Filatovin turha toive
"Suomen työministeri Tarja Filatov arveli Helsingin Sanomissa kesäkuun alussa, että suomalaisyritysten hyöty jää lyhytaikaiseksi, niiden siirtäessä rutiiniluonteisia palvelu ja toimistotöitä Viroon. Filatov perusteli väitettään sillä, että kustannussäästöt jäävät lyhytaikaisiksi, koska Viron työvoima kallistuu lähivuosina.
Palkkojen nousun pitäisi aina olla sidoksissa tuottavuuden kasvuun. Virossa talouskasvu on viime vuosien aikana ollut Euroopan huippuluokkaa eli noin 5–6 prosenttia vuodessa. Virolaisten keskikuukausipalkka oli vuoden 2003 ensimmäisenä vuosineljänneksenä 6 333 kruunua eli noin 404 euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousi keskipalkka 612 kruunua (noin 39 euroa) eli lähes 10 prosenttia. Suomalaisen työntekijän keskipalkka oli vuoden 2002 lopussa 2 210 euroa.
Osittain Viron nopea palkkojen nousu on selitettävissä maan infrastuktuurin kehittymisen seurauksena syntyneellä toimivalla veronkeruujärjestelmällä, joka on rajusti vähentänyt pimeästi maksettujen palkkojen määrää. Tulevaisuudessa palkkojen kasvu on varmasti selvemmin sidoksissa talouskasvun kanssa.
Jos Viron talouskasvu äityisi aivan hurjaan vauhtiin eli olisi 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousisivat yhtä nopeasti, kestäisi 18 vuotta ennen kuin virolaiset saavuttavat suomalaisen palkkatason, edellyttäen, että Suomessa palkat eivät samana ajanjaksona nousisi lainkaan. Jos talouskasvu jatkuu vain hyvänä eli on noin 5 prosenttia vuodessa kuluu virolaisilta peräti 36 vuotta aikaa saavuttaa suomalaisen työtekijöiden ansiotaso!
Maassa ei ole valtakunnallisia työehtosopimuksia eikä valtakunnallisesti järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä. Työnantajamaksut ovat pienempiä ja ennen kaikkea verotus on huomattavasti kevyempi kuin Suomessa. Esimerkiksi yritysveroprosentti on pyöreä nolla. Tuloverotuksessa ei ole progressiota vaan kaikki maksavat palkoistaan ja muista tuloistaan yhtäläisen 26 prosentin veron. Viron nykyisellä hallituksella on kaiken lisäksi suunitelmat alentaa tämäkin vero 20:een prosenttiin! Suomalaisyrityksiä houkuttelee myös Viron pidempi työviikko.
Mikään ei viittaa siihen, että Viroon tulisi samanlainen vanhakantainen työehtosopimusjärjestelmä kuin Suomessa on tai että ammattiyhdistysliikeestä tulisi tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Pikemminkin päin vastoin. Viron uusliberaalillla oikeistohallituksella on keväällä pidettyjen vaalien mukaan selvä kansan tuli.
18 vuotta on pitkä aika. Sinä aikana voi moni suomalaisyritys siirtyä vihreämmän ruohon luokse. Ministeri Filatovin toive siitä, että Viro saataisiin samanlaisen sääntelyn piiriin kuin Suomi on turha. Viro on jo löytänyt oman tiensä."
Lähde: http://www.balticguide.ee/index.php/a520
"Suomen työministeri Tarja Filatov arveli Helsingin Sanomissa kesäkuun alussa, että suomalaisyritysten hyöty jää lyhytaikaiseksi, niiden siirtäessä rutiiniluonteisia palvelu ja toimistotöitä Viroon. Filatov perusteli väitettään sillä, että kustannussäästöt jäävät lyhytaikaisiksi, koska Viron työvoima kallistuu lähivuosina.
Palkkojen nousun pitäisi aina olla sidoksissa tuottavuuden kasvuun. Virossa talouskasvu on viime vuosien aikana ollut Euroopan huippuluokkaa eli noin 5–6 prosenttia vuodessa. Virolaisten keskikuukausipalkka oli vuoden 2003 ensimmäisenä vuosineljänneksenä 6 333 kruunua eli noin 404 euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousi keskipalkka 612 kruunua (noin 39 euroa) eli lähes 10 prosenttia. Suomalaisen työntekijän keskipalkka oli vuoden 2002 lopussa 2 210 euroa.
Osittain Viron nopea palkkojen nousu on selitettävissä maan infrastuktuurin kehittymisen seurauksena syntyneellä toimivalla veronkeruujärjestelmällä, joka on rajusti vähentänyt pimeästi maksettujen palkkojen määrää. Tulevaisuudessa palkkojen kasvu on varmasti selvemmin sidoksissa talouskasvun kanssa.
Jos Viron talouskasvu äityisi aivan hurjaan vauhtiin eli olisi 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousisivat yhtä nopeasti, kestäisi 18 vuotta ennen kuin virolaiset saavuttavat suomalaisen palkkatason, edellyttäen, että Suomessa palkat eivät samana ajanjaksona nousisi lainkaan. Jos talouskasvu jatkuu vain hyvänä eli on noin 5 prosenttia vuodessa kuluu virolaisilta peräti 36 vuotta aikaa saavuttaa suomalaisen työtekijöiden ansiotaso!
Maassa ei ole valtakunnallisia työehtosopimuksia eikä valtakunnallisesti järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä. Työnantajamaksut ovat pienempiä ja ennen kaikkea verotus on huomattavasti kevyempi kuin Suomessa. Esimerkiksi yritysveroprosentti on pyöreä nolla. Tuloverotuksessa ei ole progressiota vaan kaikki maksavat palkoistaan ja muista tuloistaan yhtäläisen 26 prosentin veron. Viron nykyisellä hallituksella on kaiken lisäksi suunitelmat alentaa tämäkin vero 20:een prosenttiin! Suomalaisyrityksiä houkuttelee myös Viron pidempi työviikko.
Mikään ei viittaa siihen, että Viroon tulisi samanlainen vanhakantainen työehtosopimusjärjestelmä kuin Suomessa on tai että ammattiyhdistysliikeestä tulisi tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Pikemminkin päin vastoin. Viron uusliberaalillla oikeistohallituksella on keväällä pidettyjen vaalien mukaan selvä kansan tuli.
18 vuotta on pitkä aika. Sinä aikana voi moni suomalaisyritys siirtyä vihreämmän ruohon luokse. Ministeri Filatovin toive siitä, että Viro saataisiin samanlaisen sääntelyn piiriin kuin Suomi on turha. Viro on jo löytänyt oman tiensä."
Lähde: http://www.balticguide.ee/index.php/a520
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pakkohan se on jotain sanoa. On sovittu suuryritysten ja ammattiyhdistysliikeen kanssa puolen miljoonan työttömän armeijan ylläpitämisestä. Täytyy antaa julkaisua niin, että puolimiljoonaa työtöntä myös säilyy työttöminä. Moni työtön alkaisi tekemään töitä jos siihen vain lupa löytyisi.
Nykyinen työministeriö ei anna lupaa työntekemiseen kuin osalla, sellaisille jotka se tietää huonoiksi tekijöiksi ja jotka pian ovat taas työttömänä. Meillä olisi töitä vaikka kunka paljon, jos niitä vain saisi tehdä. Mutta niitä ei saa tehdä.
Itsekin olen saanut työtarjouksia useammasta paikasta tämänkin vuoden aikana mutta yhtään niistä ei ole ollut sellaist jonka työvoimatoimisto olisi hyväksynyt. Urakkatyötä ei hyväksytä työttömään tehtäväksi, pitää olla palkattuna vakituiseksi ennenkuin voi ottaa työn vastaan.
Mutta mikäs tässä, onhan se mukava olla työttömänä, puolen miljoonan muun kanssa. Ei tunne itseään yksinäiseksi.
ja kirjoita korvauspaperiisi, että olet työssä, sitten kun urakka on loppu, ilmoittaudu taas työttömäksi, sitä sanotaan pätkätyöksi sitäkin, itsekin olen ottanut vastaan muutaman päivän keikkoja ja kirjannut ne työpäiviksi, homma toimii, byrokratiasta johtuen tosin ei niin kovin hyvin, mutta työnteko ei ole missään vaiheessa kiellettyä.
Kysyin pari kertaa asiaa työvoimatoimiston johtajalta. Hän sanoi kummallakin kerralla, että saathan sinä ottaa vastaan ja tehdä työn. Mutta sen jälkeen hänen on valitettavasti poistettava kortistosta minut. Ymmärsin yskän.
Jos haluan olla urakan jälkeen työttömänä niin paras olla vastaanottamasta urakkaa. Se kuulemma katsotaan yrittämiseksi kun ei ole määräaikaista tai jatkuvaa työsopimusta olemasta. Pelkkää työtä ei saa tehdä eikä työstä saa ottaa vastaan korvausta.
Sen jälkeen en ole asiaa kysynyt. Kun minua ei ole voitu palkkasuhteeseen ottaa, olen jättänyt työtarjouksen vastaanottamatta. Kukaan ei ole siitä karenssia minulle antanut, joten olen nyt menetellyt oikein työvoimatoimiston mielestä.
Olen kuullut, että tilanne vaihtelee työvoimatoistoittain. Joissakin saa tehdä töitä, joissakin, kuten omassani, ei saa tehdä.
...että jätit oleellisen kertomatta: pyrit "pätkäyrittäjäksi". Siis sellaiseksi, joka kirjoittaisi itselleen todistuksen työttömyydestä.
Oma kysymyksensä on, että jäikö urakka tekemättä sen vuoksi, että et jättänyt tarjousta, vai tekikö työn joku toinen, joka olisi ollut muutoin työttömänä. Yhteiskunnan kannalta on jokseenkin sama, kumpi teistä oli töissä ja kumpi työttömänä.
Taidat olla työvoimatoimiston työntekijä. Niin samanlaisia on ajatuksesi. Pätkäyrittäjä on outo sana. Enhän ole aikonut yrittää mitään. Tehdä vain tarjolla olevaa työtä. En ole ajatellut kirjoittaa todistusta työttömyydestä. Minä olen jo työtön. Sataprosenttisesti.
Voisin tehdä työtä ja haluaisin olla työn tekemisen ajan poissa päivärahalta. Se ei onnistu. Työttömänä olo kyllä onnistuu jos en tee mitään, on onnistunut jo vaikka kuinka kauan. Töitä kysellessä vain töitä olisi tarjolla, mutta niitä ei saa tehdä keinotekoisten esteiden vuoksi.
Mitähän eroa työntekemisellä jos on palkattuna johonkin työhön viikoksi tai jos tekee viikon työn (tunnissa vaikka) ja saa siitä viikon palkan? Kuka tekee työsopimuksen tunniksi? Kuka maksaa tunnin työstä 1000 euroa?
Mielestäni kyse on keinotekoisesta työttömyyden aiheuttamisesta. Jos haluamme työttömyyden vähenevän, työministeriön kannattaisi poistaa keinotekoiset esteet. Eikö vain?
Esimerkiksi työministeriö voisi perustaa työpaikan, johon työtön voisi mennä palkkatyöhön ja tehdä työtä sen verran kun sitä on tarjolla. Ja hoitaa samalla maksut oikeisiin paikkoihin. Eikö vain?
Mitä hyötyä on jos osa töistä jätetään tekemättä keinotekoisten esteiden vuoksi?
Sitten näistä töistä omalla kohdallani. Työt ovat jääneet tekemättä sen vuoksi, että niistä ei saatu työsopimusta aikaiseksi. Yrityksissä on lomautettuna osa työntekijöistä, uusia ei tehdä. Uskon puute tai joku muu syy.
Kyseisiä töitä mitä minulle on tarjottu, ei ole tehnyt tietääkseni kukaan muukaan, lähinnä osaamattomuuden vuoksi. Yhdessä tapauksessa yritys oli maksanut jo kaksi kertaa eräästä ohjausjärjestelmästä, eikä se ollut tullut halutunlaiseksi. Nyt he olisivat halunneet toimivan järjestelmän ja maksaneet kun se olisi toiminut. Heillä ei ollut mitään intressiä maksaa kolmatta kertaa sudesta.
Minä olen aikoinaan tehnyt vastaavan toimivan ja tiedän, että olisin saanut sen toimimaan ja olisin tiennyt paljonko minulle menee siihen aikaa. Tälle ei kuitenkaan löytynyt tapaa miten olisin sen työttömänä voinut tehdä.
Eräs toinen tapaus oli sellainen, jossa minulla oli valmis ohjelma, jonka olisin voinut myydä. Sitäkään ei ole kukaan tietääkseni tehnyt, joten sekin työ olisi edelleen avoin. Minulla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta myydä ohjelmaa koska olen työtön. Vaihtaisin kyllä ohjelman rahaksi jos vaikka työministeriöllä olisi joku toimisto joka voisi myydä ohjelmani ja palkata minut töihin sopivaksi ajaksi ja maksaa siitä palkan minulle. Aivan sama miten tulot tulisivat. Nyt tuloja ei tule kuin työttömyyskorvauksena, johon olen tyytyväinen. Mutta yhteiskunnan kannalta ihmetyttää ainainen työttömyydestä valittaminen kun kuitenkin sitä kokoajan ylläpidetään keinotekoisesti.
Näitä vastaavia pieniä juttuja riittää monella muullakin. Yhteistä niille on, ettei niitä voi meillä tehdä joko työttömyyden takia, tai sen vuoksi, että työssä oleva henkilö ei niitä voi tehdä.
Yhteiskunta menettää paljon verotettavaa työtä näiden työministeriön ohjeiden vuoksi. Yleensä niitä ei tee joku toinen. Itse asiassa nämä ongelmat aiheuttavat koko työttömyytemme. Jos työn tekeminen onnistuisi aina kun sitä olisi tarjolla, meillä ei olisi työttömyyyttä. Työttömyytemme on keinotekoista ja hallituksen haluamaa.
Hallitusohjelmassa lukee pienellä painettuna että yhteiskunta tarvitsee puoli miljoonaa työtöntä. Hallitus ei ole tehnyt yhtäkään toimenpidettä jolla työttömyyttä olisi vähennetty. Jos hallitukset eivät toteuta mitään toimenpiteitä, ei työttömyyskään voi pienentyä. Johan tuo pitäisi kaikkien huomata.
Jos katsotaan miten työttömyyttä hoidetaan, voidaan todeta seuraavia toimenpiteitä.
Työtön, joka haluaa tehdä kovasti töitä, ei saa yhtään mahdollista työpaikkailmoitusta. Vastaavasti työtön, jonka tiedetään pärjäävän muutenkin eikä ole niin innokas töihin, saa näitä työtarjouksia yhtenään. Siis työministeriön tarkoitus ei olekaan saada työpaikkoja täytettyä vaan pitää työttömyys ennallaan.
Vastaavasti kurssit. Jos työtön haluaisi jollekin järjestettävälle kurssille, jonka hän kokee auttavan häntä työllistymään, hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä. Sitä vastoin hänet laitetaan kurssille joka ei ollekaan kiinnosta häntä, eikä auta saamaan uutta työtä.
Sitten ne, jotka eivät halua kursseille erinäisistä syistä, esimerkiksi siksi että osaavat jo kursseilla opetettavat asiat, joutuvat kursseille.
Työvoimatoimiston suurin työ on etsiä työttömiä, jotka voidaan pudottaa pois työttömyyskorvaukselta. Tähän riittää pienikin lain rikkominen. Esimerkiksi oman talon maalaaminen.
Työvoimatoimistojen toiminnassa ei siis ole mitään järjevää toimintaa työttömien ja työpaikkojen kohtaamiseksi.
Työministeriö ei ole tehnyt mitään järkeviä toimia työpaikkojen synnyttämiseksi. Esimerkkinä nyt nämä ei palkkatyöt joita ei voi tehdä. Jos työministeriö haluaisi nämä työt tehdyksi, se voisi vaikka perustaa instanssin, joka ottaisi vastaan työstä saadut tulot, hoitaisi niistä sivukulut ja maksaisi työttömälle palkan työssäolo ajalta.
Tai kehittäisi muun keinon jolla jokainen suomalainen voi tehdä töitä kun niitä on tarjolla.
Asia tuli selväksi: haluat tehdä työn "omaan piikkiisi", mutta ilman yrittäjän vastuita.
Jos ohjelmasi on niin erinomainen, kuin väität, niin tee sopimus jonkun olemassa olevan yrityksen kanssa. Se ottaa tietysti urakkasummasta oman osuutensa, ja sinä saat palkan tekemästäsi työstä. Jos urakka on yrittäjävastuu huomioituna kannattava, niin ottajia on varmasti. Toisaalta, jos kauppa on omasta mielestäsi noin hyvä, niin miksi et tee sitä AIDOSTI omaan piikkiisi; perusta yritys ja hoida kaupat sen kautta.
Kysymys ei ole yhdestä työstä, eikä edes minulle tarjotuista töistä. Kysymys on kaikesta työstä jota Suomessa on tarjolla mutta sitä ei pysty tekemään keinotekoisten esteiden vuoksi. En halua tehdä töitä omaan piikkiini. Halua tehdä työtä ja maksaa siitä verot ja muut maksut.
Hallitus on jo vuosia toiminut niin, että se ylläpitää tarkoituksellisesti puolen miljoonaan työttömän armeijaa. Sitä ei yksi työ, vaikka sen jollakin tavoin saisi tehtyä, muuta miksikään.
Jokainen keinotekoinen este, mikä on kehitetty olemassa olevien töiden tekemiseksi, estää työttömyyden vähenemisen.
Jos työtön, joka kävisi kurssin alalle jolta hän todennäköisesti saisi töitä, mutta häneltä evätään lupa tälle kurssille ja hänet laitetaan kurssille josta hän ei ole kiinnostunut, eikä kurssilta valmistuneille löydy töitä, on yksi näitä taitavasti suunniteltuja toimia millä työttömyyttämme ylläpidetään.
Näitä löytyy kymmeniä erilaisia. Minun kohdallani keinotekoinen työtekemisen este, ei saa tehdä tällaista työtä. Toisen kohdalla laittaminen kursseille kun olisi juuri avoin työpaikka johon voisi päästä töihin. Näitä kuulkaa riittää.
Yhtään toimenpidettä ei työministeriössä ole kehitetty joka lisäisi työttömien pääsyä työpaikkoihin eikä yhtään toimenpidettä jolla tarjolla olevia töitä voitaisiin tehdä, ole saatu toteutettua.
Työministeriön tarkoitus on siis ylläpitää työttömyyttä. Mitään muuta tarkoitusta sillä ei ole. Vaikka asioista on keskusteltu tuhansissa keskusteluissa, kukaan ei ole vieläkään osannut osoittaa yhtäkään toimenpidettä jolla työttömyyttä olisi oikeasti vähennetty. Ei yhtään toimenpidettä. Jos joku tietää todellisen toimenpiteen, olisi hyvä saada se tietoisuuteen.
Päinvastaisia toimia on tehty sadottain. Kaikilla niillä on saatu aikaan lisää työttömyyttä jos suhdanteiden vuoksi on syntynyt uusia työpaikkoja.
Eräs tehokas keino on passivoiminen. Työtöntä uhataan aina päivärahan menettämisellä jos hän osoittaa viitteitä aktiivisuudestaan. Kaikki opiskelu, vaikka se tapahtuisi itsenäisesti kirjoja lukemalla, on tarkassa syynissä. Jos joku osoittaa hallitsevansa sellaista mitä hänen ei pitänyt ostata, hänet laitetaan karenssiin siksi että hänen on täytynyt opetella jotakin ollessaan työtön.
Tämän tietäen itse taistelin pitkän aikaa kun sanoin hallitsevani kaikki alat. Tämä siksi koska hallitsen. Jos jossakin vaiheessa ilmenee että osaan hitsata vaikken ole käynyt hitsauskurssia, minua ei voida rangaista työttömyyteni käyttämisestä opiskeluun tai harjoitteluun. Kaikki kortiston lomakkeet on laadittu niin, että työtön on yhden ammatin ammattilainen. On erittäin vaikea saada olla työnhaussa useampaan kuin yhteen ammattiin. Sekin vain yksi näitä keinotekoisia pyrkimyksiä estää työttömien työllistyminen.
Kenen etu meidän työttömyytemme on? Suuryritysten etu se on ja hallituksen. Mutta ei kansalaisten pitäisi olla samaa mieltä, koska suuri työttömyys estää kaikkien palkkojen nousemisen. Kun kortistossa on paljon työttömiä, on työnantajan helppo viitata palkankorotustoiveisiin sanomalla että jos ei työt kiinnosta, kortistossa on kymmeniä halukkaita.
Kuten olen sanonut, en aio perustaa yritystä enkä aio alkaa yrittäjäksi. Minulle riittää työ, josta saan palkan. Jos työministeriö ei halua että suomalaiset tekevät työtä, minä en ala maailmaa muuttamaan. Minä viihdyn työttömänä jos se kerran hallituksen mielestä on paras tapa, että puolimiljoonaa suomalaista on työttömänä vaikka töitä olisi tekemättä vaikka kuinka paljon.
Työttömänä ollen tulevaisuuteni on kaikista parhaiten turvattu. Saan lähes ilmaisen asunnon (asumistuki), ruokaa riittävästi (syön terveeellsitä kaurapuuroa), minulla on vapaa-aikaa tehdä monenlaista (saan vapaasti lenkkeillä, käydä kaljalla turisemassa tuttavien kanssa), kunhan huomioin mitä en saa tehdä eli olen kuuliainen työtön enkä maalaa asuntoa tai en vietä lomaa kotimaassa.
Vähän vain säälin työssäkäyviä jotka niska limassa tekevät töitä yrittäen saada yhtä hyvän elintason kuin itse saan.
Missään muussa maassa ei ole niin vaikea tehdä töitä kuin Suomessa. Mutta ehkä muissa maissa työttömyyttä ei ylläpidetäkään oikein oman ministeriön toimesta.
Tuota keinoa olen kysellyt pariltakin yritykseltä, että joku voisi ottaa minut palkkalistoilleen hetkeksi myydäkseen työtäni. Mutta ei se ole onnistunut. Jos on vain silloin tällöin jotain, kiinnostus on loppunut alun innostuksen jälkeen. Varsinkin minun kanssani kun voin tehdä töitä vähän joka alalle, yritykset ovat keskittyneet vain yhdelle alalle.
Vain isot voitot kiinnostavat, ilmeisesti. Esimerkiksi tuhannen euron summa on niin pieni yrityksille, että se kuluu jo henkilön palkkaamiseen paperisotineen ja jos se on koko työstä saatu palkkio, eipä siinä kukaan hyödy.
Lisäksi jos joku yritys alkaisi palkkaamaan muutamaksi päivää työntekijöitä, kyllä sen maine ammattiyhdistysliikkeen silmissä karisee ja se on pian mustalla listalla. Sen jälkeen siltä loppuu sen omatkin hommat. Joskushan kyseinen saattaisi onnistua, mutta sehän ei ollut tarkoitus että käyttäisimme suuren määrän aikaa ja energiaa löytääksemme miten jonkin pienen tarjotun työn voi tehdä työministeriön sitä estämättä.
Meillä Suomessa kannattaisi kaikki olemassa oleva työ tehdä ja saada siitä kaikki maksut valtiolle veroineen.
Kyllä nämä pienet työt on hyvin saatu pois pilaamasta työministeriön reviiriä. Jos työministeriö haluaisi että kaikki työ, jota on tarjolla, kannattaisi tehdä, se tekisi muutokset järjestelmiinsä ja auttaisi työnsaannissa jokaista. Näin se ei tee ja syytkin ovat hyvin selvät. Ei ole halua kun on sovittu muuta.