joten en lähetä heille avointa kirjettä – johon tietenkin saisin vastauksen, kuten avoimien kirjeiden lähettäjät aina ovat saaneet – vaan asetan tämän keskustelun aiheeksi meille kaikille.
Onhan kyseessä keskustapolitiikan aivan perusasia, sillä jommankumman se aina kumppanikseen tarvitsee – tai jommankumman kumppaniksi, sdp:n tai kokoomuksen – se aina haluaa, jos ei ole asemassa, jossa itse voisi valita. Ellei se sitten pyri yksinvaltaan, kuten ainakin eräs täällä tunnettu keskustalainen keskustelija ilmeisesti haluaisi puolueen tekevän (vai onko hän ”kaukana todellisesta keskustalaisesta ajattelusta”?).
Onko kenties asia niin, että jos Matti Vanhanen saisi asiasta päättää, Kokoomus pysyisi Keskustan kumppanina, ja jos Jarmo Korhonen pääsisi voitolle, pyrittäisiin heti punamultaan. Täällä ainakin Mielipidepankki on käsittääkseni ollut tuota mieltä, ja niin arvelen itsekin asian olevan, sillä sensuuntaisia on ollut nähtävissä mainittujen miesten lausunnoissa.
Keskustalaisista täällä Oiva Härkönen on liputtanut hiljattainkin avoimesti punamullan puolesta toivoen Erkki Tuomiojan nousua Sdp:n puheenjohtajaksi, jotta päästäisiin taas punamultaan ja eroon Nato-intoisista kokoomuslaisista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000031939560#22000000031939560
Mutta toinen keskustalainen? Seppo Hietanen täällä on ollut kiihkeästi porvarihallitusmies. Toisaalta yhtä kiihkeästi Matti Vanhasen oikeistoliberaalisen linjan vastustaja ja todennäköisesti punamultamies Jarmo Korhonen kannattaja. Ota noista sitten selvää! Ei taida pystyä tekemään avaukseni aiheen suhteen päätelmiä noiden perusteella, niin ristiriitaisia ovat.
Yhtä hyvin voitaisiin kysyä myös sdp:lta ja kokoomukselta sitä, kumpi niille on mieluisampi hallituskumppani, sdp:lle kokoomus vai kepu ja kokoomukselle sdp vai kepu. Taitaa olla niin, että aina on mieluisampi se, jonka kanssa ollaan kompuksessa. Ei juuri kuultu soraääniä kumppaneiden taholta Holkerin sinipunan, Ahon porvarihallituksen, Lipposen sinipunan tai Vanhasen punamullankaan aikana. Vasta sitten, kun ”avioero” on tullut, on vanhasta kumppanista ruvennut löytymään vikoja, ja uusi kumppani on koettu paremmaksi.
Niin on muidenkin puolueiden kuin noiden kolmen suuren kohdalla. Kukapa olisi muutamia vuosia sitten voinut uskoa, että vihreille niin mieluisia kumppaneita ovat nyt sen aatteelliseksi perivihollisekseen aina kokema keskusta ja rahanvaltapyrkimyksistään syyttämä kokoomus!
Ihmeellinen vaikutus on hallitukseen pääsyllä näköjään minkä tahansa puolueen ”periaatteellisuuteen”. Se on yksi syy, jonka vuoksi suhtaudun sarkastisesti puoluepolitiikkaan ja enemmän halveksuen kuin ihaillen jokaiseen puolueeseen.
Muuten – miksi mikään puolueemme ei pyri yksinvaltaan; ilmoita pyrkivänsä kasvattamaan kannatuksensa niin suureksi, ettei sen tarvitse tehdä kompromisseja muiden puolueiden kanssa ja siten vesittämään omat tavoitteensa? Niin teki Lenin ja niin teki Hitler ja onnistuivat pyrkimyksissään! Lopultahan heidän luomuksilleen tosin kävi köpelösti, mutta saivathan sentään jonkin aikaa tehdä sitä omaa politiikkaansa ja paistatella maailmannäyttämön parrasvaloissa. Kyllä myös meillä Kekkonen pääsi kiistattomaan yksinvaltaan, mutta kun hänestä aika jätti, ei keskustasta ollut hänen perintönsä vaalijaksi. Keskustan, kuten muidenkin suurten puolueiden nykyinen asenne on jo lähtökohtaisesti defaitistinen – Oiva suomentakoon – joten niiden kohtalona ei voi olla muu kuin tappio, kullekin aina vuorollaan ;)
No – se on kuitenkin sitä demokratiaa, jota minäkin kannatan. Mutta siinä päätään parempiin tuloksiin vasta sitten, kun meillekin on muodostunut kaksipuoluejärjestelmä. Ja keskustan olemassaolo sen estää. Miksi keskusta ja kokoomus eivät voisi yhdistyä? Tai sitten keskusta ja sdp? Sanokaapa kummalle tahansa esteeksi järkisyy, keskustelijat! Sekö, että keskustassa ei oikein tiedetä, mihin suuntaan pitäisi yhdistyä, oikealle vai vasemmalle? Kun kammotaan yhtälailla olla sosialisteja kuin porvareitakin. Ja ollaan sitten vain opportunisteja – Oiva suomentakoon tuonkin!
Onhan kyseessä keskustapolitiikan aivan perusasia, sillä jommankumman se aina kumppanikseen tarvitsee – tai jommankumman kumppaniksi, sdp:n tai kokoomuksen – se aina haluaa, jos ei ole asemassa, jossa itse voisi valita. Ellei se sitten pyri yksinvaltaan, kuten ainakin eräs täällä tunnettu keskustalainen keskustelija ilmeisesti haluaisi puolueen tekevän (vai onko hän ”kaukana todellisesta keskustalaisesta ajattelusta”?).
Onko kenties asia niin, että jos Matti Vanhanen saisi asiasta päättää, Kokoomus pysyisi Keskustan kumppanina, ja jos Jarmo Korhonen pääsisi voitolle, pyrittäisiin heti punamultaan. Täällä ainakin Mielipidepankki on käsittääkseni ollut tuota mieltä, ja niin arvelen itsekin asian olevan, sillä sensuuntaisia on ollut nähtävissä mainittujen miesten lausunnoissa.
Keskustalaisista täällä Oiva Härkönen on liputtanut hiljattainkin avoimesti punamullan puolesta toivoen Erkki Tuomiojan nousua Sdp:n puheenjohtajaksi, jotta päästäisiin taas punamultaan ja eroon Nato-intoisista kokoomuslaisista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000031939560#22000000031939560
Mutta toinen keskustalainen? Seppo Hietanen täällä on ollut kiihkeästi porvarihallitusmies. Toisaalta yhtä kiihkeästi Matti Vanhasen oikeistoliberaalisen linjan vastustaja ja todennäköisesti punamultamies Jarmo Korhonen kannattaja. Ota noista sitten selvää! Ei taida pystyä tekemään avaukseni aiheen suhteen päätelmiä noiden perusteella, niin ristiriitaisia ovat.
Yhtä hyvin voitaisiin kysyä myös sdp:lta ja kokoomukselta sitä, kumpi niille on mieluisampi hallituskumppani, sdp:lle kokoomus vai kepu ja kokoomukselle sdp vai kepu. Taitaa olla niin, että aina on mieluisampi se, jonka kanssa ollaan kompuksessa. Ei juuri kuultu soraääniä kumppaneiden taholta Holkerin sinipunan, Ahon porvarihallituksen, Lipposen sinipunan tai Vanhasen punamullankaan aikana. Vasta sitten, kun ”avioero” on tullut, on vanhasta kumppanista ruvennut löytymään vikoja, ja uusi kumppani on koettu paremmaksi.
Niin on muidenkin puolueiden kuin noiden kolmen suuren kohdalla. Kukapa olisi muutamia vuosia sitten voinut uskoa, että vihreille niin mieluisia kumppaneita ovat nyt sen aatteelliseksi perivihollisekseen aina kokema keskusta ja rahanvaltapyrkimyksistään syyttämä kokoomus!
Ihmeellinen vaikutus on hallitukseen pääsyllä näköjään minkä tahansa puolueen ”periaatteellisuuteen”. Se on yksi syy, jonka vuoksi suhtaudun sarkastisesti puoluepolitiikkaan ja enemmän halveksuen kuin ihaillen jokaiseen puolueeseen.
Muuten – miksi mikään puolueemme ei pyri yksinvaltaan; ilmoita pyrkivänsä kasvattamaan kannatuksensa niin suureksi, ettei sen tarvitse tehdä kompromisseja muiden puolueiden kanssa ja siten vesittämään omat tavoitteensa? Niin teki Lenin ja niin teki Hitler ja onnistuivat pyrkimyksissään! Lopultahan heidän luomuksilleen tosin kävi köpelösti, mutta saivathan sentään jonkin aikaa tehdä sitä omaa politiikkaansa ja paistatella maailmannäyttämön parrasvaloissa. Kyllä myös meillä Kekkonen pääsi kiistattomaan yksinvaltaan, mutta kun hänestä aika jätti, ei keskustasta ollut hänen perintönsä vaalijaksi. Keskustan, kuten muidenkin suurten puolueiden nykyinen asenne on jo lähtökohtaisesti defaitistinen – Oiva suomentakoon – joten niiden kohtalona ei voi olla muu kuin tappio, kullekin aina vuorollaan ;)
No – se on kuitenkin sitä demokratiaa, jota minäkin kannatan. Mutta siinä päätään parempiin tuloksiin vasta sitten, kun meillekin on muodostunut kaksipuoluejärjestelmä. Ja keskustan olemassaolo sen estää. Miksi keskusta ja kokoomus eivät voisi yhdistyä? Tai sitten keskusta ja sdp? Sanokaapa kummalle tahansa esteeksi järkisyy, keskustelijat! Sekö, että keskustassa ei oikein tiedetä, mihin suuntaan pitäisi yhdistyä, oikealle vai vasemmalle? Kun kammotaan yhtälailla olla sosialisteja kuin porvareitakin. Ja ollaan sitten vain opportunisteja – Oiva suomentakoon tuonkin!
Vastaukset 32
Vanhimmat
Loput muodostavat oikeiston, ja ei kun kansa päättämään kumpi on suurempi vasemmisto vai oikeisto!
Vasemmiston kannatus voi hyvinkin nousta 62 kansanedustajasta vaikka kuinka monella kansanedustajalla.
Olen siinä samaa mieltä, että kolmipuoluejärjestelmästä on siirryttävä kahteen joukkueeseen. Se mittelö vetää vertansa Suomi-Ruotsi-taisteluihin. :)
Mutta se vaatisi sen vastapoolin, jonka mielestäni voisivat muodostaa keskusta ja kokoomus.
Eduskuntaan pääsyn kynnystä pitäisi nostaa suuresti nykyisestä, jolloin pienpuolueiden kannattajat joutuisivat valitsemaan puolensa. Arvelen, että esim. persuista tulisi vasemmistoon ainakin yhtä paljon kuin oikeistoonkin, vihreistä toden tullen varmasti enemmän. Toisaalta vihreiden kannatus on kyllin suurta heidän pysyäkseen omana puolueenaan ja nykyjärjestelmässämme vaa´ankielenä, joka ei olisi mahdollista esim. USA:ssa tai Isossa-Britanniassa. Siksi siellä vihreät ovatkin mitätön liike.
Keskustasta todennäköisesti lipeäisi melkoisesti vasemmalle, joten noista kahdesta blokista tulisi helposti niin tasavahvat, että ne melkein vaali vaaleilta vaihtuisivat vallasta oppositioon ja päinvastoin. Se panisi ne yrittämään aina parastaan, ja jos vaalikauden vallassa ollut blokki pääsee vielä vallassa jatkamaan, se on tehnyt niin hyvää työtä, että on jatkonsa ansainnut.
Kyllä kaksipuoluejärjestelmä on ehdottomasti paras toimivan demokratian kannalta.
tai muuttamatta. Juuri noin. Oikein! :)
Voiko tämä olla tottakaan, vai pelleileekö jompi kumnpi? Olemme aivan samaa mieltä tästä asiasta. Pieni yksityiskohta ainoastaan, joka sekin liittyy ennustamiseen.
Kirjoitat:
"Keskustasta todennäköisesti lipeäisi melkoisesti vasemmalle, joten noista kahdesta blokista tulisi helposti niin tasavahvat, että ne melkein vaali vaaleilta vaihtuisivat vallasta oppositioon ja päinvastoin."
Meitsi arvelee, että tuossa skenaariossa kävisi niin, ettei blokeista tasavahvoja tulisi, vaan oikeisto ainakin alussa olisi vahvempi. Mutta muutaman vaalikauden aikana saattaisivat puntit tietysti tasoittua, varsinkin jos oikeiston politiikka osoittautuisi liian oikeistolaiseksi rivikansalaisen kannalta. Keskustasta ei lipeämistä vasemmalle juurikaan tapahtuisi.
Vihreille järjestelmässä kävisi huonosti. Liike on jo oikeastaan menettänyt merkityksensä, kun kaikki puolueet ovat ilmoittaneet olevansa ympäristönmuutoksen vastustamisen puolustajia. Turha yhden asian liike muuttuisi yhä turhemmaksi.
Arvioisin (jos siis muutos tehtäisiin nyt) oikeiston saavan about 60 % ja vasemmiston 40 % ekoissa vaaleissa. Äänijakauman tasoittumiseen arvioisin tarvittavan ainakin 3 - 4 vaalikautta.
...totesin siitä asiasta näin
>> Onkohan ensimmäinen kerta, kun Mielipidepankki, Keris ja minä olemme jostakin asiasta samaa mieltä!! Nyt kyllä olemme. Mpp:n kanssa useinkin olemme jostakin samaa mieltä, ja Keriksenkin kanssa saatan hengessäni olla samaa mieltä jostakin (ainakin Nato-jäsenyytemme tarpeesta), mutta en kehtaa tunnustaa, jotten leimautuisi laajemmin samoin ajattelevaksi, kun täällä yksityistapausten perusteella helposti yleistetään.
Minusta äänikynnyksen nostaminen, samalla kun vaalilakia muutetaan alueellisesti tasapuolisemmaksi, voisi ansaita kunnon keskustelun.
Pienpuolueiden vaikutusmahdollisuus eduskunnassa on olematon, ellei niitä oteta hallitukseen täydentäjiksi. Oppositiossa niistä ei ole kenellekään mitään muuta kuin tyhjän "protestin" ilo.
Kunnallisvaaleissa sen sijaan pitäisi sallia kaikki yhden asian liikkeetkin. Jos niistä sitten joku toimii niin hyvin, että saa kannatuksensa kasvamaan yli äänikynnyksen, niin tervetuloa eduskuntaan, muuten ei.
Eduskunnan ajankäyttö tehostuisi, jos pienpuolueiden edustajien turhat puheenvuorot ja jarrutus jäisi pois, kun enemmistöhallitukset joka tapauksessa saavat haluamansa muutokset eduskunnassa läpi.
Äänikynnys myös tekisi oppositiosta vahvemman, kun se esim. nyt on hyvin hajanainen. On aika vaikea kuvitella, että esim vasemmistoliitolla ja kristillisillä olisi montakaan yhteistä tavoitetta, persuista ja demareista puhumattakaan.
"Mitäpä miltä muuten olet avaukseni pääaiheesta; punamulta vai porvariyhteistyö mahtaisi olla kepulle oikeasti mieluisampi, jos se saisi "puhtaalta pöydältä" valita?"
Kaksipuoluejärjestelmää odotellessa ihannetilanne on, jos SDP ja Kokoomus kilpailevat Keskustan kanssa siitä kumpi hallitukseen pääsee. Elikkä pari vaalikautta on mennyt ihan hyvin. Seuraava hallitus saisi ehkä vielä olla porvariversio, sen jälkeen olisi aika SDP:nkin päästä hallitukseen. SDP:n ylimielisyys ja yliedustus hallinnon eri tasoilla olisi silloin mahdollisesti saatu tasolle, joka sille kannatuksen mukaisesti kuuluisi.
Myös siitä, että kuntavaaleissa voisivat kaikki olla edustettuina ilman äänikynnyksiä. Sille on hyviä perusteita, kun nytkin eräissä kunnissa vain siellä vaikuttavat enemmän tai vähemmän yhden asian liikkeet on koettu tarpeellisiksi ja ovat menestyneetkin. Tai sitten myös puoluerajat rikkovat liikkeet, kuten esim. Tuusulassa vaaliliitto "Tuusulan puolesta".
Jotain kuitenkin pitäisi tehdä - itse en kyllä tiedä mitä - sille, että valtuustoissa on "kaksoisagentteja", niin kuin HS:ssa tänään referoitu tutkimus kertoo.
Ei voi olla aivan demokratian mukaista, että kunnan viranhaltijat pääsevät valtuustoihin ja kunnanhallituksiin ajamaan omia etujaan ja kasvattamaan omia budjettejaan, jotka nämä sitten kumileimauttavat asiantuntemattomilla valtuustojäsenillä.
Ratkaisua tuohon lienee vaikea keksiä muuta kuin jääviyssäännöksiä tiukentamalla.
Minä vain toivon, että kokoomus ja sdp kilpailisivat toistensa kanssa siitä, kumpi saisi johtaa hallitusta ja kumpi olla tukipuolueena! Keskustalle suon mielelläni opposition johtajan tärkeän roolin. ;)
...tuon mainitsemasi kirjoituksen - meni ohi silmieni aamulla - ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi.
On varmaan perusteltua olettaa, että tuo ilmiö on suurin ja epämoraalisuudessaan tuomittavin ns. kepulandiassa, jossa hyvin monessa kunnassa kepulla on yksinvalta, joka helposti muuttuu mielivallaksi. Mutta ovat varmaan asemansa ansainneet, kun kuntalaiset heitä palleillaan pitävät.
Jos kunnan viranhaltijoiden toiminta kunnanvaltuustoissa, -hallituksissa ja päätöksiä valmistelevissa lautakunnissa katsotaan epämoraaliseksi, niin se koskee minusta kyllä kaikkia puolueita riipumatta siitä onko niillä enemmistö vai vähemmistö kunnassaan.
...mutta käsittääkseni tuollaisiin asemiin pääsevät helpoimmin ne valtapuolueen mandaatilta valitut virkamiehet, ja sellaisiahan kepulandian kunnissa varmasti on eniten. Ei siellä muiden puolueiden kannattajiksi epäiltyjäkään helposti päästetä mihinkään virkoihin, kun koulutaksin kuljettajaltakin edellyterään jäsenkirjaa, kuten eräs taksimies täällä taannoin kertoi.
Heh heh
että Kapikorhonen, JormaKKorhonen ja Mielipidepankki nimimerkkien kirjoituksia näkyy siirretyn iltakoulu palstalle.
Ehkä iltakoulu opettaa teitä maalaisjuntteja pysymään siinä aiheessa mikä on minkäkin saitin otsikossa.
http://www.youtube.com/watch?v=nqAjAImoD-g
... sana, en tosiaan ymmärrä, että miksi tuommoista sanaa pitää käyttää suurelle yleisölle tarkoitetussa tekstissä. Se tarkoittaa tappiomielialaa tai antautumishenkisyyttä. Olisit aivan hyvin pärjännyt noilla sanoilla. Opportunisti on yleisemmin käytetty. Sillä Kapi tässä varmaan tarkoittaa sellaisia puolueita, jotka vähät välittävät noista ismeistä ja toimivat eri tilanteiden mukaisesti.
Nykyään on muuten vanhanaikaista puhua oikeisto- ja vasemmistopuolueista tai kapitalistisista ja sosialistisista puolueista. Esimerkiksi Lipposen hallituksen sossut olivat oikeistolaisempia kuin siellä olevat kokoomukselaiset ja Lipponen oli hallitustensa oikeistolaisin ministeri.
Olen ennenkin sanonut, että puolueet olisi parempi meillä jakaa, miten ne suhtautuvat valtakunnan alueellisen ja sosiaalisen tasapainon saavuttamiseen. Keskusta haluaa kehittää maata tasapuolisesti ja käyttää hyväkseen valtakunnan kaikkia voimavaroja ja jo olevia rakenteita. Kun sen sijaan demarit erityisesti Lipposen aikana kalusivat keskittää kaiken elämän pääkaupunkiseudulle ja hylätä maakuntien rakenteet ja pakkosiirtää ihmiset pääkaupunkiseudulle ja rakentaa sinne kaikki uudestaan. Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat tässä suhteessa näiden pyrkimysten välimaastossa. Kristilliset, perustuslailliset ja ruotsalaiset ovat enemmänkin Keskustan kannalla. Vihreät kuuluvat tuohon demareiden joukkoon tässä suhteessa. Saavt pääasiallisen kannatuksensa pääkaupunkilaisneitokaisilta, jotka haluaisivat, että muu maa jätettäisiin luonnontilaan, että nuo neitokaiset pääsisivät piipahtamaan välillä koskemattomassa luonnossa.
Sana taitaa olla tuo, mutta ei se mikään suomalainen sana ole.
Se on mielestäni kuitenkin hyvä sana kuvaamaan SDP:tä.
Erkki Tuomioja on pop.
...on vanhanaikaista puhua oikeisto- ja vasemmistopuolueista, ja minua ainakin usein huvittaa, kun eräät niin suurella paatoksella niistä puhuvat nähden Hagiksen punakoneita ja muita kauheuksia.
Toisaalta sinäkin pressanvaaleissa pidit tärkeänä olla porvaria niin, että lopulta äänestit mieluummin tuomitsemaasi politiikkaa toteuttanutta Niinistöä kuin kannattamaasi politiikkaa toteuttanutta Halosta. Ja nyt taas sitten toivot, että Tuomioja pääsisi sdp:n johtoon ja punamulta palaisi. Olet aika ristiriitainen, Oiva!
Sivistyssanoilla on todellakin merkityksensä; eivät niitä vain briljeeratakseen käytä esim. tiedemiehet, joiden tekstit niitä vilisevät, vaan sivistyssanalla voidaan usein sanoa asia paljon eksaktimmin (sivistyssanako tuokin; täsällisemmin, yksiselitteisemmin) kuin suomen kielen sanalla. Tai tarvitaan ainakin monta sanaa käsitteen selostamiseen, kuten sinäkin tuossa ja minä juuri äsken.
Defaitismi saattaa tosiaan olla harvemmin käytetty sana, mutta opportunismi sitäkin yleisempi, ja kyllä sillä on kielteisempi vivahde kuin sinun suomentamanasi: sillä yleisesti ymmärretään periaatteetonta olojen ja tilaisuuksien hyödyksi käyttämistä omaksi eduksi; hieman tyyliin "tilaisuus tekee varkaan".
Jäi kommentoimatta tuo vastineesi loppuosa, joka itsellesi saattaa olla oleellistakin, mutta minusta tuntuu, että olen tuon kommentoinut jo joskus aikaisemminkin. Siis hyvin monta kertaa. Joten saanen nyt jättää niin tekemättä, jotten intoutuisi puhumaan realistista tosiasiaa ja pahoittasi mieltäsi, kun olen näin sovinnollisella mielellä! ;)
Mee johonkin työväenopistoon opiskelemaan, kun on kielitaitosi noin heikkoa.
Defaitismi?
Faith? vai mitä sä yrität räpeltää?
defaitismi [defetismi] tappiomieliala, antautumishenki.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatd.html
Vaikka ei kai se sivistymistäsi takaisi, kun ilmeisesti oletat, että sivistyssanat perustuvat vain englantiin. Etkö ole koskaan kuullut hellenistisestä sivistyksestä (Kreikka) ja Rooman valtakunnan tuhatvuotisesta maailmaherruudesta (latina)?
Minä kyllä jonkin verran englantia osaan; olen suorittanut siinä kielessä kielitutkinnon, ja on se muutaman vuoden ollut ihan käyttökielenänikin niissä YK-hommeleissa.
... on lähempänä Keskustaa kuin demarit. Siksikään ei ole ristiriitaa siinä, että äänestin Niinistöä ennen kuin Halosta. Lisäksi Halonen vanhana ihmisenä on sen saanut leimansa sen vanhan jaotuksen mukaan äärivasemmistolaisena. Tuomioja taas on Heinäluomaan verrattuna fiksu mies ja tulee hyvin toimeen myös kepun kanssa. Se nähtiin viime hallituksessa. Onkin aivan paikallaan, että kokoomukselaiset Nato-intoilijat saavatkin pelätä vaikkapa Tuomiojan johtamien sossujen ja kepun yhteistyötä seuraavien vaalien jälkeen.
Hallituspolitiikan reaaliset vaihtoehdot ovat kaventuneet aika vähiin, kun toimimme EU:n jäseninä globalisoituvan markkinatalouden vapaan kilpailun tuottamassa ympäristössä.
Siinä jää lopultakin aika vähän politikoitavaa, kun hallituksen on joka tapauksessa pidettävä huolta yrittämisen edellytyksistä, talouskasvun pysymisestä vähintään kohtuullisena ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen laadun, saatavuuden ja rahoituksen ylläpidosta.
Näissä toimintapuitteissa - Esko Ahoa lainatakseni "reunaehtojen" vallitessa - on alkanut näyttää aika hyvältä se, että vaaleissa suurimmaksi tuklleen puolueen puheenjohtaja saa etulyöntioikeuden kokeilla kumpi kahdesta muusta suuresta puolueesta on valmis lähtemään yhteisen hallitusohjelman aina sisältämien kompromissien takuumieheksi.
Vasta kahteen kertaanhan tällaista parlamentarismia on kokeiltu. 2003 Jäätteenmäki valitsi SDP:n jo vaalivalvojaisissa, kun mieli teki punamultaan vaikka kaikki keskustan vaalitavoitteet myymällä. 2007 Vanhanen sitten pudotti SDP:n koska sen vaaliohjelma oli valtion menoja kasvattava, epärealistinen ja vastakkainasetteluun nojaava. myös kokoomuksen nousu SDP:n ohi vaikutti hallituskokoonpanoon.
Niinpä minusta on hyvä, jos tätä linjaa jatkettaisi. pidetään vuonna 2011 kiinni siitä, että pulueiden vaaliohjelmat ovat vastuullisesti rakennettuja hallitusohjelman aineksia ja suurin sitten aloittaa neuvottelut.
Sillä ketkä kaksi kolmesta suuresta hallituksen muodostavat, ei minun mielestäni ole suurtakaan väliä. Antaa vaalituloksen ja puolueiden puheenjohtajien ratkaista ilman mitään etukäteisiä sopimuksia tai yhdenkään puolueen periaatteellista poissulkemista.
Mutta sinun sanomanasi yllättää kyllä tuo:
>> Sillä ketkä kaksi kolmesta suuresta hallituksen muodostavat, ei minun mielestäni ole suurtakaan väliä
Pakko minun on tunnustaa, että harmittaa minua, jos kokoomus syrjäytetään sillä tavoin kuin Jäätteenmäki sen teki. Ei siinä ollut mistään aidosta parlamentarismista kyse, vaan pelkästä farssista, kun kepu myi tavoitteensa ja Vanhanenkin jättäytyi Heinäluoman jyrän alle.
Tulevaisuudesta olen kuitenkin sitä ieltä, että jos vaaliohjelmat ovat sen verran vastuullisia, että ne ovat myö tulevan hallitusohjelman aineksia, niin kaksi kolmesta, joilla on asiapohjaltaan ja tavoitteiltaan parhaiten yhteensopivat ohjelmat, muodostakoot hallituksen.
Jos kokoomus tuosta jäisi pois, niin ehkä minua harmittaa uudelleen, mutta ei niin paljoa kuin viimeksi, jos peli on avointa alusta alkaen ja kaikki kolme vaihtoehtoa mahdollisia muutenkin kuin puheen tasolla.
OK!
Molemmat jättäisin. Vanhoja ukon horiskoja, jotka leikkivät politiikan saralla. Huvittavaa.
Seuraavien vaalien jälkeen onkin vuorossa uudenlainen punavihreä hallitus.
Keskusta saa noin 25 % kannatusosuuden, Vihreät 12 %, Vasemmistoliitto 9% ja kun tuohon lisätään RKP ja tarvittaessa Kristilliset niin kasassa on selkeä enemmistöhallitus ilman sinipunan sävyjä.
Vanhasen rauhallinen johtamistyyli miellyttää kansaa joten Keskustan parannus saattaa olla suurempikin, SDP:n työntö Vihreisiin ja vasureihin jatkuu jos puolue ei kykene uudistumaan, ja siltähän nyt vahvasti näyttää, kun puolueen johtapaikasta taistelee vain kaksi vanhaa politrukkia. Halonen omalla vanhakantaisuudellaan kruunaa demarien tappion. Kokoomus taas kärsii talouden väistämättömästä hiipumisesta, ikävät ratkaisut hallituskauden loppupuolella kasaantuvat sen piikkiin. Siispä oppositiossa on yllättäen Kokoomus ja SDP
Olet ensimmäinen tässä ketjussa, joka reagoi avaukseni tähän kohtaan:
>> Muuten – miksi mikään puolueemme ei pyri yksinvaltaan; ilmoita pyrkivänsä kasvattamaan kannatuksensa niin suureksi, ettei sen tarvitse tehdä kompromisseja muiden puolueiden kanssa ja siten vesittämään omat tavoitteensa? Niin teki Lenin ja niin teki Hitler ja onnistuivat pyrkimyksissään! Lopultahan heidän luomuksilleen tosin kävi köpelösti, mutta saivathan sentään jonkin aikaa tehdä sitä omaa politiikkaansa ja paistatella maailmannäyttämön parrasvaloissa. Kyllä myös meillä Kekkonen pääsi kiistattomaan yksinvaltaan, mutta kun hänestä aika jätti, ei keskustasta ollut hänen perintönsä vaalijaksi.
Äläpäs nyt sekoa.
Eihän se mitään yksinvaltaa ole jos hallituksessa on neljä-viisi puoluetta. Juuri tuon tasapuolisen johtamistyylinsä vuoksi Vanhanen tuo Keskustalle sen vaalivoiton jolla tuollainen hallituskaavailu on mahdollista, ei minkään yksinvaltaisen öykkäröinnin johon vaikkapa Lipponen sortui.
SDP:n alennustila ja sen vastuuton räksyttävä oppositiopolitiikka estää sen nousun vielä ainakaan seuraavaan hallitukseen. Toisen oppositiokauden aikana heidän on pakko uudistaa tyyliään, mutta onko se jo silloin pienpuolue, mene ja tiedä.
Tietysti nykymeno voi jatkua, siis Kokoomus ja Keskusta tasavertaisina vihreiden ja ruotsalisten kanssa, mutta kukapa tietää vaikka Kokoomuskin heitetään oppositioon?
Siinä olisi fiksu ja SAK-vapaa henkilö. Tuomioja on muutenkin hillitty ja yhteistyökykyinen. Niin kauan kun SDP:tä johtaa Heinäluoman tapainen SAK-taustainen kyykyttäjäöykkäri, parempi pysytellä siitä mahdollisimman kaukana.
on itsestään selvä asia. olet narsisti, tajuatko, narsisti.