Ennen vanhaan maalaistaloa alkoi isannoimaan nuoripari.
Talossa vielä eli huonokuntoinen vaari, hänet pantiin aina sinne talon nurkkaan syömään ruoka aikana.
Kerran sitten talon pikkupoika istui lattialla ja puukolla jotain puusta vuoleskeli,"mitä sinä teet", kysyi pojan isä.
"Minä teen puu lusikkaa, siiten kun te olette vanhoja niin saatte syödä kuin vaari nyt".
Vanhemmat katsoivat totisina toisiaan ja siitä hetkestä lähtien vaari sai syödä ruokapöydässä kuin kaikki muutkin.
Kuvaako mitenkään tämän palstan henkeä?
Talossa vielä eli huonokuntoinen vaari, hänet pantiin aina sinne talon nurkkaan syömään ruoka aikana.
Kerran sitten talon pikkupoika istui lattialla ja puukolla jotain puusta vuoleskeli,"mitä sinä teet", kysyi pojan isä.
"Minä teen puu lusikkaa, siiten kun te olette vanhoja niin saatte syödä kuin vaari nyt".
Vanhemmat katsoivat totisina toisiaan ja siitä hetkestä lähtien vaari sai syödä ruokapöydässä kuin kaikki muutkin.
Kuvaako mitenkään tämän palstan henkeä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
ja se mököttää nurkassa,nyt meidän pitäisi pyytää anteeksi ja tuoda vaari pöydän ääreen,niinkö?
miten asia on kun ruppee jotakin täällä "mollaamaan".
oikeassa?
Kyllä , ja tuollaista tilannetta ei saisi koskaan edes syntyä.
Vaarin pitäisi syödä kunniapaikalla ettäs sen tiedät.
Oletko oikean ikäisen sivulla, aivan kuvottava oli mielipiteesi.
Jotakin vaaria, ei kai vieras vaari teidän huushollissa asu?
tässä arvioitiin,ja mitä se sympoolisesti merkitsee.
Arvelin jotain vaaria,siis kirjoittajaa loukatun, ja ratkaisuna esitin "pöytään tuomista".
Ei kannattaisi alkaa keuhkoomaan ellei ymmärrä,mistä puhutaan.
Ota nyt ja lue tavaamalla(jos osaat) mitä aliottaja kirjoitti?! Älä arvaile vaan lue selkokielellä esitetty tarina, mee nurkkaan häpeen kun et lukemaan pysty.
Stubido!
Ihan samanlainen ajatus minullakin syntyi päässäni.
samalla nimittely linjalla,varaudu samanlaiseen palautteeseen.
Vielä kerran ,olisko aiheellista lukea ja ymmärtää ennen kuin hössöttää.
Tai voit sinä vaihtoehtoisesti riisua puristavat sukkikset,helpottiko?.
palstan henkeä.
Kuvaa vaan samaa asiaa kun pesästä lentäneet lapset.
Eli sitä että tarpeeksi ei käydä kotona katsomassa vanhempia.
Käy kalliiksi, ei ole aikaa, täältä on NIIN pitkä aika jne.
Ja lapset eivät ymmärrä mitä takoittaa kun isä tai äiti sanoo:" Minä ymmärrän kyllä, lapsi kulta".
Joku ymmärrys puuttuu.
ja skin sanonta,että äiti/isä elättää kymmen lasta mutta kymmenen lasta ei pysty huolehtimaan edes yhdestä vanhuksesta.
"NIIN pitkä aika" piti kyllä olla: "NIIN pitkä matka".
Anteeksi
en vain halunnu sinun sanomaa toista:)
vaikka on matkaa satoja kilometrejä,eivätkä pääse sanomaan moista!
vaikka niille ei kyllä mikään riitä.
Usea puhelu alkaa: "Sinun pitäisi kyllä nyt tulla viikonlopuksi kun...".
Ainakin minun mutsini oli sellainen, kaikki kaverit kun kasikakkosella olivat jo, kuka mitenkin, liikuntakyvyttömiä.
Mutta kun koulutuksen aloittaa ajoissa niin homma toimii, saavat sen yksinäisyyden ja haikeuden kasaan, ja niin saa itsekin.
olin vanhempieni seurassa nelisen tuntia ja sitä ennen lauantaina, torstaina jne .
Käyn nykyään joka toinen päivä ja soittelen kerran päivässä joskus kaksi kertaa.
Niin, olenko unohtanut vanhempani, kysyn vaan?
Haitko heidät joulunviettoon esimerkiksi?
olemme viettäneet yhdessä = n. 50 vuotta.
Asumme samassa kaupungissa = matkaa n. 2 km. että silleen.
Saitkos vastauksen mitä halusit tietää.
Olin tänäänkin hetken heidän luonaan siis lähes päivittäin.
Käyn "yleisen mittapuun mukaan" liian harvoin tapaamassa äitiäni.
Olen miettinyt sen mielessäni tähän tapaan, että kun käyn harvemmin, meille molemmille jää tapaamisesta parempi mieli.
Molemmat ikäänkuin panostavat tapaamiseen sitä positiivisempaa puolta itsestänsä.
Näin kiittämätön olen siis minä.
Minä asun niin kaukana äidistäni, ( 10 muuta lasta asuu hänen vieressä tai 80 km säteellä) että säännöllistä kontaktia hoidetaan sunnuntai puheluin. Aineellista ja käytännön asioiden yms. hoitoapua siis löytyy hänelle, mutta uskoisin että se henkinen tuki, toki molemminpuolinen, on myös tärkeää, joten en kanna huonoa omaatuntoa pitkästä matkasta.
Ja jostainsyystä meidän on paljon helpompaa puhua asioistamme puhelimitse kuin naamat vastakkain.
Näinpäs minäkin ennenvanhaan tein, vaan nyt muorikkaan kuulo mennyt senverran huonoksi, että tulee enempi vielä väärinkäsityksiä. Joten tämä kommunikointi on pitänyt jättää pois.
Vanhanajan kirje- ja kortti- posti on hyväksi havaittu :)
Tosi ikävää sitten.