Moi.
Suunnittelen sähkölämmitteistä 140m2 taloa. Kuluuttaako vesikiertoinen lattialämmitys enemmän sähköä kuin kaapelit?
Yösähkön varaan en laske yhtään, mutta olisi hyvä jos lämmönlähteen voisi joskus muuttaa..
Suunnittelen sähkölämmitteistä 140m2 taloa. Kuluuttaako vesikiertoinen lattialämmitys enemmän sähköä kuin kaapelit?
Yösähkön varaan en laske yhtään, mutta olisi hyvä jos lämmönlähteen voisi joskus muuttaa..
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meillä on lattia tulikuuma mattojen alta ja jos lämpöanturi on lattiassa ja erehdyt laittamaan jotain eristävää sen päälle, niin termostaatti kuumenee ja lattia jäähtyy.
On kuitenkin halvenpi toteuttaa.
Sähköllä voi tehdä myös useamman piirin helposti.
Yksi piiri seinän vierustat ja kulkuväylät esim lattialämmön mukaan.
Toinen piiri huonelämmön mukaan muut paikat.
-Vesikiertoinen kuluttaa hieman enemmän kuin kaapelit.
-Lämmönlähteen vaihtaminen myöhemmin esim. maalämpöön tai muuhun lämpöpumppuun on loppupeleissä sen verran tyyristä hommaa, että sähkön hinta saa nousta melkoisesti (5...10-kertaiseksi?), jotta vaihto kannattaa. Mielekkäämpää varmaankin satsata rakennusvaiheessa hieman parempaan eristykseen ja huolelliseen rakentamiseen.
Vantaalla
Huoneistoala 219m2, 2 krs
18 eri piiriä lattialämmityskaapelia (jokainen tila omansa).
Edullinen rakentaa, kokonaiskustannuksissa ylivoimaisin (ei varaava, kaapelit 5cm syvyydessä valun pinnasta).
No kun ei laskettu vielä senttejä rakennusvaiheen runkotyövaiheessa, ostipahan eristettä reilummin:
alapohjassa styrofoamia 170mm
seinissä levyvillaa yht 290mm
yläpohjassa levy puhal. 600mm
lisäkustannukset alle 800€, tosin itse puhalsin ja levytin (materiaalikustannus)
Satsaa mielummin pienellä omalla työllä eristyksiin. Jos eristystyön tekee joku timpuri, voit nakkoa pulet villoista vaihtolavalle (työn laatu). Itse tehtynä tiedät mitä missäkin, vaikka vähän ikävää puuhaa. €uro on hyvä konsultti, laskeskele eri ohjelmilla mitä U- arvolle tapahtuu, jos laitat eristyksiin ~1€/m2 lisää.
Energian kulutuksessa ei ole merkittävää eroa. Joidenkin mielestä vesivaraajalle pitää laskea noin 2000kWh häviöt. Omasta mielestäni ei tarvi, ainakaan jos sen lämpötila lasketaan alas lämmityskauden ulkopuolella.
Sähkökaapelit on havempia ja huonekohtainen säätö toimii loistavasti.
Mutta kaapeli toimii sitten vain ja ainoastaan sähköllä.
Jos talo on hyvin eristetty, niin sehän lämpiää käytönnössä taloussähköllä, jolloin varsinaisella lämmitystavalla ei ole niin väliä.
Kesäaikainen jäähdytys kannattaa ottaa heti huomioon.
muuttaa, erinomainen valinta on Nibe EVC 13 ja Compact 300 paketti ja Warmian lattialämmitys. Edullisen digiajastimen Claes Ohlssonista jos laittaa ohjaamaan Compact 300 vaikka iltaisin, niin kulutus pienenee selvästi.
Matalenergiabetonitaloa eteläsuomessa voi lämmittää pelkällä leivinuunilla toukokuusta lokakuuhun ja kesäisin talo on sopivan lämmin pelkällä ilmanvaihtokoneella.
Eräs idea on vetää lattialämmitysputki uunin kautta, jotta halutessaan voisi lämmitää lattiaa ja koko taloa leivinuunilla ympäri vuoden, vaikkapa muutaman vuoden päästä, jolloin suomessa ei ole teollisuutta eikä työpaikkoja vaan omavaraisesti tullaan toimeen, kuten sosialistimieliset maailman 3. kovimman verotuksen kannattajat haluavat, Jan Vapaavuori, Jyrki Katainen, Matti Vanhanen ja Tarja Halonen kärjessä.
Yhtenä ideana esitit putken vetämistä uunin kautta. Eikös silloin ole vaarana, että veden lämpötila nousee liian korkeaksi. Lattialämmityshän on tarkka tästä. Toisaalta muoviputki ei kestä uunin lämpötiloja ja jos laitat metalliputken sille välille niin järjestelmään tulee kaksi liitosta jotka ovat riskitekijöitä. Normaaliasennuksessa lattialämmityksessä ei ole liitoksia. Tuollaisessa "patentissa" varmasti putken valmistaja pesee kätensä koko hommasta eli takuu raukeaa siihen paikkaan.
siten, että syöttöputki olisi mahdollista ohjata uunin kautta kulkevaksi, niin ei pitäisi olla valmistajilla mitään sanomista, mitä laittalämmityksen syöttöputkipäässä on virityksiä.
Varmasti meidän vastavirtaleivinuunista löytyy kohta, missä lattialämpöveden saisi lämmitettyä 30 asteeseen.
Miten määrittelet uunista sen kohdan jossa lämpö on 30 astetta? Mitä jos se onkin 70 astetta? Tai 25 astetta? Miten tuo tarkkaan etsitty piste käyttäytyy sen jälkeen kun putkessa kiertää vesi, entä jos veden kierto pysähtyy?
Täysin kuollut ajatus. Jotta asiassa olisi mitään järkeä, niin tulisijalla pitäisi läämmittää järjestelmässä olevaa varajaa tai lämmitetty vesi pitäisi pystyä vähintäänkin sekoittamaan kiertoveden sekaan, jotta lämpötilat olisi hallussa.
Puuttumatta sähkönkulutukseen sanon vain, että me laitoimme huvilalle (160 m2) vesikiertoisen lattialämmityksen joka lämpiää sähköllä. Putkisto tuli Warmialta ja lämmittimenä on Jäspin TehoWatti. Päädyimme tähän koska se on näppärä kokonaisuus. Jääkaappipakastimen näköisessä kaapissa on lattian lämmitys, paineastia, kiertovesipumppu ja käyttövesisäiliö (270 litraa). Siisti paketti kamarin nurkassa eikä muuta tarvinnut. Isommallakin sakilla on käyttövesi riittänyt ja tupa on ollut lämmin. Käytössä se on ollut nyt 1,5 vuotta.
Oliko millaiset kulutukset /vrk milläkin ulkolämpötilalla, tuliko kw paljon?
Nibe EV 13 ja Compact 300 oli muutaman satasen halvempi ja tuli kaupan päälle isompi käyttövesikattila, joka on hyödyllinen esim poreammekäytössä.
Comfort 300 pakettien sähkönkulutukset riippuvat talon rakenteesta, valitusta lämpökäyrästä, ulkolämpötilasta, ilmanvaihtokoneen lämmityskyvystä ja käyttöveden kulutusmäärästä ja lämmitysajasta.
Lämpökäyrät, mistä voi laskea tehonkulutuksia löytyy käyttöohjeista valmistajien sivuilta.
Laiton Claes Ohlssonista halvan digiajastimen ohjaamaan Comfort 300 kattilaa ja nyt se lämpiää vain klo 16-22. Säästöä tulee varmasti käyttöveden osalta yli puolet aiempaan verrattuna.
Nyt olisi tarkoitus suurlapsiperheisessä uudessa 150 m2 Lammitalossa päästä alle 20 000kwh/vuosi kaikessa sähkönkulutuksessa. Kylmäkoneet ovat A-luokkaa, 9kw sähkösaunassa käydään muutaman kerran viikossa, ILTO 440 sähkövastuksella löytyy ja vastavirtaleivinuuni, millä taloa lämmitetään lattialämmityskauden ulkopuolella, joka eteläsuomessa on toukokuulta lokakuulle.
"Laiton Claes Ohlssonista halvan digiajastimen ohjaamaan Comfort 300 kattilaa ja nyt se lämpiää vain klo 16-22. Säästöä tulee varmasti käyttöveden osalta yli puolet aiempaan verrattuna."
Minä olen mittaillut lämminvesivaraajan lämpötiloja. Olen huomannut ettei varaaja ehdi vuorokaudessa jäähtyä juuri mihinkään jos vettä ei käytetä. Häviö eristeen läpi on n.100W(en ole vielä ihan tarkasti mitannut) Häviö on alle 1000kWh vuodessa ja siitäkin osa on pois lämmityksesta. Käyttöveden lämmittäminen taas vie 3000-5000kWh vuodessa.
Säästösi voisi syntyä jos varaaja on kylmänä muun ajan ja lämmitetään vain käyttöä varten. Käytön jälkeen varaajan pitää taas olla kylmä jotta häviöltä voi säästyä. En usko että tuolla voisi puolittaa käyttöveden energian tarvetta. Häviöt voisi puolittua mutta se ei tee kuin jotain sata kWh/vuosi.
Oliko sinulla jokin muu teoria?
mitään:-)
Siihen kun laitetaan vielä poreamme, niin 300l lämmintä vettä/saunailta on helppo juttu:-)
Olen sitä mieltä, että tuo Comfort 300 lämmittää suhteellisen kokoajan, esimerkisi kun käsiä pesee, niin kylmää vettä pääsee kattilaan ja kattila alkaa turhaan lämmittämään. Oletusarvo käyttövedelle oli lisäksi 60 astetta ja laskin sen 50 asteeseen.
Itse sain kysyessäni Jäspin ovaalivaraajan maksimi häviöiksi muistaakseni noin 1000W, eli varaajan lämpötilana 95 astetta ja kytkennät suntille ja kiertovesipumpuille yms. Häviö kuullostaa äkikseltään suurelta, mutta käytännössähän 1800 litran varaajan lämpötila ei ole aina 95 astetta, vaan se lämmitetään, jonka jälkeen se alkaa jäähtyä ja jäähtyessä vuotolämmön määrä pienenee ja kun saavutettaan pannuhuneen lämpötila, se häviö tietysti nolla. Lämmityskaudella hukkalämpö ei ole hukkalämpöä, mikäli varaaja on talon sisällä. Keväällä varaajaa ei elää kannata lämmittää maksimilämpöön ja kesällä se on hyvä laittaa ihan minimiin.
Suurella porukalla varaajan saa kätevästi melko kylmäksi yhdellä saunomiskerralla.
"Olen sitä mieltä, että tuo Comfort 300 lämmittää suhteellisen kokoajan, esimerkisi kun käsiä pesee, niin kylmää vettä pääsee kattilaan ja kattila alkaa turhaan lämmittämään. Oletusarvo käyttövedelle oli lisäksi 60 astetta ja laskin sen 50 asteeseen."
Tarpeen mukaan se lämmittää. Kun käytetään lämmintä vettä niin silloin on vettä lämmitettävä tai kohta saa kylmällä pestä :) Varaajan ideahan on että pidetään vesi valmiina käyttöä varten. Lämpimänä pidossa ei menetetä muuta kuin häviön verran energiaa. Riippuu tietysti missä varaaja on, meneekö häviö harakoille vai lämmittääkö se osaltaan taloa.
Mulla on myös niben compact300 -varaaja. Minä olen seuraillut, että yöllä kun kukaan ei laske vettä, on vastus päällä 4 tunnin välein 6min. Tuo tekee keskimääräiseksi tehoksi 75W. Termostaatti on muistaakseni asenossa 70 astetta.
Pitää katsoa sitten tarkemmin häviöteho kun on esim. viikonlopun reissussa ja varaajalla ei muuta tekemistä kuin lämmittää häviöden mukaan. Ei ole vielä kertynyt mittausta kuin parin viikon ajalta ja silloin on laskettu vettä viimeistään 9 tunnin välein. 9 tunnin keskiarvosta ei vielä kovin tarkkaa arvoa saa.
Etkö tiedä että lämpimänkäyttöveden minimilämpö on 55c` ,koska sen lämpötilan jälkeen tietyt bakteerit kuolee putkistossa.Kun tiputtaa termostaattiasetuksen 10 astetta pienemmälle niin saa ainoastaan vähemmän kuumaa käyttövettä ja ripulin.